”Sote-alalla on ongelmia, mutta pitäisi puhua myös onnistumisista”
Tätä mieltä on Valviran ylijohtaja Markus Henriksson, joka jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.
Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Markus Henriksson on toiminut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ylijohtajana toukokuusta 2017. Valviran toiminta lakkaa vuodenvaihteessa, ja samalla 67-vuotias Henriksson jää eläkkeelle.
– Tuntuu, että nyt on oikein hyvä kohta jäädä eläkkeelle, kun Valviran toiminta lakkaa ja uusi virasto aloittaa. Toisaalta olen ollut aina liiankin työkeskeinen, joten tuntuu myös vähän hämmentävältä, Henriksson kertoo.
Valviran henkilöstöä hän kehuu hienoksi ja asiantuntevaksi.
– Valvira on moniammatillinen yhteisö. Meillä on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, kuten lääkäreitä, sekä juristeja, hallintotieteilijöitä, diplomi-insinöörejä, kemistejä ja muita ammattilaisia – monia polkuja pitkin tänne tulleita. Se on ilo ja rikkaus.
– Valvira on myös ainutlaatuinen näköalapaikka. Täältä käsin voimme tehdä monenlaista työtä sosiaali- ja terveydenhuollon potilaiden ja asiakkaiden hyväksi.
Haasteina kireät aikataulut
Haastavaa on ollut se, että viraston rakennemuutosten monivaiheinen valmistelu on vienyt aikaa sisältötyön kehittämiseltä.
– Tietoon perustuva, suunnitelmallinen valvonnan kehittäminen olisi ollut nopeampaa ilman näitä prosesseja, Henriksson toteaa.
Haasteena on ollut myös se, että lainsäädännön toimeenpanoajat ovat olleet usein varsin lyhyitä. Esimerkiksi Soteri-rekisterin alkuvaiheen ruuhkat aiheutuivat osin tästä.
– Toivoisin, että lainsäädännön toimeenpanoa tietojärjestelmämuutoksineen voitaisiin toteuttaa vähemmän tulenpalavalla aikataululla. Tähän oikeuskanslerikin on kiinnittänyt huomiota, Henriksson sanoo.
Hallitusten vaihtuminen on teettänyt Valviralle usein lisätöitä, erityisesti organisaatioiden valvonnassa.
– Edellinen hallitus tiukentaa lainsäädäntöä ja seuraava hallitus tekee norminpurkua. Valvonta perustuu lakiin. Se onnistuu parhaiten, kun säännökset ovat selkeitä, mutta eivät tarpeettoman yksityiskohtaisia, Henriksson toteaa.
– Usein valitetaan, että Valvira vaatii nyt sitä ja tätä, vaikka kyse on siitä, että vaatimukset ovat laissa. Joskus on hieman turhauttavaa, jos joutuu kritiikin kohteeksi asiassa, joka ei ole valvontaviranomaisen päätettävissä.
Henriksson korostaa, että ei moiti ministeriön lainvalmistelijoita. He tekevät työtään ristiriitaisissa paineissa ja kovassa kiireessä.
Sosiaalihuolto jäänyt vähälle huomiolle
Sote-uudistuksen yhteydessä puhutaan paljon terveydenhuollon ongelmista. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Henriksson on huolissaan erityisesti vanhusten hoivasta, lastensuojelusta ja huumeongelmasta.
– Ikääntyneiden palveluissa on haasteena se, että monet vanhukset joutuvat olemaan huonokuntoisina kotiin tuotavien palvelujen varassa liian kauan, ennen kuin pääsevät ympärivuorokautiseen hoivaan. Ongelma yhä vain pahenee, kun ikääntyneiden määrä kasvaa koko ajan.
– Teknologia tuo apua, mutta se on tehtävä ihmisoikeuksia kunnioittaen. Hoivateknologiaa otetaan käyttöön usein vähäisellä näytöllä. Hyödyistä ja riskeistä pitäisi tehdä enemmän tutkimusta.
Lastensuojelussa Henriksson näkee todella suuria haasteita.
– Toimintaa pitäisi kehittää niin, ettei huostaanottoja tarvitsisi tehdä niin paljon. Tässä tarvitaan lapsille ja perheille varhaista tukea sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon entistäkin tiiviimpää yhteistyötä. Kokonaisvaltainen tuki lastensuojelulle tuottaisi myös kustannussäästöjä.
Suomen huumausaineongelmaa Henriksson pitää erittäin vakavana. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteiskunnan kaikkien toimijoiden, muun muassa poliisin, koulumaailman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä.
Kaikista isoin huoli Henrikssonilla on hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta.
– Isot henkilöstövähennykset huolestuttavat. Ongelmaan täytyy yhteiskunnan löytää ratkaisu. Tämä on tärkeää Suomen resilienssille. Juuri ilmestynyt sote-uudistuksen väliarviointi antaa hyvää suuntaa eteenpäin.
Onnistumisia on paljon
Vaikka valvontaviranomainen näkee työssään paljon epäkohtia, sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuva on Henrikssonin mielestä kuitenkin parempi kuin mediakuvan perusteella voisi olettaa.
– Sote-alalla on ongelmia, mutta pitäisi puhua myös onnistumisista. Niitä on paljon, mutta uutisotsikoihin nousevat useimmiten vain ongelmat, Henriksson toteaa.
– Sote-toimijat voisivat olla proaktiivisia ja tarjota positiivisia uutisia. Tämä koskee myös valvontaviranomaisia. Valvira menettelikin näin esimerkiksi silloin, kun vanhusten hoivapaikoissa ilmeni vakavia ongelmia vuosina 2019–20: kerroimme epäkohdista mutta myös niiden korjaamisesta.
Sama pätee ammattioikeuksien poistamiseen tai rajoittamiseen.
– Usein uutisoidaan siitä, että joku on menettänyt oikeutensa. Myös oikeuksien palauttamisesta voisi uutisoida. On hieno hetki, kun esimerkiksi lääkäri on saanut vakavan päihdeongelmansa dokumentoidusti kuntoon, ja saa ammattioikeutensa takaisin.
Uusi virasto on tervetullut
Valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa 1.1.2026. Uuden viraston sote-osastolle siirtyvät kaikki Valviran tehtävät ja aluehallintovirastojen sote-tehtävät.
Henriksson pitää uudistusta tervetulleena. Sote-alan valvonta selkeytyy, kun sitä tehdään jatkossa Valviran ja kuuden avin sijaan yhdessä valtakunnallisessa virastossa.
– Integraatio on hyvä asia, ja Valvira on sitä jo pitkään toivonut. Uudella jättivirastolla on kuitenkin ison organisaation haasteet, ja tulee kestämään jonkin aikaa, että hyödyt tulevat esiin. Viraston johdolla on vaativa tehtävä yhteensovittaa toiminnot ja löytää parhaat ratkaisut. Tehtävät lisääntyvät, ja priorisointia tarvitaan, Henriksson sanoo.
Hänestä on mielenkiintoista nähdä, mitä sote-valvontavirkahenkilöiden identiteetille tapahtuu uudistuksessa.
– Toivon ja uskonkin kyllä, että uusi virasto on houkutteleva työpaikka myös lääkäreille.
