Ne joilla on lapsia, asuvat vähemmän aikaa hoivakodissa
Muistisairauksien kohdalla lasten määrä ei vähennä hoivakotipäiviä.
Lähellä asuvat aikuiset lapset vähentävät ikääntyvien vanhempien hoivakotiasumista, mutta muistisairaiden kohdalla tämä ei päde.
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kaikkien kuolleiden kohdalla lapsettomilla oli ollut enemmän hoivakotipäiviä kuin niillä, joilla oli vähintään yksi lapsi. Lapsettomuus liittyi noin 30 prosenttia suurempaan hoivakotipäivien määrään kaikkien kuolleiden joukossa.
Korhonen K ym. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 10.12.2025
Kuitenkaan lasten määrä ei ollut yhteydessä muistisairauksiin kuolleiden hoivakotipäivien määrään viiden vuoden aikana ennen kuolemaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lasten maantieteellistä etäisyyttä pääkaupunkiseudulla asuviin ikääntyviin vanhempiinsa. Naisilla, joiden lapset asuivat samalla postinumeroalueella, hoivakotien käyttö oli vähäisempää. Muistisairaiden kohdalla samaa yhteyttä ei havaittu.
– Tulos viittaa siihen, että lasten mahdollisuudet korvata muistisairaiden vanhempien ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ovat hyvin rajalliset, toteaa tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Ei vaikutusta väestötasolla
Lasten merkitys hoivakodissa asumiselle korostui erityisesti niiden miesten kohdalla, joilla ei ollut puolisoa elämänsä loppuvaiheessa. Muistisairauksiin kuolleilla tätäkään yhteyttä ei kuitenkaan havaittu.
– Lapset näyttävät osittain korvaavan puolison tarjoamaa tukea ja vähentävän hoivakotiasumista miehillä.
Kaikkien kuolleiden joukossa havaituilla eroilla ei ole merkittävää vaikutusta väestötasolla, sillä hoivakotien käyttö on vähäistä muista syistä kuin muistisairauksiin kuolleilla.
– Tutkimuksen johtopäätös on, että aikuisten lasten saatavuudella on vain rajallinen merkitys ikääntyvien hoivakotien käytölle, Korhonen sanoo.
