Tulevissa kriiseissä on huomioitava haavoittuvat ryhmät paremmin.

Tuoreen tutkimusraportin mukaan Suomi selvisi koronakriisin akuutista vaiheesta hyvin. Oikeudellinen kehikko toimi, hallinto säilyi toimintakykyisenä ja tukitoimet hillitsivät talousvaikutuksia.

Taudin pitkittyessä esiin nousi haasteita erityisesti tiedonhallinnassa, päätöksenteon koordinoinnissa ja viestinnässä.

Raportissa korostuu kriisin eriarvoistava vaikutus: pandemian kielteiset seuraukset kohdistuivat erityisen voimakkaasti jo valmiiksi haavoittuviin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin, ikääntyneisiin ja kehitysvammaisiin.

– Tulevissa kriiseissä tulisikin pyrkiä tunnistamaan eriarvoisuuksia ja haavoittuvuuksia korona-aikaa paremmin ja edistää haavoittuvien ryhmien parissa toimivien instituutioiden riittävää resurssointia. Lisäksi tulee tukea erilaisia yhteisöjä ja järjestöjä, jotka toimivat usein kriiseissä jo ennen instituutioita, Turun yliopiston professori Henri Vogt toteaa tiedotteessa.

Suomen selviytymistä selittävät vahvat instituutiot, kokonaisturvallisuuteen perustuva varautumismalli sekä korkea luottamus.

Raportin kehittämisehdotuksissa esitetään kokonaisvaltaisen toimintamallin omaksumista kriisinhallintaan. Lisäksi esitetään keinoja hallita päätöksenteon epävarmuutta kriisitilanteissa sekä tapoja vahvistaa tietopohjaisuutta.

Valtioneuvoston rahoittaman tutkimuksen toteuttivat Turun, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Demos Helsinki.

Lue lisää: ”Koronarajoitukset menivät liian pitkälle”