”Koronarajoitukset menivät liian pitkälle”
Seuraavaa pandemiaa varten on olemassa dataa, jonka avulla voi välttää tehtyjä virheitä.
Kuusi vuotta sitten maailmaa koetteli pandemia, joka muutti arjen ratkaisevalla tavalla. Mitä siitä on opittu? Asiasta keskustelivat Ruotsissa korona-aikana vaikuttanut valtioepidemiologi Anders Tegnell ja hänen suomalainen kollegansa, THL:n pääjohtaja Mika Salminen. Keskustelu järjestettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa keskiviikkona.
Tilaisuudessa keskustelua herätti se, mentiinkö ihmisten tapaamisten rajoittamisessa liian pitkälle. Jälkeenpäin on pohdittu, oliko ikääntyneiden sulkeminen koteihin ja lastenlasten tapaamisoikeuden kieltäminen oikein. Spekulointia on liittynyt myös siihen, oliko koulujen sulkeminen järkevää.
– Moni sairaalaan joutunut kuoli voimatta hyvästellä omaisiaan. Mielestäni tässä mentiin liian pitkälle. Muutenkin normaalia sosiaalisia kontakteja olisi pitänyt olla enemmän, mutta päätöksenteko oli vaikeaa, sanoi Salminen.
– Koko asiaan liittyi paljon pelkoa, jatkoi Tegnell.
Sekä Tegnell että Salminen on sitä mieltä, että myös matkustusrajoitukset olivat vaikeita päätöksiä, joita tulisi harkita tarkkaan, jos seuraava pandemia iskisi.
– Matkustusrajoituksia ei ollut helppoa tehdä, ja niistä tuli poliittinen kysymys. Jälkikäteen voidaan kysyä, olivatko rajat liian kauan kiinni, sanoo Salminen.
Pohjoismaat luottivat viranomaisiin
Tegnellin mukaan korona-aikaan Ruotsissa, kuten muissakin maissa, piti löytää tapa saada ihmiset tapaamaan vähemmän toisiaan. Alusta saakka oli selvää, että tauti leviää helposti etenkin sisätiloissa.
Salmisen mukaan Suomessa ei oltu riittävän valmistautuneita rajoitustoimiin, minkä vuoksi oli tärkeää, että Pohjoismaat olivat alusta saakka tiiviissä yhteistyössä.
– Pohjoismaat erottuivat muista maista siinä, että niissä kansalaisilla oli luottamus viranomaisten toimintaan. Monissa maissa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vastustettiin liikkumisrajoituksia, sanoi Tegnell.
– Pohjoismaat myös selviytyivät koronasta monia muita maita paremmin, esimerkiksi kuolleisuusluvut jäivät alhaisiksi, jatkoi Salminen.
Seuraava pandemia arvoitus
Salminen muistuttaa, että vaikka koronasta on opittu paljon, on seuraava pandemia aina arvoitus.
– Emme voi täysin valmistautua siihen, koska on mahdoton tietää, minkälainen pandemia on tulossa.
Rokotteen nopea valmistuminen oli avainasemassa koronasta selviämiseen.
– Olisi voinut käydä niin, että rokotetta ei olisi saatukaan, koska yleensä uuden rokotteen kehittämiseen menee noin kymmenen vuotta, sanoi Salminen.
Jos seuraava pandemia iskee, kehottaa Tegnell suhtautumaan asiaan rauhallisesti ja nojaamaan jo olemassa olevaan dataan ennen päätöksentekoa.
– Meillä on olemassa dataa, jonka perusteella voimme välttää aiempia virheitä. Globaali yhteistyö pandemiatilanteessa todennäköisesti toimisi paremmin kuin edellisellä kerralla, sanoi Tegnell.
Salminen uskoo, että seuraavan pandemian sattuessa pystytään tekemään entistä parempaa yhteistyötä sekä maan sisällä että muiden maiden kanssa.
