Nuoret jäävät ilman tietoa lääkevaihdosta
Yli puolet potilaista ei ole koskaan keskustellut lääkityksen hinnasta lääkärin kanssa.
Valtaosalle reseptiasiakkaista (80 %) kerrottiin apteekissa mahdollisuudesta vaihtaa reseptilääke edullisempaan valmisteeseen. Vastaavan tiedon lääkäriltä oli saanut 36 prosenttia reseptiasiakkaista.
Kyselyyn vastanneista viisi prosenttia kertoi lääkärin kieltäneen heiltä lääkevaihdon vähintään kerran. Kiellon syy oli kerrottu heistä 70 prosentille. Yli puolet, 56 prosenttia vastaajista ei ollut keskustellut lääkärin kanssa koskaan lääkkeiden hinnoista.
52 prosentille mainittiin apteekissa vaihtokelpoisten valmisteiden hintaerot ja 39 prosentille mahdollisuus kieltäytyä lääkevaihdosta. 23 prosentille kerrottiin tietoa Kela-korvauksesta, 18 prosentille lääkkeen valmistajasta ja 17 prosentille keskenään vaihdettavien lääkkeiden saatavuudesta.
Vain 11 prosentille kerrottiin vaihtokelpoisten lääkkeiden toisistaan poikkeavista pakkauksista, 9 prosentille lääkkeiden koostumuseroista ja 4 prosentille niiden ulkonäköeroista.
Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimukseen vastanneista reseptiasiakkaista 89 prosenttia oli saanut mielestään apteekkikäynnillään riittävästi tietoa reseptilääkkeen vaihtamisesta. 18–34-vuotiaat kokivat jäävänsä muihin ikäryhmiin nähden useammin ilman riittävää tietoa.
Samoin ensimmäistä kertaa lääkevaihtomahdollisuudesta kuulevat reseptiasiakkaat jäivät kaipaamaan enemmän infoa. Tietoa toivottiin vaihtokelpoisten valmisteiden koostumuseroista, hinnoista sekä siitä, onko lääkkeellä vaihtomahdollisuutta lainkaan.
Lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2003 ja sitä täydentävä viitehintajärjestelmä vuonna 2009.
Tutkimus toteutettiin apteekkien reseptiasiakkaille kevättalvella 2018. Kyselylomakkeita jaettiin kahden viikon ajan eri puolilla Suomea täysi-ikäisille, jotka hakivat viitehintajärjestelmään kuuluvia reseptilääkkeitä itselleen. Lomakkeita jaettiin 2606 lomaketta, joista 40 prosenttia palautettiin täytettyinä.
