Vape ja nikotiinipussit ovat syrjäyttäneet tupakan, eikä haju enää paljasta riippuvuutta, kertoo nuorisolääkäri Jenni Miettinen.

Nuorisolääkäri Jenni Miettinen kysyy nikotiinituotteiden käytöstä potilailtaan päivittäin. Samoin kannattaisi tehdä muidenkin nuoria kohtaavien lääkärien.

– Kuuluu nuorten haastatteluun, että kysytään nikotiinituotteista yhtä lailla kuin kahvista, energiajuomista, alkoholista, kannabiksesta sekä muista päihteistä ja huumeista, hän kertoo.

Muutaman viime vuoden aikana nuorten nikotiinituotteiden käytössä on tapahtunut valtava muutos. Tupakka ja nuuska ovat jääneet sivurooliin, kun vape eli sähkötupakka, ja nikotiinipussit ovat vallanneet alaa.

– Kysyn erikseen, onko nuorella käytössä nikotiinipusseja tai vapea. Tupakkaa ja nuuskaa nuoret eivät enää aiempaan tapaan käytä.

Jo 10-vuotiaan vanhempien syytä olla hereillä

Vanhemmilla ei aina ole aavistusta nikotiinituotteiden käytöstä. Ne ovat hajuttomia tai makean- ja hyväntuoksuisia toisin kuin tupakka, joten aikuiset eivät välttämättä osaa huomioida niitä.

– Mielestäni jokaisen yli 10-vuotiaan lapsen vanhemman olisi hyvä tietää nikotiinivalmisteista, erityisesti sähkötupakasta ja nikotiinipusseista, jotta osaisi jutella ja kysellä asiasta ajoissa, Miettinen sanoo.

Tuotteiden yleisyyden vuoksi kotona olisi hyvä pohtia, onko niitä liikkeellä koulussa tai kavereilla, ja jos on, miten tilanteessa voisi auttaa.

Miettinen muistuttaa, että harmittomilta vaikuttavat ja houkuttaviksi tehdyt tuotteet ovat erityisen myrkyllisiä lapsille ja nuorille.

– Aikuisten valppauden kautta myös terveydenhuollossa olisi mahdollista auttaa ajoissa jo lievemmissä oireissa ennen päivystystä vaativia tapahtumia.

Kouluissa ollaan Miettisen mukaan hyvin valveutuneita. Vanhemmille tietoa jaetaan vanhempainilloissa ja nuorille opinnoissa, mutta edelleen yläkouluissa voi olla niin sanottuja ”vape-vessoja”, joihin poistutaan myös kesken oppituntien.

– Tietoisuus on parin viime vuoden aikana lisääntynyt paljon.

Vielä on kuitenkin tekemistä, eivätkä nuoret aina miellä, että nikotiini on myrkky.

Miettinen työskentelee opiskeluhuollossa, koululääkärinä ja yksityispuolella. Hän kohtaa pääasiassa 13 vuotta täyttäneitä nuoria kuudesluokkalaisista alkaen. Aiemmin hän on ollut töissä myös nuorisopsykiatrialla.

Jotta hoidetaan oikeaa asiaa

Vastaanotolla hän perustelee nuorelle, miksi kysyy näitä asioita ja miksi kysymyksiin on tärkeä vastata rehellisesti.

– Jos nuori hakeutuu jonkin oireen takia lääkäriin, hän itsekin toivoo apua hankalaan oloonsa. Kerron nuorelle, että voidakseni auttaa oikein, on tärkeä saada rehelliset vastaukset.

– Päihteistä pitää kysyä systemaattisesti, jotta tiedetään, että hoidetaan oikeaa asiaa, hän sanoo.

Samalla tavoin kuin vaikkapa ahdistuneelta nuorelta otetaan peruslaboratoriokokeita ja kuunnellaan sydäntä somaattisten syiden poissulkemiseksi, poissuljetaan myös päihteet oireiden aiheuttajana.

