Terveydenhuolto

Koulutus vie työelämässä huomattavasti resursseja

Erikoislääkärien kouluttajalla ainakin kymmenen prosenttia työajasta kuluu ohjaukseen, kertoo uusi laskuri.

Nina Tusa

Adobe Stock

Työelämä ja erikoislääkärikoulutus ovat suuressa muutoksessa.  Erikoislääkärikoulutuksen valintamenettely alkoi 2019, ja asetus osaamisperustaisesta erikoislääkärikoulutuksesta tuli voimaan tammikuussa 2020 (1,2).

Käytännössä tämä on aloittanut uudistusten vyöryn.

Keskipisteessä ovat jokaisella erikoisalalla valtakunnallisesti sovitut tavoitteet. Osaamisen karttumista kuvataan etappien tai EPA:iden (Entrustable Professional Activity) muodossa ja koulutus sidotaan ohjauksen kautta työelämään.

Valmennus on tavoitteellista. Erikoistuva saa jatkuvasti edistettä ja osaamista arvioidaan järjestelmällisesti pelkän lopputentin lisäksi (3,4,5,6). Ediste tarkoittaa havaintoihin ja palautteeseen perustuvaa pohdintaa, joka tukee tulevaa tekemistä ja ajattelua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työelämäohjaukseen sovitut tunnit tulee käyttää siihen tarkoitukseen [7].

Jotta erikoistuvamme saisivat mitä tarvitsevat, koulutukseen ja ohjaukseen tulee olla ajallista resurssia ja laadukasta sisältöä. Jotta valmentava ohjaus toteutuisi, kouluttajien tulee hankkia pedagogista koulutusta ja osaamista (11). Pedagoginen osaaminen lisää ohjauksen rakennetta, suunnitelmallisuutta, varmuutta ja mielekkyyttä.

Kyse ei ole pelkästään kliinisen osaamisen siirtämisestä. Työelämätaitojen lisäksi ohjauksessa siirtyy tiedostamatta arvoja ja asenteita mallioppimisen kautta. Kouluttajan on hyvä olla tästä tietoinen.

Aikaa kuluu

 Kliinisen ammattitaidon ylläpito on lääkärin velvollisuus. Lääkäriliiton suositus on kymmenen päivää täydennyskoulutusta vuodessa.

Erikoisaloilla on vaatimuksensa koulutukseen sisältyvästä toimipaikkakoulutuksesta. Yleislääketieteellä se on 100 tuntia vuodessa.

Monella erikoisalalla meeting-toimintaa on jopa tunti päivässä eli 260 tuntia vuodessa. Osalla erikoisaloista työssä tapahtuvalle ohjaukselle on selkeät vaatimukset opinto-oppaissa. Yleislääketieteessä vaatimus on neljä tuntia kuukaudessa erikoistuville lääkäreille ja kaksi tuntia viikossa YEK-vaiheen lääkäreille sekä erikoislääkärikoulutuksen terveyskeskuskoulutusta tekeville (7,12).

Käytännössä osa ohjauksesta voi olla pienryhmässä, kuitenkin korkeintaan puolet.

Yleislääketiede on ainoa erikoisala, joka kouluttaa kaikkien muiden erikoisalojen lääkäreitä. Yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso voi olla jopa seitsemäsosa koko koulutuksesta (1).

Erikoislääkärikouluttajalla on vastaavat kliinisen ammattitaidon ylläpitovaatimukset. Ohjauksen lisäksi aikaa kuluu suunnitteluun ja pedagogisen osaamisen ylläpitoon. Kun lomat otetaan huomioon, suoraan potilastyöhön jäävä aika jää lääkäreillä enimmilläänkin alle 90 prosenttiin.

Avuksi laskuri

Olen kehittänyt lääkäriresurssin riittävyyden arviointiin koulutusresurssilaskurin.

Laskuri on Excel-pohjainen. Jokainen erikoisala voi itse määrittää vaadittavat koulutustunnit ja laskea, minkä verran lääkäreiden työpanosta kuluu kouluttautumiseen.

Taulukoissa on laskettu esimerkkiterveyskeskuksen koulutukseen kuluva resurssi sekä esimerkkihyvinvointialueen terveyskeskusten koulutusresurssitarve. Laskurin antamat tunnit ovat absoluuttisia ja prosentit yhtä lääkäriä kohti vuosityöajasta on laskettu 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöajalla.

Laskuria on mahdollista käyttää myös ilman kliinisen täydennyskoulutussuosituksen huomioimista. Laskuri on tarkoitus saada laaketieteelliset.fi sivustolle kaikkien hyödynnettäväksi huhtikuun aikana.

