Rokottamattomia lapsia eniten Ahvenanmaalla
Yleisimmin jätetään ottamatta vesirokkorokote.
Rokottamattomien määrä on alkanut lisääntyä vuonna 2019 syntyneistä lapsista alkaen. Vuonna 2022 syntyneistä kokonaan rokottamattomia kolmeen ikävuoteen asti on 1,9 prosenttia, kertoo THL:n asiantuntija Camilla Jordman .
Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokki-, MPR- tai MPRV-, viitos- tai nelosrokotetta.
Hyvinvointialueista suurin rokottamattomien osuus on Jordmanin mukaan Ahvenanmaalla, 3,8 prosenttia.
Rokottamattomien osuus on 3 prosenttia tai suurempi myös Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.
Pohjois-Savossa vähän rokottamattomia
Pienin rokottamattomien osuus kolmeen ikävuoteen asti vuonna 2022 syntyneistä on Pohjois-Savon hyvinvointialueella, jossa ainoastaan 0,9 prosenttia ikäryhmästä on rokottamattomia.
Kunnissa , joissa syntyy sata tai enemmän lasta vuodessa, eniten rokottamattomia on Maarianhaminassa (7,3 prosenttia), Luodossa (6,9 prosenttia), Nivalassa (6,5 prosenttia) ja Sipoossa (5 prosenttia).
– Suurin osuus kahdeksaan ikävuoteen asti rokottamattomista on Ahvenanmaalla, 3,4 prosenttia. Pienin rokottamattomien osuus vuonna 2017 syntyneistä on Pohjois-Savon hyvinvointialueella, 0,3 prosenttia.
Myös Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla rokottamattomien osuus kahdeksan vuoden iässä on 0,5 prosenttia tai alle.
Kunnissa , joissa syntyy 100 lasta tai enemmän vuodessa, eniten rokottamattomia lapsia kahdeksaan ikävuoteen asti on Luodossa (6,9 prosenttia), Tyrnävällä (3,6 prosenttia) ja Maarianhaminassa (3,5 prosenttia).
Seuraukset saattavat olla vakavia
Jordmanin mukaan jotkut ajattelevat vielä nykyään, että taudin kautta saatu immuniteetti olisi jotenkin parempi kuin rokotteen kautta tullut. Vesirokkorokote jätetään tavallisimmin ottamatta.
– MPR-rokote on toinen, joka jätetään ottamatta haittavaikutuksien peloissa.
Rotavirusrokote jätetään niin ikään joskus pois, jos edellisistä annoksista on tullut jonkinlaista haittaa.
Kun useat rokottamattomat henkilöt ovat samassa paikassa, seuraukset voivat olla vakavia erityisesti riskiryhmiin kuuluville. Näin saattaa käydä erityisesti silloin, jos kyseessä on helposti tarttuva tauti kuten tuhkarokko, sikotauti tai vihurirokko.
– Tartunnan saanut henkilö voi nopeasti levittää tautia monelle, jos laumasuoja ei ole riittävä.
Selkeää viestintää rokotuksista
Jordman korostaa, että tieteeseen perustuvaa tietoa tulee jakaa ja rokotuksia koskevan viestinnän täytyy olla selkeää.
Lisäksi luottamusta pitää rakentaa asiakkaan ja terveydenhuollon välillä. Esimerkiksi terveydenhuollon henkilöitä tulee kouluttaa siitä, miten rokoteasiat otetaan puheeksi.
Disinformaation torjuminen ja väärän tiedon korjaaminen on tärkeää.
– Jos kerran on kieltäytynyt rokotteiden ottamisesta, ei tarkoita, ettei rokotteita pitäisi antaa. Rokotteita tarjotaan aina kun mahdollista, ja asiakkaalle annetaan tilaisuus kysyä ja kertoa huolistaan.
Rokotukset pitäisi myös olla helposti saatavissa ja rokotusajan varaaminen esimerkiksi neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon pitäisi tehdä mahdollisimman sujuvaksi.
Mitä on rokoteshoppailu?
Nykyään julkisuudessa puhutaan rokoteshoppailusta. Jordmanin mielestä sana on vähän huono. Hänestä mieluummin kannattaisi sanoa, että vanhemmat haluavat itse päättää, mitä rokotetta otetaan milloinkin ja mitä jätetään pois.
Tämä on hänen mukaansa hieman nouseva trendi, mutta onneksi vielä harvinaista.
– Rokotteiden antamisisajat perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin ja ovat tarkkaan harkittuja. Jos rokotteista otetaan vain osa ja milloin sattuu, oikea-aikainen suoja tartuntaa vastaan ja rokotteiden teho saattavat jäädä huonommaksi.
