Suomen Anestesiologiyhdistyksellä on ajantasaiset suositukset, joita ei ollut tapauksessa noudatettu.

Onnettomuustutkintakeskuksen tuore raportti Kuopion magneettikuvauskuolemasta on puhuttanut anestesialääkäreitä.

­– Oman erikoisalani kollegoiden kesken on ollut paljon keskustelua, kertoo Suomen Anestesiologiyhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Timo Kaakinen.

Kaakinen työskentelee sydänanestesiologina Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

– Ihmiset ovat lukeneet Otkesin raportin. Ehkä päällimmäisenä asiana keskustelussa on ollut se, että monitorointi on välttämätön, kun annetaan sedaatiota ja sitä tulee käyttää.

Kaakinen kertoo olevansa mediasta saamiensa tietojen ja Otkesin raportin varassa onnettomuustutkintaan liittyen. Hän tai Anestesiologiyhdistys ei ole osallistunut raportin tekemiseen.

– Näyttää siltä, että tilanteessa ei ole toimittu asianmukaisesti. Siinä on ollut paljon poikkeavaa, ja se on hyvin kuvattu raportissa, hän toteaa.

Päivittäistä leikkaussalin ulkopuolella

Sairaaloissa annetaan päivittäin anestesioita leikkaussalin ulkopuolella. Magneettikuvauksen yhteydessä niitä annetaan erityisesti lapsille, mutta myös esimerkiksi ahtaanpaikankammosta kärsiville aikuisille.

Muita tavallisia tilanteita ovat mahasuolikanavan tähystykset tai ERCP eli sappi- ja haimatiehyeiden tähystäminen ja röntgenkuvaus.

Kaakisen käsityksen mukaan yksityispuolella anestesioita tehdään harvoin leikkaussalin ulkopuolella.

– Yksityispuolella toiminta keskittyy leikkaussaliin. Privaattisektorilla toiminta leikkausosastoilla on laadukasta ja turvallista. Sitä tekevät kokeneet ammattilaiset. Siitä ei tarvitse olla huolissaan, hän toteaa.

Nukutuksessa tehtävä hammashoito taas annetaan yleisanestesiassa, jossa laitetaan hengitysputki ja käytössä on hengityskone. Anestesialääkäri ja -hoitaja ovat paikalla.

– Kun tarvitaan hammasanestesiaa, työssä saattaa mennä kaksi tai kolmekin tuntia. Kun hengitystie on turvattu ja monitorointi kunnossa, se on erittäin turvallista.

Suositus on tarkoitettu noudatettavaksi

Anestesiologiyhdistyksellä on voimassa vuonna 2016 päivitetty anestesiavalvontaa koskeva suositus, jossa sedaatiokin on otettu huomioon.

– Se ei toki ole laki, vaan yhdistyksen suositus, mutta oletamme Suomessa anestesiatoiminnan perustuvan näihin suosituksiin, Kaakinen sanoo.

Suosituksen mukaan sedaatiossa olevia potilaita pitää seurata soveltuvin osin samoin kuin yleisanestesiassa olevia potilaita. Perusmonitorointiin kuuluvat pulssioksimetri, EKG-seuranta ja verenpaineen mittaus.

– Happimaskiin voi laittaa ulostulevan hiilidioksidin mittauksen, joka toimii parhaiten hengitystaajuuden mittarina. Jos hengitys heikentyy tai loppuu, tai jos happisaturaatio laskee, se nähdään heti ja voidaan tehdä asianmukaiset toimenpiteet, Kaakinen kertoo.

Lisäksi yhdistys julkaisi viime vuoden lopulla preoperatiivisen arviointisuosituksen. Myös sedaatiossa tehtävään tutkimukseen tai toimenpiteeseen tuleva potilas pitää arvioida sen suhteen, että onko sedaation antaminen turvallista.

– Yhdistyksen osalta suositukset ovat kunnossa, kunhan niitä vain noudatetaan.

Lue lisää: Potilas kuoli magneettikuvauksen aikana – tutkinta valmistunut