Säännöllinen kävely sekä voima- ja tasapainoharjoittelu lisäsivät ikääntyneiden jaksamista
Kansainvälinen tutkimus osoitti, että säännöllinen liikunta ja ravitsemusneuvonta vähensivät selvästi ikääntyneiden liikkumiskyvyn heikentymisen riskiä.
Ohjattuun liikuntaan ja ravitsemusneuvontaan säännöllisesti osallistuneiden hauraiden ikääntyneiden liikkumiskyvyn heikkenemisen riski väheni selvästi, osoitti kansainvälinen tutkimus.
Liikuntaohjelmaan kuului kävelyä sekä voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoitteita. Ravitsemusta pyrittiin korjaamaan yksilöllisellä ohjauksella.
Tiedotteen mukaan kotonaan asuvista yli 70-vuotiaista 10–12 prosentilla on gerastenia-oireyhtymä, johon liittyy heikentynyt fyysinen suorituskyky ja stressinsieto. Tämä heikentää elämänlaatua sekä kasvattaa liikunnallisen toiminnanvajeen, sairaala- ja laitoshoidon ja ennen aikaisen kuoleman riskiä.
Kunnon heikkenemisen kierre lisää myös terveydenhuollon kustannuksia.
– Halusimme selvittää, voimmeko kääntää ikääntyneen gerastenian kelloa taakse päin. Nyt tiedämme, että liikunnallista toimintakykyä voidaan parantaa ja liikuntakyvyttömyyttä ennaltaehkäistä. Huonompikuntoiset hyötyvät eniten liikunnan lisäämisestä, sanoo tutkimusta Suomessa johtanut geriatrian emeritusprofessori, Husin tutkija Timo Strandberg tiedotteessa.
BMJ-tiedelehdessä vastikään julkaistuun tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 519 keskimäärin 79-vuotiasta naista ja miestä. Heillä oli todettu fyysistä gerasteniaa eli haurastumista ja lihaskatoa, mutta ei liikunnallista toiminnanvajetta.
Liikunta- ja ravitsemushoitoa saaneiden hauraiden ikääntyneiden liikuntakyvyn merkittävän heikkenemisen riski oli 22 prosenttia pienempi kuin vertailuryhmässä. Myös lihasmassan ja -voiman väheneminen hidastui hoitoryhmässä kolmen vuoden seurannan aikana.
– Tämä vähentää varmasti ulkopuolisen avun ja vaikkapa iäkkäiden päivystyskäyntien tarvetta. Gerastenia ei ole pelkästään "vanhuuden heikkoutta", vaan geriatrinen oireyhtymä, jota voidaan kuntouttaa, Strandberg sanoo.
Interventioryhmässä olleilla havaittiin liikkumiskyvyssä tutkimuksen lopussa ongelmia 47 prosentilla, kun kontrolliryhmässä niitä oli 53 prosentilla.
Tutkimus tehtiin 2016–2019, ja siihen osallistui iäkkäitä 11:stä Euroopan maasta. Suomen tutkittavat olivat pääkaupunkiseudulta.
Tutkimus tehtiin EU:n Innovative Medicines Initiative (IMI) -rahoituksella. Jatkoseuranta Suomessa osallistuneiden ikääntyneiden kunnon kehittymisestä tehdään Husin rahoituksella.
