Onko insuliinipumpun saannissa eriarvoisuutta?

Kyselyn mukaan Käypä hoito -suosituksen kriteerit pumppuhoidolle toteutuvat vaihtelevasti.

Diabeteksen hoitoon tarvittavien hoitovälineiden myöntäminen ei toteudu Käypä hoito -ohjeiden mukaisesti kaikilla hyvinvointialueilla.

Lisäksi hyvinvointialueen sisällä voi olla merkittäviä eroja hoitotarvikkeiden myöntämisessä. Tiedot käyvät ilmi Diabetesliiton toteuttamasta kyselystä, jolla selvitettiin valtakunnallisesti insuliinipumppujen saatavuutta ja myöntökriteerejä.

Suomessa käytetään tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten hoidossa vähemmän insuliinipumppuja kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa noin 12 prosentilla tyypin 1 diabetesta sairastavista aikuisista on käytössään insuliinipumppuhoito, Ruotsissa ja Norjassa noin kolmasosalla.

Käytössä olevat insuliinipumppumallit vaihtelevat. Yleisimmin käytössä olivat perusinsuliinipumput. Niin sanottuja älypumppuja oli käytössä noin kolmanneksella niitä potilaille myöntävistä hoitoyksiköistä. Pumppumalli valitaan useimmiten yhdessä hoitavan lääkärin, diabeteshoitajan ja potilaan kanssa.

Selvityksen pohjana olevat insuliinipumppuhoidon aloituksen kriteerit ovat Insuliininpuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksesta vuodelta 2022, ja ne koskevat yli 16-vuotiaita.

Valtaosa vastaajista raportoi, että Käypä hoito -suosituksen mukaiset insuliinipumppuhoidon aloittamisen kriteerit täyttyvät hoitoyksiköissä joskus. Ainoa kriteeri, jolla pumppuhoito aloitetaan lähes aina, on labiili diabetes.

Yleisin syy siihen, että insuliinipumppuhoitoa ei ollut aloitettu myöntökriteerin täyttyessä, oli potilaan oma toive (97 %). 73 prosenttia vastaajista kertoi syyksi hoitotahon arvion, että asiakas ei hyötyisi pumpusta.

– Asiakkaan oman toiveen tai hoitopaikan arvion taustalle voi jäädä piileviä tekijöitä, joihin puuttumalla pumppu voisi olla tervetullut osaksi arkea. Olisi hyvä keskustella pumpun käytöstä useaan otteeseen hoitosuhteen aikana, sanoo Diabetesliiton kehittämispäällikkö Sari Koskitiedotteessa.

Myös hyvä hoitotasapaino voi estää pumpun saannin. 17 prosenttia vastaajista ilmoitti, että mikäli asiakkaan hoitotasapaino on riittävän hyvä monipistoshoidossa, pumppuhoitoa ei aloiteta. Lisäksi seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti pumppuhoitoa rajoittavaksi tekijäksi taloudelliset syyt ja/tai että pumppuja on vuosittain jaettavissa rajallinen määrä.

Diabetesliiton toteuttama verkkokysely suunnattiin hoitoyksiköille, joissa aloitetaan insuliinipumppuhoitoja. Kysely toteutettiin lokakuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana. Selvityksen taustalla oli diabetesta sairastavien antama palaute hoitotarvikeongelmista.