Päijät-Hämeestä halutaan Suomen paras sote-työpaikka
Tekeillä olevalta henkilöstöohjelmalta odotetaan paljon Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, missä palveluverkkosaneeraus on jo saatu tehtyä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen arvioi, että uusi organisaatio on lähtenyt käyntiin "kohtuullisesti".
– Meillähän oli integroitu hyvinvointikuntayhtymä jo valmiina eli muutos ei ollut niin iso, varsinkaan terveydenhuollossa. Olemassa olevat rakenteet ovat vain jatkaneet toimintaansa, Virolainen kertoo.
Virolainen nimeää onnistumiseksi sen, että Päijät-Hämeessä on jo toteutettu palveluverkkosaneeraus.
– Se on kaikkien osapuolten kannalta aina raskas prosessi, koska jouduttiin tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole kaikille mieluisia eikä välttämättä järkeviäkään. Mutta niin käy, kun toimintaa yhdenmukaistetaan. Nyt pitää vain rohkeasti myöntää asiat, joissa ei onnistuttu ja korjata ne.
Päijät-Hämeessäkin isoin ongelma liittyy työvoimavajeeseen, joka koskettaa koko henkilöstöä. Tämän seurauksena hoitojonot ovat pitkät. Hyvinvointialue onkin käynnistämässä henkilöstöohjelmaa, jonka toivotaan osaltaan toimivan houkuttimena uusille ammattilaisille.
– Asia, josta olen saanut eniten palautetta tässä tehtävässä aloitettuani on se, että päätöksenteko on karannut liian kauas operatiivisesta toiminnasta eikä omaan työnkuvaan pysty riittävästi vaikuttaa. Haluamme nyt saada työntekijöiden toiveet ja ehdotukset esiin.
Palveluvalikoimaa on karsittava
Virolainen myöntää, että palveluiden yhdenmukaistaminen tarkoittaa vääjäämättä sitä, että osalla ne heikkenevät, jotta päästään keskiarvoon.
– Kun koko hallitusohjelman kulujen tasapainottamisohjelman käy läpi, on pään laittamista pensaaseen, jos väittää pystyvänsä tekemään sen vain toimintaa tehostamalla ja järkevöittämällä. Palveluvalikoimaakin on karsittava.
Virolainen kääntäisi katseet palveluihin, jotka eivät ole niin vaikuttavia kuin kuvitellaan. Hänestä palveluindikaatiota on joissakin asioissa kiristettävä, vähentää toistuvien palveluiden määriä ja ehkä hyväksyä, että hoitajamitoitusta ei kaikkialla voida täyttää.
– Se, että tuodaan hoitajia ulkomailta, tehdään työnsiirtoja ja lisätään digitalisaatiota, on kaikki hyväksi, mutta ei yksin riitä.
Paikallinen neuvottelutoiminta hidastunut
Myös Päijät-Hämeen koordinoivana pääluottamusmiehenä toimiva Linda Sydänmäki ja varapääluottamusmies Natasha Simonen kertovat sähköpostitse, että alueella muutos on ollut melko pieni moneen alueeseen verrattuna.
Heidän mukaansa näkyvin muutos on ollut Heinolan kaupungilta siirtyneille perusterveydenhuollon lääkäreille ja hammaslääkäreille.
– Siirtymätilanteessa kaikilla osapuolilla ei ollut yhtenäistä tietoa siitä, mitä palkkausjärjestelmää siirtyneisiin sovelletaan. Tästä johtuen alkuvuoden toimenpidepalkkiot eivät menneet maksuun Heinolasta siirtyneille. Asia saatiin korjattua kevään aikana, luottamusmiehet kertovat.
Esimerkiksi joidenkin lomien määräytymisessä oli ongelmia, mutta palkanmaksu suurimmalle osalle on tullut ajallaan.
– Siirtymä on kuitenkin aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä henkilöstöhallinnolle, mikä on hidastanut huomattavasti tavanomaista paikallista neuvottelutoimintaa. Tämä luonnollisesti saattaa turhauttaa lääkäreitä ja muita edustettaviamme, jotka odottavat ratkaisun saamista omaan asiaansa, esimerkiksi palkkaerimielisyyteen.
Vakavin lääkäripula psykiatrialla
Luottamusmiesten mukaan lääkäripula näyttäytyy nyt erityisesti psykiatrialla, ja aikuispsykiatrian kuntoutusosastopaikkoja joudutaan supistamaan entisestään.
– Nuorten lääkäreiden vapaa-ajan arvostaminen on myös alkanut näkyä ainakin kaikilla päivystävillä aloilla avoimina virkoina ja erikoistuvien puutteena. Joillakin aloilla on ollut vaikeuksia saada etupäivystysrinkejään pyörimään. Operatiivisilla aloilla on Lahdessa perinteisesti ollut riittävästi tekijöitä, mutta nyt töitä kannattaa kysellä nopeallakin varoitusajalla, luottamusmiehet vinkkaavat.
Sydänmäki ja Simonen korostavat, että käynnistetyn henkilöstöohjelman tavoitteena on muodostaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueesta Suomen paras sote-työpaikka.
– Odotamme kovasti millaisia konkreettisia muutoksia ohjelmalla saavutetaan.
Henkilöstöltä esityksiä säästökohteiksi
Päijät-Hämeessä aluehallitus antoi kesäkuussa toimialoille toimeksiannon etsiä säästökohteita. Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialalla myös henkilöstöltä on kysytty esityksiä muun muassa toiminnoista, joiden vaikuttavuus on huono ja joista on mahdollista löytää kustannussäästöjä. Esitysten valmistelua jatketaan kesälomien jälkeen, ja syyskuussa ne viedään aluehallitukseen.
– Työnantajan vahva viesti pääluottamusmiehille on ollut, että tällä kertaa säästöjä ei etsitä henkilöstövähennyksistä. Tiedossa on, että lisätöitä, joilla on muun muassa purettu korona-ajalla syntynyttä hoitovelkaa, on tarkoitus vähentää.
Lääkärin koulutuksesta apua hyvinvointialueen johtamisessa
Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on koulutukseltaan kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Hän kertoo huomanneensa, että lääkärinkin työnkuvaa tulisi hyvinvointialueilla muuttaa.
– Siinä on aika paljon rutiininomaista tehtävää, kuten todistusten tekemistä, jota ei ole jatkossa tarpeen tehdä. Pitää myös hyväksyä, että tulee enemmän digitalisaatiota ja tekoälyä työtämme auttamaan. Lääkärin työ ei lopu, mutta työnkuva muuttuu, Virolainen toteaa.
Virolainen myöntää, että uusi tehtävä on laajentanut katsantokantaa ja lääkärinkoulutus on auttanut hahmottamaan monivivahteisia syy–seuraussuhteita.
– Siinä mielessä sosiaali- ja terveysalan integraatio on aivan perusteltu, että sosiaalihuollon ongelmat näkyvät terveydenhuollon ongelmina pienellä viiveellä. Lääkärin koulutus on tavattoman hyödyllinen lähtökohta, kun aletaan oikeasti miettiä, mikä on vaikuttavaa toimintaa.
