– Tulokset ovat huolestuttavia, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Elina Ekman.

Joka kolmas (33 %) ortopedi on kokenut syrjintää työssään, paljastaa Suomen ortopediyhdistyksen jäsenilleen tekemä kyselytutkimus. Heistä 36 prosenttia oli kokenut sitä lähimmän kolmen vuoden aikana.

Lisäksi 36 prosenttia vastaajista on havainnut syrjintää työyhteisössään.

– Syrjinnän yleisyys yllätti, sanoo Suomen ortopediyhdistyksen hallituksen jäsen, Tyks Ortossa työskentelevä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Elina Ekman.

Osuus on suurempi kuin esimerkiksi Suomen kardiologisen seuran vuoden 2022 kyselyssä, johon vastanneista 14 prosenttia raportoi kokeneensa syrjintää. Silloin tarkastelujaksona oli edeltävä vuosi.

Ekman arvioi, että eroa voi selittää ortopedien kyselyn pidempi tarkastelujakso.

Tavallisin syrjinnän muoto oli sukupuoleen kohdistuva syrjintä.

Mies leikkaussaliin, nainen poliklinikkaan

Naisortopedit tuovat kyselyn avoimissa vastauksissa esiin, että he kokevat vähättelyä ja heidän pitää todistella pätevyyttään.

Jos nainen kohtaa vaikeuksia leikkaussalissa, se voidaan nähdä osaamattomuutena, kun taas miehen kohdalla tilanne selitetään vaikealla toimenpiteellä.

Naiset toivat esiin työtehtävien epätasaista jakautumista, vaikeutta edetä uralla, vähäisempää leikkaussaliopetusta ja vaikeampaa pääsyä koulutuksiin. Listojen laatimisessa miehiä sijoitettiin leikkaussaliin ja naisia poliklinikkaan.

Syrjijäksi nimetään useimmiten työtoveri tai esihenkilö. Myös leikkaussalin hoitohenkilökunta voi suhtautua eri tavoin mies- ja naisortopedeihin. Kyselyssä ei tullut ilmi syrjintää potilaiden taholta.

Syrjivä toiminta ei aina ollut miesten tekemää, vaan naisetkin saattoivat osallistua epäreiluun tehtävien jakoon.

Myös miehet toivat esiin sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Se liittyi erityisesti miesten perhevapaisiin, joiden pitämistä saatettiin hankaloittaa, sekä kokemukseen, että joissakin yksiköissä suositaan rekrytoinneissa naisia.

Raskaana olevien töitä rajoitetaan

Raskauteen liittyvä syrjintä ilmeni usein ”hyväntahtoisina mutta perusteettomina” rajoituksina. Raskaana olevia saatettiin estää osallistumasta leikkaukseen tai päivystykseen.

– Esimerkiksi luusementin käsittely ei asianmukaisesti tehtynä ole sikiölle vaarallista, mutta tiedon puute johti silti rajoituksiin. Kun päätöksiä tehdään työntekijän puolesta ilman näyttöön perustuvia syitä, kyse on syrjinnästä, Ekman sanoo.

Raskauteen tai hoitovapaaseen liittyvä syrjintä ilmeni myös niin, että luvattu työpaikka oli peruttu.

Ulkomaalaistaustaiset vastaajat raportoivat syrjiviä puheita ja asenteita, kuten ulkonäköön kohdistuvia epäasiallisia kommentteja.

Syrjintään ei aina puututa

Kaikissa yksiköissä tulisi olla ohjeet syrjintään puuttumisesta, mutta moni ei tiedä ohjeiden olemassaolosta tai sisällöstä.

– Vaikuttaa siltä, että koettuun tai havaittuun syrjintään ei useinkaan puututa, Ekman jatkaa.

Kysely on hänen mukaansa ensimmäinen ortopedian ja traumatologian alalla Suomessa tehty tutkimus syrjinnästä.

Siihen vastasi 211 alalla työskentelevää tai työskennellyttä yhdistyksen jäsentä. Vastausprosentti oli 31.

Aineistossa naiset ja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat olivat yliedustettuina.

– Usein kyselyissä ne, joilla on kokemuksia tai halu kertoa niistä, vastaavat todennäköisemmin. Tästä huolimatta tulokset ovat huolestuttavia.

Vastaajat pelkäsivät tunnistetuksi tuloa

Ortopedia on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen ala, jolla naisistuminen on alkanut vasta viime vuosina. Vuonna 2018 ortopedeista naisia oli 16 prosenttia. Vuonna 2024 kaikista lääkäreistä naisia oli 61 prosenttia.

– Tämä saattaa osaltaan selittää alan ilmapiiriä.

Vastaajat toivat ilmi huolensa kyselyyn osallistumisen vaikutuksista uraansa, jos heidät voidaan tunnistaa.

Ekman pohtii, onko osa jättänyt vastaamatta kyselyyn näiden pelkojen vuoksi.

Hän muistuttaa, että kysely mittaa kokemuksia. Kaikki, mikä koetaan syrjintänä, ei ole sitä.

Moni vastaaja myös kertoi, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat heidän yksiköissään hyvin, ja erikoisalan naisistumista pidettiin myönteisenä kehityksenä.

Ekman esitteli tuloksia Ortopedian ja traumatologian päivillä marraskuussa. Vastaanotto oli pääosin myönteinen, ja tutkimusta kiitettiin tärkeäksi avaukseksi. Keskustelu asiasta jäi kuitenkin vaisuksi.

– Tarkoitus ei ollut tuoda esiin omia kokemuksia, vaan nostaa esille laajempi ilmiö, Ekman muistuttaa.

Kyselyn tulokset ovat tulossa lähiaikoina Suomen ortopediyhdistyksen verkkosivuille.

Lue lisää: Kardiologien kysely herätti