Terapian tarve painottuu opintojen loppuvaiheeseen
YTHS:n johtajaylilääkäri on huolissaan yli 23-vuotiaista, kun resurssit kohdentuvat nuoremmille.
YTHS:n johtajaylilääkäri Teija Kulmala pitää terapiatakuun aikataulua liian nopeana. Hän korostaa myös, että matalan kynnyksen palveluita tarvitsevat myös yli 23-vuotiaat.
75 prosenttia YTHS:n asiakkaista on yli 23-vuotiaita. Terapiatakuun toteuttaminen vaatii myös lisäresursseja.
– Koulutamme parhaillaan psykiatrisia hoitajia tekemään kognitiivista lyhytterapiaa, jotta voimme vastata terapiatakuun haasteisiin. Koulutukseen menee kuitenkin useampi vuosi.
Terapiatakuun mukaan alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykologiseen vuorovaikutukseen perustuva psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa hoidontarpeen arvioinnista.
Kulmala on huolissaan yli 23-vuotiaiden terapiatilanteesta, kun resurssit kohdennetaan nuorempiin ikäryhmiin.
– Mielenterveyden palvelujen ja terapian tarve näkyy korkeakouluissa ja yliopistoissa usein opintojen loppuvaiheessa olevien kohdalla, kun opinnot ovat intensiivisessä vaiheessa.
Suurin osa opiskelijoiden mielenterveysongelmista on lievää tai keskivaikeaa ahdistuneisuutta ja masennusta. Niiden hoitoon on tarjolla muun muassa erilaisia matalan kynnyksen hoitoja ja psykologien antamaa lyhytterapiaa. Vaikeammissa ongelmissa konsultoidaan psykiatreja.
Sosiaalisten tilanteiden pelko uusi ongelma
Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat kolminkertaistuneet koronavuosia edeltävästä ajasta.
– Yksi iso syy ongelmien kasvuun on se, että hybridiopinnot ovat tulleet jäädäkseen. Tällöin moni opiskelija jää ilman vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Korkeakouluissa ongelma on tiedossa ja niissä pyritään lisäämään lähiopintoja ja aitoja kohtaamisia.
Kulmalan mukaan opiskelijoiden mielenterveysongelmissa on uusia ilmiöitä, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko ja riippuvuudet, etenkin nettiriippuvuus.
– Uusien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisöllisiä keinoja. Monella uudella opiskelijalla on hukassa ihan perusasiat, kuten ateriarytmi, liikunta, nukkuminen ja opiskelutekniikat. Olemme uudessa tilanteessa, jossa meidän on selvitettävä, miten voimme järjestää opiskelijoille enemmän vertaistukea.