Lue myös

Lääkärilehti
Kuva 1. Esimerkissä laskettuna 24 000 asukkaan väestöpohjaa hoitavan terveyskeskuksen kouluttautumiseen kuluva resurssi. Laskelmassa on otettu huomioon kliinisen täydennyskoulutuksen suositus 10 päivää vuodessa, opinto-oppaassa oleva toimipaikkakoulutus 100 tuntia vuodessa sekä opinto-oppaassa mainitut ohjaustunnit. Kouluttajien ajankäytössä on lisäksi yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajien täydennyskoulutusvaatimus 16 tuntia vuodessa sekä valmistautumisaika ohjaustunteihin 4 tunti kuukaudessa. Laskelmassa on huomioitu erikoistuville lääkäreille sekä YEK- ja 9 kk:n koulutusta tekeville lääkäreille 20 vuosilomapäivää ja ohjaustyötä tekeville lääkäreille täydet 38 vuosilomapäivää. Erikoistuvien vuosityöajasta kouluttautumiseen menee 12,64 % eli viisi erikoistuvaa on poissa kliinisestä työstä yhteensä 63,2 %. YEK- tai 9 kk:n terveyskeskuskoulutuksessa olevilla lääkäreillä vuosityöajasta kouluttautumiseen kuluu 15,47 % eli 14 tässä koulutusvaiheessa olevaa lääkäriä on poissa kliinisestä työstä 216,58 % eli käytännössä yli kahden lääkärin työpanoksen verran. Erikoislääkärikouluttajilla kuluu näin monen koulutettavan ohjaamiseen ja omaan täydennyskoulutukseen 28,07 % viikkotyöajasta eli esimerkki terveyskeskuksella melkein 1,7 erikoislääkärin työpanos vuositasolla on poissa kliinisestä työstä.

Lääkärilehti
Kuva 2. Esimerkissä on laskettu hyvinvointialueen koulutettavien lääkäreiden ohjaukseen kuluva aikaresurssi ilman kliiniseen täydennyskoulutukseen tai toimipaikkakoulutukseen kuluvaa aikaa. Käytännössä pelkästään ohjaustyöhön tarvitaan lähes kolmen lääkärin täysi työpanos. Käytännössä yksi kouluttajalääkäri voi järkevästi ohjata 2–3 koulutusvaiheessa olevaa lääkäriä, jotta työpanos jakautuisi myös koulutuksen näkökulmasta järkevästi.

Kirjoittajat

Nina Tusa yleislääketieteen erikoislääkäri, koulutusylilääkäri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Itä-Suomen yliopisto


Kirjallisuutta
1
Suomen säädöskokoelma. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. 2020 Jan 31.
2
Lääketieteellinen ammatillinen jatkokoulutus. Opinto-oikeuden hakeminen. 2022; Available at: https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus/opinto-oikeuden-hakeminen. Accessed 21.2., 2022.
3
Van Melle E, Frank JR, Holmboe ES, Dagnone D, Stockley D, Sherbino J ym.. A Core Components Framework for Evaluating Implementation of Competency-Based Medical Education Programs. Acad Med 2019 Jul;94(7):1002–1009.
4
Niemi-Murola Leila, Toivonen Asta, Laine Merja K., Helin-Salmivaara Arja. Osaamisperustainen matka erikoislääkäriksi - miten rakennamme tien päämäärään? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021;137(4):333–335.
5
Niemi-Murola Leila. Luotettavasti osoitettu pätevyys (EPA) uudistaa erikoislääkärikoulutuksen käytäntöä. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 2017;133(1):77–83.
6
Hetemäki Iivo, Antikainen Teuvo, Merenmies Jussi. Järjestelmällinen arviointi osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen osana. 2022;138(4):336–342.
7
Opinto-opas. Erikoislääkärikoulutus. 2020; Available at: https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/ammatillinen-jatkokoulutus-dokumentit/Opinto-oppaat/Valtakunnalliset%20opinto-oppaat/EL_Opinto-opas_2020-.pdf. Accessed 18.2., 2022.
8
Helin-Salmivaara Arja, Laine Merja, Eriksson Tanja, Karjalainen Merja, Mäkinen Sari, Riekki Marianne, Timonen Markku, Toivonen Merja, Tusa Nina, Veromaa Veera, Peura Anni. Erikoislääkärikouluttajien valmennuksen ABC - yleislääketieteen malli. Lääketieteellinen aikauskirja Duodecim 2021;137(9):977–84.
9
Opinto-opas. Yleislääketieteen erityiskoulutus. 2020; Available at: https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/YEK_Opinto-opas_2020-.pdf. Accessed 19.2., 2022. 
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030