Terveydenhuoltoa vaivaa kallis työnjako – lääkärit tekevät yhä enemmän sihteerin töitä
Johtajaylilääkäri Sari Silventoisen mukaan lääkärit eivät tarvitse palvelijoita vaan sihteerin.
– Hän on oman asiansa ammattihenkilö, joka osaa tehdä työn tuhat kertaa paremmin kuin lääkäri.
– Hämmästyttää, miten lääkäreiden työtä vaihdetaan hoitajille ja sihteereiden työtä laitetaan lääkäreille. On meillä älyttömän rikas maa, kun on mahdollista kouluttaa tämän tason sihteereitä.
Näin puuskahti erikoislääkäri ja tutkija Sari Huikko-Tarvainen Lääkäripäivien paneelissa, jossa keskusteltiin siitä, miten keskijohdon lääkärijohtajat selviävät työhön kuuluvien hallinnollisten tehtävien kanssa.
Kokouksia, työvuorolistoja ja HR-kirjaamista riittää, vaikka aikaa pitäisi löytyä etenkin toiminnan organisoimiseen ja kehittämiseen. Samaan aikaan avustavaa henkilökuntaa vähennetään.
Ovatko lääkärijohtajat nykyään sihteereitä, mutta paremmalla palkalla? Ja jos tiettyjä hallinnollisia töitä ei hyväksy, löytyykö vika peilistä?
– On töitä, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä ja siksi turhilta. Näiden erottaminen voi olla vaikeaa, myönsi Tays Acutan vastuualuejohtaja Marjo Niskanen.
Mutta.
Johtajalla pitäisi olla rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia käytänteitä. On johtajan vastuulla priorisoida.
Ja johtajan pitäisi myös tuoda näkyväksi kunnioitus kaikkia ammattiryhmiä kohtaan.
Kun ei uskalleta päättää, järjestetään kokous
Paneelin tärkein pähkinä oli se, miten johtajalääkäri löytäisi aikaa johtamistyöhön kaiken hallintohumpan keskellä.
Yhtenä aikasyöppönä nostettiin esiin turha kokoustaminen.
– Aina, kun jostain asiasta ei uskalleta tehdä päätöksiä, järjestetään kokous, totesi Pirhan sairaalapalvelulinjan johtaja Markus Paananen.
Tarvitaanko lääkäreitä todella jokaiseen kokoukseen varsinkaan, jos heillä ei ole todellista päätösvaltaa käsiteltävään asiaan?
– Ylilääkärit saattavat tehdä jopa 80 prosenttia työajastaan potilastyötä, ja silti heidän oletetaan osallistuvan kaikkiin kokouksiin. Sitten tulee kritiikkiä, kun lääkärit eivät ole paikalla kokouksissa, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Sari Silventoinen sanoi.
Paanasen mielestä jokaiselle tapaamiselle ja kokoukselle pitäisi olla etukäteen mietittynä kysymyksenasettelu, jottei tapaaminen mene hukkaan.
Hän antoi vielä vinkin, jolla johtajat saavat päiviinsä tilaa kokouksilta.
– Kannattaa laittaa kalenteriin niitä omia varauksia, ettei se mene tukkoon.
"Puolet työstäni on kuuntelemista"
Miten lääkärijohtaja sitten voi kaikessa aikapaineessa onnistua esihenkilötyössään?
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koulutusylilääkäri ja Hus Akuutin osastonlääkäri Minna Halinen totesi, että lääkärit ovat hieman hankala ryhmä johtaa.
– Olemme jokainen asiantuntijoita ja ikään kuin johtajia. Jos johtamistyyli on kopioitu muista työmaailmoista, tulee soraääniä ja tyhjäkäyntiä.
Sari Silventoinen oli samaa mieltä. Hän muistutti, että lääkäreille pitää puhua lääkäreiden kielellä.
– Puolet työstäni on kuuntelemista. Olen kiertänyt klinikat ja lääkärit ja kuunnellut, mitä ihmiset haluavat. Lääkärit ovat valmiita muutoksiin, kunhan ne perustellaan.
Lääkärillä ei ole valtaa sihteerin työhön
Palataan vielä sihteerin työhön.
Vaikka johtajalääkärit tekevät nykyään yhä enemmän sihteerin töitä, ei heillä kuitenkaan ole valtaa sanoa, mitä varsinainen sihteeri tekee.
– Olen ollut useissa kokouksissa sihteerityön johdon kanssa, enkä ole lakannut missään vaiheessa äimistelemästä, miten he aliarvostavat heidän työntekijöidensä työtä. Ihan käsittämätöntä. Minä ajattelen, että sihteeri on tärkeä osa tiimiä. Hän on oman asiansa ammattihenkilö, joka osaa tehdä työn tuhat kertaa paremmin kuin lääkäri, Sari Silventoinen huomautti.
Sihteerityön johdolta on kuultu myös kommentteja, että ”ei me olla lääkäreiden palvelijoita”.
– Eivät lääkärit tarvitse palvelijoita vaan sihteerin, joka on osa työyhteisöä ja tekee sihteerin työtä.
