”Suomeen tarvittaisiin lihavuusstrategia”
Lihavuuden hoitoon liittyy yhä stigmaa, ja hoitohenkilökunnan kiinnostus ratkaisee, kuka saa hoitoa.
Lihavuuden hoito on Suomessa hajanaista, eikä suurimmalla osalla hyvinvointialueista ole hoitopolkuja lihavuuden hoitoon.
– Perusterveydenhoidossa lihavuuden hoito on pitkälti hoitavan lääkärin kiinnostuksen varassa. Hoitoa heikentää edelleen lihavuuteen liittyvä stigma. Terveydenhuollossa on yhä ajattelua, jonka mukaan lihavuuden hoito on kiinni potilaan itsekurista, sanoo sisätautien erikoislääkäri Jarmo Kaukua, joka on mukana muun muassa Suomen lihavuuslääkäriyhdistyksen hallituksessa.
Kaukuan mukaan Suomeen tarvitaan valtakunnallinen lihavuusstrategia, joka jo on monissa muissa maissa. Valtakunnallisen strategian avulla saataisiin yhteneväinen toimintamalli lihavuuden hoitoon kaikilla hyvinvointialueilla.
– Lihavuusstrategian avulla monissa maissa on saatu hyviä hoitotuloksia. Strategian tulisi lähteä liikkeelle useampien ministeriöiden aloitteesta, sanoo Kaukua.
Kaukuan mukaan Suomessa lihavuuden hoito on edistynyt lääkäreiden koulutuksessa, mutta sen vaikutus näkyy kentällä vasta vuosien kuluttua.
– Suomessa tehdään useilla tahoilla myös työtä lihavuuden hoidon edistämiseksi. Esimerkiksi STM:ssä on terveydeksi-ohjelma ja THL:ssä kansalliset ravitsemussuositukset. Lisäksi lihavuuden Käypä hoito -suositusta päivitetään.
Kaukuan mielestä näiden lisäksi tarvittaisiin kuitenkin yhtenäinen strategia, koska lihavuus on iso kansanterveydellinen sekä kansantaloudellinen ongelma.
Tehokkailta lääkkeiltä puuttuu korvattavuus
Kaukua mainitsee Iso-Britannian esimerkkinä maasta, jossa lihavuuden vähentämiseksi on käytössä kehittyneitä digipolkuja ja lääkehoitoja.
– Britanniassa uudet ja tehokkaat lihavuuslääkkeet kuuluvat korvattavien lääkkeiden piiriin, kun painoindeksi on vähintään 35. Suomessa uusille ja tehokkaille lihavuuslääkkeille ei ole korvattavuutta. Sen sijaan vähemmän tehokkaille Saxendalle ja Mysimballe korvattavuus on mahdollista saada rajoitetusti.
Yhdysvalloissa noin 13 prosenttia aikuisista käyttää lihavuuslääkkeitä.
– Niillä on saatu hyviä tuloksia. Joissakin osavaltioissa lihavuus on saatu jopa käännettyä laskuun. Lääkkeet eivät siihen kuitenkaan yksin riitä, vaan ne tulee aina yhdistää elämäntapaohjaukseen.
Kaukuan mukaan Suomessa ymmärretään aiempaa paremmin lihavuuden merkitys sairautena, mutta käytännössä moni potilas jää kuitenkin edelleen vaikuttavan hoidon ulkopuolelle.
Suomessa aikuisista noin 60 prosenttia on ylipainoisia ja 24 prosenttia lihavia. Euroopan mittakaavassa Suomi on lihavuuden yleisyydessä kärkipäässä.
