Tekonivelkirurgian jonot lyhentyneet merkittävästi Kysissä
Leikkausjonot on purettu tehostamalla omaa toimintaa ja ostopalveluilla.
Kys on onnistunut lyhentämään polvi- ja lonkkien tekonivelkirurgian jonoja. Toimenpiteiden ansiosta hoitotakuun saavuttaminen vuoden 2025 aikana näyttää mahdolliselta. Leikkausjonot on purettu tehostamalla omaa toimintaa ja ostopalveluilla.
Vuonna 2024 Kysissä tehtiin 1 564 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Luvussa ovat mukana myös päivystykselliset leikkaukset.
Ostopalveluna hankitaan kaikkiaan 300 leikkausta, joista on tähän mennessä tehty noin puolet. Tavoitteena on tehdä loput sopimuksen kattamista leikkauksista syksyyn mennessä.
Tekonivelpotilaan hoitopolku on uudistettu
Avaintekijänä jonojen purkamisessa on ollut sairaalahoitojakson lyhentäminen. Nuoret ja hyväkuntoiset potilaat kotiutuvat nyt pääsääntöisesti leikkauksen jälkeen vietettyään yhden yön heräämössä.
Marraskuusta 2024 lähtien tekonivelleikkauksia on tehty myös päiväkirurgisesti, jolloin potilaat kotiutuvat leikkauspäivän iltana.
– Aiemmin leikkausten lisääminen ei ollut mahdollista jatkohoitopaikkojen puutteen rajoittaessa toimintaa, kertoo vastaava ylilääkäri Timo Nyyssönen tiedotteessa .
Leikkausjono on käyty järjestelmällisesti läpi, ja pitkään leikkausta odottaneiden potilaiden tilanne on kartoitettu puhelinsoitolla.
Nyyssönen sanoo, että potilasinformaation on oltava selkeää ja yhtenäistä, jotta potilaat osaavat varautua asianmukaisesti aikaiseen kotiinlähtöön.
Vuodenvaihteesta alkaen on kokeiltu terveyskeskuksen hallinnoiman kotisairaanhoidon palveluiden varaamista etukäteen valikoiduille Kuopion alueen potilaille. Tavoitteena uudistuksella on edistää kotona pärjäämistä leikkauksen jälkeen.
– Seuraamme potilaspalautetta ja mikäli kokeilu osoittautuu hyväksi, toimintaa pyritään laajentamaan koko hyvinvointialuetta koskevaksi.
Henkilöstöresursseja kohdennettu uudelleen
Tekonivelleikkauksia pystytään nyt tekemään 240 aiempaa enemmän vuodessa. Hankalan taloustilanteen vuoksi lisähenkilökuntaa ei käytännössä ole ollut mahdollista palkata. Leikkausten määrää on lisätty kohdentamalla sairaalan henkilöstöresursseja uudelleen.
– Tilojen ja välineistön riittävyyden puolesta voisimme leikata enemmänkin, toteaa Nyyssönen.
Leikkauksen yhteydessä etupainotteiseen kivun ja pahoinvoinnin estoon kiinnitetään erityistä huomiota. Opioidien sijasta nykyään suositaan pitkäkestoisten puudutteiden käyttöä. Kontrollikuva kaikista potilaista otetaan jo leikkaussalissa.
Reseptit, sairauslomat ja jatkohoito-ohjeet kirjataan välittömästi, jolloin potilaan siirtyessä pois leikkausyksiköstä kaikki on valmista kotiin lähtöä varten.
– Varsinainen kirurginen toimenpide on samankaltainen kuin aiemminkin, mutta nykyään pyrimme tekemään etupainotteisesti kaiken, mikä edistää potilaan kotiutumista, Nyyssönen sanoo.
Leikkausjonon purku pääosin omin voimin
Kotiin lähteneiden potilaiden vointi tarkastetaan puhelinsoitolla muutaman päivän kuluttua toimenpiteestä. Rutiininomaisesta kontrollikäynnistä tekonivelkirurgin vastaanotolla on pääosin luovuttu.
Vuosien kokemuksen perusteella hyöty vastaanottokäynnistä on jäänyt vähäiseksi. Näin on saatu vapautettua lääkäriresursseja leikkaustoimintaan.
Nyyssösen mukaan akuuteissa ongelmatilanteissa potilaiden pitää joka tapauksessa ottaa suoraan yhteyttä sairaalaan.
Leikkausjonon purku on tehty pääosin omin voimin. Tilannetta on kuitenkin helpottanut toimenpiteiden ostaminen Mehiläisestä.
Ostopalvelutoiminta ei sovellu potilaille, joilla on erityisiä riskitekijöitä. Yksityissektorille ohjattavat potilaat valitaan leikkausjonosta tiukkojen kriteerien mukaan ja leikkausten laatua seurataan tarkoin.
– Ostopalveluita emme voi käyttää esimerkiksi potilaille, joilla on kyseessä uusintaleikkaus, Nyyssönen kertoo.
