Perusterveydenhuollon liikuntaneuvonta on tehokkainta toistuvana
Yksilöllistä liikuntaneuvontaa saaneista tyypin 2 diabetesta sairastavista liikuntaa lisäsivät eniten ne, jotka saivat liikuntaneuvontaa yli kolme kertaa.
Hoitosuositusten mukaan liikunta- ja muun elintapaneuvonnan tulisi olla keskeinen osa tyypin 2 diabeteksen ja muiden kroonisten sairauksien hoitoa.
Toisin kuin ravitsemusneuvonta, yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole vielä vakiintunut osaksi terveydenhuollon toimintaa.
Siun sote osallistui 2017–2018 sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (Vesote) -hankkeeseen, ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa Pohjois-Karjalassa.
Tutkimuksessa selvitettiin liikuntaneuvonnan tehokkuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimukseen osallistui 546 iältään 19–87-vuotiasta henkilöä, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes tai esidiabetes. Kaikki saivat liikuntaneuvontaa ainakin kerran joko vastaanottokäynneillä tai puhelimitse.
Liikuntaa lisäsivät eniten osallistujat, jotka saivat liikuntaneuvontaa yli kolme kertaa. Neuvontaa saaneista ne, jotka lisäsivät liikkumistaan, pudottivat myös painoaan enemmän kuin ne, jotka eivät muuttaneet liikkumistottumuksiaan. Sukupuoli tai ikä ei vaikuttanut tuloksiin.
Tulokset vahvistavat perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tärkeyttä tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa. Liikunnan lisääminen tuo todennäköisesti terveyshyötyjä ja parantaa elämänlaatua.
Tulokset julkaistiin BMC Endocrine Disorders -lehdessä.
