Lääkärilehtien rooli keskustelun herättäjänä vahvistuu

Pitkään British Medical Journalissa työskennellyt Richard Smith on jo 30 vuotta odottanut, että kaikki tieteellinen julkaisu on kaikkien saatavilla avoimesti ja ilmaiseksi.

Kun British Medical Journalin (BMJ) entinen päätoimittaja Richard Smith aloittaa puhumisen lääkärilehtien tulevaisuudesta, hän siteeraa 1800-luvun lopulla vaikuttaneen fyysikko Lordi Kelvinin ennustuksia.

Kelvin muun muassa näki, että radiolla ei ole tulevaisuutta, röntgen tullaan toteamaan petokseksi ja ilmaa painavammat lentävät koneet ovat mahdottomia.

– Muistutan tällä siitä, että tulevaisuuden ennustaminen menee yleensä väärin. Ja vielä hankalampaa kuin sen ennustaminen, mitä tulee tapahtumaan, on tietää, milloin se tulee tapahtumaan, totesi Smith Lääkärilehden 100-vuotisjuhlaseminaarissa, johon hän osallistui etäyhteyden kautta kotoaan Lontoosta.

Vuosina 1979–2004 BMJ:ssä työskennellyt Smith kertoo esimerkiksi itse uskoneensa jo 30 vuoden ajan, että kaikki tieteellinen julkaisu tulee olemaan kaikkien luettavissa internetistä ilmaiseksi.

– Ja uskon niin edelleen, mutta siinä vain näyttää kestävän huomattavasti kauemmin kuin oletin.

Vain omia lukijoita koskettavia uutisia

Smith uskoo, että lääkärilehdet tarjoavat tulevaisuudessakin alustan, jolla lääkärit ja tutkijat voivat jakaa mielipiteitään ja väitellä ajankohtaisista asioista.

– Toki tämän voi toteuttaa verkossakin, mutta uskon, että lehdillä on vielä rooli tässä, sillä niillä on valmiiksi olemassa luonnollinen yhteisö, lukijakuntansa. Yhtä lailla uutisten julkaiseminen on yhä lehtien tehtävä, mutta on keskityttävä tarkasti vain sellaisiin uutisiin, jotka koskettavat omia lukijoita.

Smith luottaa myös siihen, että lääkärilehtien tärkeänä tehtävänä säilyy puheenaiheiden tarjoaminen.

– Kun nostamme kirjoituksissamme esiin erilaisia aiheita, samalla muistutamme ihmisiä, että teidän pitää miettiä näitä asioita. Alan lehdillä on myös mahdollisuus kampanjoida, ja sitähän ne ovat aina tehneetkin, kuten vaikka tupakointia ja ydinsotaa vastaan. Ja asioiden penkomista, väärinkäytösten paljastamista tarvitaan.

Kaikki lääkärit eivät ole tiedemiehiä

Smith aloitti uransa lehtimaailmassa vuonna 1974 ollessaan lääketieteen opiskelija Edinburghissa ja ryhtyessään päätoimittajaksi koulunsa lehteen.

– Jälkikäteen ajateltuna mielikuvani lääkärilehdistä oli naiivi. Ajattelin, että lääkäri aukaisee lehden, lukee tuoreesta tutkimuksesta ja muuttaa sitten käytänteitään. Myöhemmin hyvin pian ymmärsin, että lääkärit ensinnäkin lukevat harvoin tutkimuksia ja toisekseen, se että muuttaisi käytänteitään yhden tutkimuksen perusteella, olisi varsin vastuutonta.

Smith kertoo ymmärtäneensä, että alkuperäisen tutkimuksen julkaiseminen ja lähettäminen lääkäreille on väärin ajateltu.

– Suurimmalle osalle tutkimus ei ole aiheellinen, tai heistä tieteellisen tutkimuksen lukeminen on pitkäveteistä ja hankalaa, eivätkä he siksi lue niitä. Mielestäni on harhaluuloa, että kaikki lääkärit ovat tiedemiehiä. Jotkut ovat, mutta useimmat ovat enemmänkin kuin putkimiehiä tai taitavia teknikkoja.

Tuhatkunta blogitekstiä

Lähdettyään BMJ:stä Smith kirjoitti kirjan The Trouble with Medical Journals , joka julkaistiin 2005.

– En tarkoittanut niin, mutta kirjasta tuli hyvin negatiivinen. Se yllätti ja harmitti minua, mutta uskon, että kirja on enemmän totta nyt kuin se oli silloin.

Aktiivisesti lehtimaailmassa edelleen toimiva Smith on kirjottanut myös tuhatkunta blogia BMJ:lle, minkä hän kokee miellyttävämmäksi tavaksi tuoda ajatuksiaan esiin kuin julkaisemalla artikkelin.

Lääkärilehden 100-vuotisjuhlaseminaarissa tieteellisten lehtien laadun arvioinnista puhui myös tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen professori Anne Mäntynen Helsingin yliopistosta sekä Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja, dosentti Petro Poutanen , jonka aiheena oli tutkijan, median ja sosiaalisen median suhteet.