Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e47803, www.laakarilehti.fi/e47803

Sosiaali- ja terveysministeriössä vain kolme lääkäritaustaista johtajaa

Ministeriön kaikista työntekijöistä lääkärikoulutuksen saaneita on 27.

Ulla Ora

Sosiaali- ja terveysministeriön 469 työntekijästä lääkäritaustaisia on 27. Luku perustuu vuodenvaihteen tietoihin.

Lääkäritaustaisista työntekijöistä lääketieteen lisensiaatteja on 11 ja lääketieteen tohtoreita 14. Joukossa on yksi hammaslääketieteen lisensiaatti ja yksi eläinlääketieteen lisensiaatti.

Lääkäritaustaisia johtajia STM:ssä on kolme: lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Andreas Blanco Sequeiros, lääketieteen tohtori Taneli Puumalainen sekä terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman ohjelmajohtaja, lääketieteen tohtori Päivi Sillanaukee.

– STM:ssä on lähes 30 lääkäritaustaista virkamiestä, joista noin puolet on lääketieteen tohtoreita. Parhaillaan täytettävänä on yksi ylilääkärin virka, kertoo STM:n henkilöstö- ja hallintojohtaja Liisa Perttula sähköpostitse.

Lääkäritaustaisia virkahenkilöitä on eniten yksiköissä, joiden tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja ohjaus, sote-alan varautuminen, tartuntatautien ehkäisy sekä työterveyshuolto.

Lääkäritaustaisia etenkin johtotehtäviin

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Janne Aaltosen mielestä lääkäritaustaisten johtajien määrä STM:ssä vaikuttaa alhaiselta.

– Vaikka mikään koulutus ei ehkä suoraan pätevöitä ministeriön johtotehtäviin, näyttää noin alhainen määrä siltä, että tehtäviä tai johdettavia kokonaisuuksia ei pidetä lääkäreiden keskuudessa kovin houkuttelevina. Vaihtoehtoisesti lääkäreitä ei ole haluttu nimittää johtajiksi. Kumpikaan vaihtoehto ei tunnu kovin hyvältä, kertoo Aaltonen sähköpostitse.

Aaltosen mukaan lääkärihenkilöstön tarve on vahvasti sidoksissa siihen, mitä ministeriössä tehdään itse ja missä tukeudutaan ulkopuoliseen asiantuntemukseen.

– Kaikkea asiantuntijuutta ei ole mahdollista eikä järkevääkään yrittää kasata ministeriöön. Toisaalta on välttämätöntä ymmärtää toimialan toiminta ja lääkäriprofession luonne, joten lääkäreitäkin on syytä olla työntekijöinä, sanoo Aaltonen.

Yhteiskunnallinen tausta yleisin

Ministeriön muu asiantuntemus korostuu muun muassa sosiaaliturvan, vakuutusalan, työsuojelun ja tasa-arvon tehtävissä.

– Lääkäritausta ei tietenkään ole hakijalle rasite myöskään sellaisissa tehtävissä, joihin ei haeta erityisesti lääkäriä. Monissa tehtävissä, kuten johtamistehtävissä, työkokemuksella ja muilla valmiuksilla on suurempi merkitys kuin koulutustaustalla, sanoo Liisa Perttula.

Yleisin koulutustausta koko ministeriössä on yhteiskunnallisen alan koulutus, kuten yhteiskuntatiede tai valtiotiede. Koska ministeriön keskeinen tehtävä on lainsäädännön valmistelu, siellä on myös paljon oikeustieteellisen koulutuksen saaneita.

– Meillä on tunnistettu tietyt tehtävät, joihin haetaan nimenomaan lääketieteen asiantuntemusta. Viime aikoina olemme saaneet tällaiset tehtävät hyvin täytettyä, sanoo Perttula.

Hänen mukaansa on todennäköistä, että ministeriön henkilöstömäärä vähenee säästöjen vuoksi.

– Uskon silti, että lääkäreiden määrä ministeriössä säilyy suunnilleen ennallaan.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kielitaitoa vahvistetaan

Kirjoittaja

Ulla Ora

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030