Lahjasukusoluilla syntyneet saavat pian tietää luovuttajien henkilöllisyyden
Lapsettomuuslääkäri Piia Poikkeus pitää avoimuuden lisääntymistä lähtökohtaisesti tervetulleena.
Tänä keväänä monet nuoret aikuiset voivat saada uutta tietoa biologisesta alkuperästään.
Ensimmäiset nykyisen hedelmöityshoitolain piirissä lahjasukusoluhoidon avulla syntyneet täyttävät toukokuussa 18 vuotta. Heillä on oikeus tietää sukusolujen luovuttajien henkilöllisyys.
Lapsettomuuslääkäri Piia Poikkeus pitää avoimuuden ja tasapuolisuuden lisääntymistä tervetulleena.
– Lähtökohtaisesti on todella hienoa, että meillä on laki, joka mahdollistaa luovuttajan henkilöllisyyden selvittämisen halukkaille, hän sanoo.
Felicitas Mehiläisellä lapsettomuushoitoja tekevä gynekologi ja lääketieteen tohtori Poikkeus arvelee, että yhteydenottoja hedelmöityshoitoklinikoille alkaa tulla kuluvan vuoden aikana.
Mehiläisellä asiaan on valmistauduttu jo pitkään. Nuorille on erillinen palvelupolku tukemaan matkalla. Klinikka auttaa myös tapaamisen järjestämisessä luovuttajan ja jälkeläisen välille, jos molemmat osapuolet sitä toivovat.
Hoitoklinikalta tarkoin edellytyksin saatavan luovuttajakoodin avulla henkilötiedot haetaan Lupa- ja valvontaviraston rekisteristä.
Luovuttajan henkilöllisyys voi tuoda eteen yllätyksiä – niin psyykkisiä kuin biologisiakin.
– Yhteydenottoon voi kohdistua isoja odotuksia ja toiveita. Se voi herättää myös ristiriitaisia ajatuksia, Poikkeus pohtii.
Luovuttajat ovat lähtökohtaisesti nuoria ja terveitä luovutushetkellä. Huolellisesta seulonnasta huolimatta terveys voi vuosien saatossa muuttua ja monenlaisia sairauksia puhjeta.
Luovuttajan tulisi ilmoittaa hoitoklinikkaan luovutuksen jälkeen itsellä tai luovuttajan läheisellä ilmenneestä, mahdollisesti periytyvästä vakavasta sairaudesta. Sairaus voi johtaa sukusolujen poisvetoon.
Lievemmistä tilanteista ei välttämättä saada tietoa luovutushetken jälkeen.
Voi näkyä luovuttajien määrän kasvuna
Piia Poikkeus uskoo, että yhteydenoton mahdollisuus tulee nousemaan esiin keskusteluissa niin potentiaalisten luovuttajien kuin hedelmöityshoitoihin hakeutuvien parien kanssa.
Luovuttajat ja lahjasukusoluhoidoissa olevat ovat tienneet tiedonsaantioikeudesta jo vuodesta 2007, mutta nyt laki konkretisoituu ensimmäistä kertaa.
– Osalle on tärkeää, että ovat saaneet auttaa, eivätkä he välttämättä kaipaa sen enempää tietoa hoidon lopputuloksesta. Monia kuitenkin kiinnostaa, mitä on tapahtunut.
– Toivoisin, että julkisuuteen nousee positiivisia tarinoita lahjasukusoluhoidolla syntyneen ja luovuttajan kohtaamisesta, Poikkeus pohtii.
Vuonna 2007 Suomessa syntyi lahjasoluhoidoilla 402 lasta, ja vuonna 2008 syntyi 338 lasta Lupa- ja valvontaviraston mukaan.
Felicitas Mehiläisen osuus lahjasukuhoidoista Suomessa on noin kolmannes. Poikkeuksen mukaan tarvetta näille hoidoille olisi huomattavasti enemmän.
Munasolujen luovuttajia hyväksytään Mehiläisessä vuosittain noin 70–90 ja siittiöiden luovuttajia noin 30. Yhdestä luovutuksesta voidaan tehdä useita hoitoja. Saman luovuttajan sukusoluja voidaan käyttää enintään viiteen eri perheeseen.
Lahjasukusoluista on jatkuva pula, etenkin munasoluista. Poikkeus toivoo, että lisääntyvä julkisuus ja vastuulliset jutut hoidoista lisäisivät luovutusinnokkuutta.
Lähes neljännes hoidoista
Hedelmöityshoitoja aloitettiin Suomessa yhteensä noin 14 300 vuonna 2024.
Kaikista hoidoista 24 prosenttia tehtiin luovutetuilla sukusoluilla.
Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä on vakiintunut aiempaa korkeammalle tasolle sen jälkeen, kun yliopistosairaalat aloittivat hoidot vuonna 2020.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lupa- ja valvontavirasto
