Lääkkeiden valemainontaan vaikea puuttua
”Professori Pekka Puskaan liittyvä valemainos oli pitkään aikaan ensimmäinen näin paksua potaskaa sisältävä tapaus”.
Lääkkeisiin liittyvä valemainonta verkossa on tuttua Fimeassa. Heille tulee satunnaisesti yhteydenottoja lääkkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin kohdistuvasta valemainonnasta.
– Se ei ole yleistä, mutta silloin tällöin valemainontatapauksia tulee ilmi. Ei voida kuitenkaan puhua massoista, kertoo Fimean yliproviisori Sami Paaskoski .
Lääkärilehti uutisoi valemainoksesta, jossa professori Pekka Puskan kuvaa ja hänen sanomisiaan oli käytetty luvattomasti ja väärentäen lääkemainoksessa.
– Kyseinen tapaus oli pitkään aikaan ensimmäinen näin paksua potaskaa sisältävä tapaus, sanoo Paaskoski.
Hänen mukaansa tiedon levittäjää on vaikea tai jopa mahdoton jäljittää, koska internet mahdollistaa anonyymin toiminnan. Paaskosken mukaan toiminnan selvittämiseen tarvittaisiin tietoverkkorikoksiin erikoistuneita tutkijoita.
Jotta toimintaa lähdetään selvittämään, tarvitaan rikosilmoitus siltä, jonka tietoja mainonnassa on käytetty hyväksi.
Ongelma kaikkialla Euroopassa
Paaskosken mukaan erityisen vaikeaa on jäljittää suoraan verkossa tapahtuvaa valemainontaa. Sosiaalisessa mediassa se voi olla helpompaa etenkin, jos mainos on julkaistu jossain suljetussa ryhmässä. Tällöin jonkin ryhmän jäsenen tulee reklamoida asiasta ryhmän ylläpitäjälle.
– Muiden markkinapalstojen osalta tilanne on melko hyvä. Markkinapalstojen ehdoissa sanotaan, että lääkkeiden myynti on kiellettyä, ja asiattomiin mainoksiin reagoidaan, sanoo Paaskoski.
Hänen mukaansa laittomien lääkkeiden myynnissä tehdään eurooppalaista viranomaisyhteistyötä ja vaihdetaan tietoja. Tarvittaessa otetaan myös yhteyttä laittoman tavaran tai palvelun tarjoajaan.
– Yleinen verkkohuijaaminen on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa. Siihen liittyvät muun muassa pankkitunnuskalastelut ja huijausmielessä tehdyt viranomaisviestit.
Psykologista vaikuttamista
Valemainoksesta huomaa yleensä helposti, että tämä on huijaus. Paaskosken mukaan aina kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka haksahtavat niihin. Usein mainos on tehty niin, että kuluttajalle luvataan tuote halvemmalla, jos hän tekee ostopäätöksen nopeasti. Näin vaikutetaan psykologisesti asiakasta tekemään nopeita ratkaisuja.
Paaskosken mukaan identiteettivarkauksiin liittyviä huijauksia on ollut ja tulee olemaan aina ja niiden estäminen on vaikeaa.
– On tyypillistä, että mainonnassa käytetään hyväksi julkisuudessa tuttua asiantuntijaa tai muuta julkisuuden henkilöä.
Paaskosken mukaan tilanteissa, joissa tekijä saadaan selville, voidaan valvonnan keinoin laittaa tekijälle esimerkiksi kuulemiskirje.
– Terveysasioihin liittyvän väärän tiedon leviäminen verkossa on asia, johon puutumme Fimeassa tapauskohtaisesti. Pohdimme yhdessä, onko tilanteeseen syytä reagoida.
