Olisiko vaikuttavuusarvioinnilla merkitystä, vai olisiko se vain nice to know?
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan alueilla ei ole vielä kypsyyttä arviointeihin – ainakaan laadukkaisiin sellaisiin.
Viime viikolla järjestetyssä Kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa esitettiin kysymys, pitäisikö hyvinvointialueet asettaa vuosittaiseen vaikuttavuusarviointiin.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen pitää ideaa hyvänä, mutta hänen mukaansa vaadittaisiin paljon pohjatyötä, jotta vaikuttavuusarviointia olisi järkevää aloittaa alueiden ohjauskeinona.
– Meillä ei taida olla vielä kypsyyttä näihin arviointeihin, ainakaan laadukkaisiin. Vertailtavuus eri palveluiden ja varsinkin palvelukokonaisuuksien välillä on kustannustietojen osalta heikkoa. Lisäksi eri alueilla kirjautuu ja tiliöidään kokonaisuuksia hyvin eri tavoin, ja tämä tulee kevyelläkin tarkastelulla kipeästi esiin.
Leskisen mukaan edes isot kokonaisuudet, kuten erikoissairaanhoito, eivät ole luotettavasti vertailtavia kustannusten osalta.
– Vaikuttavuusarviointi ja sen kehittäminen tulee olla kansallisesti ohjattua muun muassa vertailtavuuden vuoksi. THL:n resursseja on viime vuosian rankasti karsittu ja tämä on ristiriidassa tuon tavoitteen kanssa.
Leskinen lisää, että vaikuttavuutta tulee kyetä tehdä episodipalvelujen lisäksi ja niitäkin tärkeämpänä järjestelmä- ja arvoverkkotasolla.
– Tästä olemme vielä hyvin kaukana, mutta matka toki kannattaa aloittaa, muun muassa resursoimalla THL:ää riittävästi.
Saisiko arvioinnin perusteella rahaa?
Ei ole ihan helppo homma ja kuulostaa poliitikon heitolta, naurahtaa Kymenlaakson hyvinvointialueen johtaja Kari Hakari.
Hän sanoo kuitenkin suhtautuvansa vaikuttavuusarviointiin myönteisesti.
– Varmaan taustalla on se, että halutaan arvioida, käytetäänkö rahaa oikein. Mutta jos arviointi tehtäisiin niin vaikuttavuutta pitäisi mitata. Meillä ei ole sellaisia mittareita, joilla voisimme kerätä hyvinvointialuetasoisesti. Pitäisi määritellä myös kansalliset standardit.
Yksi kysymysmerkki on, kuka arvioinnin tekisi. Olisiko se STM osana ohjausprosessia vai THL informaatio-ohjaajana, vai olisiko se jokin ihan erillinen prosessi?
– Ja sitten pitäisi ehdottomasti määritellä arvioinnin merkitys: mihin sitä käytettäisiin? Saisiko sen perusteella rahaa, otettaisiinko rahaa pois vai olisiko arvio vain mukava tietää?
"Arviointi on käytännössä vaikeaa"
Myös Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Tero Mäkirannan mukaan vaikuttavuus on hyvinvointialueiden näkökulmasta tavoiteltava asia.
Hän uskoo, että kaikki alueet haluavat parantaa palvelujensa vaikuttavuutta ja toisaalta haluavat luopua palveluista, jotka ovat vaikuttavuudeltaan heikkoja tai täysin vaikuttamattomia.
– Vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi on kuitenkin käytännössä vaikeaa. Vaikuttavuusarviointia tulee ohjata ja kehittää kansallisesti, mikäli arviointia halutaan lähteä ottamaan käyttöön.