Nikotiini voi ylläpitää esimerkiksi ahdistusoireita. Voidaan luulla, että ahdistuksen hoito ei sovi tai ole tehokasta, vaikka taustalla on voimakas riippuvuus, josta ei tiedetä.

Oireita voi olla myös silloin, kun riippuvuus on syntynyt, mutta valmisteiden saaminen on epäsäännöllistä. Vieroitusoireet saavat nuoren kärsimään ärtyisyydestä, levottomuudesta, keskittymisvaikeuksista, päänsärystä tai univaikeuksista.

– Siksi nuorilta on tärkeä kysyä asiasta erikseen. Se, että nuori itse toisi asian vastaanotolle, on harvinaisempaa.

Miettinen kysyy nuorelta myös siitä, käytetäänkö kaveripiirissä vapea tai nikotiinipusseja, onko nuori itse kokeillut, käyttääkö hän säännöllisesti ja jos käyttää, niin kuinka paljon ja usein.

Hetki ilman vanhempaa

Nuoren voi olla vaikea kertoa nikotiinituotteiden käytöstä, jos vanhempi on läsnä vastaanotolla. Kun lääkäri tutkii nuorta, vanhempi usein poistuu huoneesta. Miettinen ottaa asian puheeksi silloin.

Miettinen pitää tärkeänä, että nuori on hetken aikaa kahden kesken lääkärin kanssa. On paljonkin muitakin asioita kuin nikotiini tai muut päihteet, joista on helpompi kertoa lääkärille kahdestaan.

– Vanhemman kuuluu tietää nuoren asioista suurin piirtein, mutta kaikkia yksityiskohtia hänen kanssaan käydystä keskustelusta ei tarvitse jakaa.

Mitä nuoremmasta on kyse, sitä suurempi on vanhempien ja perheen rooli ja tuki.

– Jos nuori pelkää vanhempien reaktiota, niin aika usein kerron, että vanhempien suuttuminenkin on huolta ja välittämistä. Hekin toivovat nuorelle parasta.

Tykyttelyä, ärtyisyyttä, levottomuutta

Onko jotain tiettyjä oireita, jotka saavat Miettisen ajattelemaan, että taustalla voi olla nikotiinituotteiden käyttö?

– Jos nuorella on paljon kehollisia oireita, kuten tykyttelyä, ärtyisyyttä, levottomuutta tai käsien tärinää, tulee helposti kysyttyä uudemman kerrankin, käyttääkö nuori paljon kofeiinivalmisteita, energiajuomia, tai nikotiinivalmisteita, hän kertoo.

Nuorisolääkäreille päihteistä kysyminen on arkea. Miettinen kiittelee erityisesti kouluterveydenhoitajia, jotka kysyvät ja kirjaavat päihteiden käytön käytännössä aina. Miettisen mielestä päihteistä on hyvä kysyä rutiinisti myös päivystyksessä.

– Niistä kannattaa kysyä eriteltynä: ei vain päihteistä, vaan erikseen kofeiinivalmisteista, energiajuomista, vapesta, nikotiinipusseista, alkoholista, kannabiksesta ja muista huumeista.

– Nuorelle voi aina selittää, miksi nämä asiat on oleellista tietää ja miksi kysymyksiin kannattaa vastata rehellisesti.

Jos ilmenee, että nuori on nikotiiniriippuvainen, mutta haluaisi vieroittautua, hän tarvitsee siihen tukea. Lääkkeitä nuorelle ei määrätä, mutta tukea voidaan usein tarjota.

– Lääkäri ei useinkaan tapaa nuorta montaa kertaa, mutta voidaan miettiä, olisiko joku tukikontakti, esimerkiksi terveydenhoitaja tai opiskeluhuollon aikuinen, joka toteuttaisi seurantaa ja tukea.

Lue lisää: Nikotiinin käyttö lisää masennuksen riskiä