Metsää hyödynnetään jopa synnytyksen käynnistämisessä
Lääkärit, terapeutit ja kätilöt ohjasivat asiakkaita terveysmetsään useammin kuin hoitajat ja asiantuntijatyötä tekevät.
Terveysmetsien käyttöönoton myötä sairaaloiden henkilökunta oli lisännyt merkitsevästi luontoympäristön käyttöä työssään Kainuun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla.
Lääkärit, terapeutit ja kätilöt sekä ohjaajat ja sosiaalityöntekijät hyödynsivät terveysmetsää asiakas- tai potilaskäytössä useammin kuin hoitajat ja asiantuntijatyötä tekevät.
Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti, miten Kainuun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden henkilöstö käyttää terveysmetsiä työssään.
Noin puolet kyselyyn vastaajista oli hyödyntänyt terveysmetsää työssään. Yleisintä oli ohjeistaa asiakasta menemään terveysmetsään omatoimisesti.
Osa ammattilaisista toteutti asiakaskäyntejä metsäympäristössä, osa taas ohjasi potilastaan ulkoilemaan metsässä läheistensä kanssa.
– Terveysmetsä sopi kuntoutusympäristöksi esimerkiksi fysio- ja toimintaterapiassa, ja sosiaalityöntekijät tapasivat siellä asiakkaitaan. Hyödynnettiinpä terveysmetsää tulosten mukaan myös esimerkiksi synnytyksen käynnistämisessä. Hoitajien sen sijaan oli hankalampi irrottautua osastoilta ulkoilemaan, kertoo tiedotteessa kyselytutkimuksen toteuttanut Luken tutkija Maija Lipponen.
Metsä auttaa etenkin mielen hyvinvoinnin kohenemisessa
Ammattilaiset pitivät luontokäyntejä vaikuttavina. He arvioivat asiakkaidensa hyötyvän niistä eniten mielen hyvinvoinnin kohenemisen ja stressin vähenemisen kautta.
Asiakaskäyntien lisäksi työntekijät pitivät terveysmetsässä työpalavereja ja hyödynsivät terveysmetsää oman hyvinvointinsa tukena.
Työyhteisön ja esihenkilöiden tuki edistivät terveysmetsän käyttöä työssä, kun taas esteitä olivat ajan- ja osaamisen puute, terveysmetsän kaukainen sijainti työpisteeseen nähden tai terveysmetsän sopimattomuus työnkuvaan.
