Hyvinvointialueilla varaudutaan hoitotakuun kiristykseen jännittynein mielin
Valtaosalla alueista on jo nyt vaikeuksia päästä hoitotakuuseen, ja uuden lain pelätään syventävän yksityisen ja julkisen terveydenhuollon kuilua.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan kiireettömään hoitoon on päästävä nopeammin perusterveydenhuollossa syyskuun alusta lähtien. Samaan aikaan Valvira kertoi aloittavansa valvonnan kaikkiaan kuudellatoista hyvinvointialueella sekä Hus-yhtymässä, koska niissä hoitojonot ovat liian pitkät, jo voimassaolevan hoitotakuunkin puitteissa.
Tekemistä siis riittää. Lääkärilehti kyseli eri puolilta Suomea, millä mielin hoitotakuun kiristystä odotellaan.
Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila Lapin hyvinvointialueelta uskoo, että asetuksen noudattaminen tulee vetämään organisaation tiukille, kun hyvinvointialuekin on vasta järjestäytymisvaiheessa.
– Mutta tutkimusnäytötkin osoittavat, että terveydenhuollossa odottaminen on kaikkein kalleinta, ja nyt asiaa pyritään parantamaan. Potilaiden kannalta hoitoonpääsyn nopeutuminen on hyvä asia, mutta onko tämä oikea keino kokonaisuuden kannalta, se on toinen juttu, Taskila toteaa.
Hänestä jonotusaikojen kiristäminen tulee väistämättä johtamaan yksityismarkkinoiden vahvistumiseen.
– Lääkärimäärä on kakku, josta me kaikki, yksityinen ja julkinen puoli, kilpailemme. Kun toinen pääsee voitolle, toinen häviää. Siksi uudistus heikentää entisestään perusterveydenhuollon vahvistamisen tavoitetta, koska lääkärit siirtyvät paremman palkan perässä yksityiselle puolelle.
Taskila myöntää, että Lapissa uutta lakia on paikoin erittäin vaikea toteuttaa.
– Varsinkin suun terveydenhuollossa meillä on tällä hetkellä osassa aluetta vaikea pysyä nykyisissäkään rajoissa, koska pohjoisessa hammaslääkärityövoimaa on vaikea saada edes rahalla. Sama koskee perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa.
Länsi-Uudellamaalla puheluihin vastaaminen aiheuttaa haasteita
STM:n asetus sisältää myös vaatimuksen, että potilaan on saatava arvio hoidon tarpeesta samana päivänä, kun hän on ollut yhteydessä terveydenhuollon yksikköön.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen avosairaanhoidon palvelulinjajohtaja Anu Mustakarin mukaan koronapandemian aikaan asiakkaille neuvottu ensisijainen puhelinkontakti on ikään kuin "jäänyt päälle".
Tämän seurauksena Länsi-Uudenmaan kaikissa kymmenessä kunnassa puhelumäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Kun taas henkilöstö ei.
– Näkisin, että mikäli puhelinpaine säilyy kohonneena, isoimmat haasteet aiheuttaa juuri puheluun vastaaminen saman päivän aikana, Mustakari arvioi.
Länsi-Uudellamaalla on kahdeksan eräänlaisella tiimimallilla toimivaa terveysasemaa, joista useimpiin saa Mustakarin mukaan nykyäänkin kiireettömän ajan muutaman päivän sisään.
– Niin sanotusti perinteisesti toimivillakin asemillamme ikään kuin puolikiireelliseksi arvioidut asiat olemme kohtuullisesti pystyneet hoitamaan kahden viikon sisään.
Haasteita lain toteuttamisessa tulee silti olemaan Länsi-Uudellamaallakin, Mustakari ennustaa.
– Mikäli meillä olisi kaikki vakanssit täynnä, olisi kohtalainen mahdollisuus suoriutua muutoksesta ihan hyvin. Mutta henkilöstömuutokset voivat tapahtua hyvin nopeasti ja jo muutaman ihmisen sairaspoissaolot tai elämänmuutokset vaikuttavat isosti yhden aseman henkilöstömäärään ja sitä kautta palveluiden ruuhkautumiseen.
Mustakari mainitsee, että uusi laki merkitsee myös todennäköisesti sitä, että hyvinvointialueiden rahoitusta joudutaan arvioimaan valtakunnallisesti.
Kainuussa lääkäritilanne ollut edellisvuotta parempi
Kainuun hyvinvointialueen johtajalääkäri Ritva Kanervo sanoo säköpostitse, että Kainuussa on mahdollista päästä neljäntoista vuorokauden hoitotakuuseen, mutta se vaatii töitä. Hänen mukaansa hoidon jatkuvuuteen panostaminen mahdollistanee jatkossa paremmin hoitotakuussa pysymisen.
– Hoitoon pääsyn suhteen tilanne Kainuun hyvinvointialueella on alkuvuoden aikana mennyt parempaan suuntaan. Lääkäritilanne on ollut edellisvuotta parempi, vaikka osittain on edelleen jouduttu turvautumaan ostolääkäripalveluihin, Kanervo kertoo.
Hänen mukaansa kiireettömän hoitoon pääsyn 14 vuorokauden tavoitteeseen pääseminen Kainuussa vaatii syksyn osalta resurssin säilymistä vähintäänkin yhtä hyvänä.
Tällä hetkellä alueella jonottomia terveysasemia ovat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Sotkamo ja Ristijärvi.
– Kuhmossa oltiin jo alkukesästä lähellä tulevan 14 vuorokauden tavoitetta. Kajaanissa ja Paltamossa ei kaikilta osin päästä vielä päästä tuohon.
Puolangalla perusterveydenhuollon palvelut tuottaa yksityinen palveluntuottaja ja siellä hoitoon pääsee ilman jonoja.
Henkilöstötilanteen parantamiseksi on tehty Kainuussa töitä, ja työ jatkuu edelleen. Etenkin Kajaaniin ja Kuhmoon on saatu lisää lääkäreitä.
