Työhyvinvointi paranee hyvinvointialueilla
Työyhteisöjen yhteistyön toimivuus ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö ovat voimavaroja.
Työhyvinvoinnin tilannekuva hyvinvointialueilla on muuttunut vuodesta 2023 vuoteen 2025. Työstä palautuneiden ja työkykynsä hyväksi kokevien osuudet ovat kasvaneet, ja koettu työkuormitus pysynyt ennallaan. Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointikyselyihin osallistui yli 47 000 työntekijää syksyllä 2025.
Työyhteisöjen yhteistyön toimivuus ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö ovat selkeitä voimavaroja. Molemmat ovat kehittyneet hyvään suuntaan vuodesta 2000.
Oman työnsä erittäin palkitsevaksi arvioineiden osuus nousi 27 prosentista 31 prosenttiin. Palkitsevuuden kokemusta lisäsi eniten tulojen nousu. Tämä osuus kasvoi 15 prosentista 22 prosenttiin. Muutosta selittää palkkaharmonisointi, joka on nostanut yleistä palkkatasoa.
Sosiaalipalveluissa enemmän alentunutta työkykyä
Myönteinen kehitys ei koskenut kaikkia osa-alueita eikä kaikkia henkilöstöryhmiä. Kokemukset puutteellisista vaikutusmahdollisuuksista työn muutoksiin ja epävarmuudesta työmäärän ylittämisestä oman sietokyvyn olivat yleisiä.
Epävarmuus työtehtävien jatkuvuudesta lisääntyi 21 prosentista 27 prosenttiin. Sosiaalipalveluissa esiintyi muita enemmän psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja alentunutta työkykyä.
– Hyvinvointialueilla tehtiin kyselyjen aikaan isoja organisaatiomuutoksia ja käytiin muutosneuvotteluja. Näissä oloissa ei ole yllätys, että epävarmuus lisääntyi. Minusta on kuitenkin huomionarvoista, että arviot lähijohtamisesta ja yhteistyöstä pysyivät hyvinä ja jopa paranivat. Se kertoo, että vaikeissakin tilanteissa työpaikoilla on onnistuttu tekemään oikeita asioita, arvioi tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitokselta tiedotteessa.
Hänen mukaansa 25 vuoden seurannan aikana eniten työstressiä raportoitiin koronavuonna 2021. Vuoden 2023 kyselyssä tilanne oli jo helpottunut ja pysyi melko samankaltaisena myös viime syksyn kyselyssä.
Innovatiivisuus voimavaraksi
Vastanneista vain 43 prosenttia kokee hyvinvointialueiden työyhteisöt innovatiivisiksi.
Innovatiivisuus on tärkeä merkki muutoskyvykkyydestä, ja työyhteisön toimivuus on sille hyvä lähtökohta.
– Miten varmistamme, että hyvinvointialueiden työyhteisöissä käytetään aikaa uusien ideoiden kehittelyyn ja toteuttamiseen? Tässä on selkeä paikka kehittää sujuvampaa ja tehokkaampaa työtä sekä samalla edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta kuvaa.
– Työtä tehdään yhdessä ja prosesseina, joten työyhteisöjen yhteinen keskustelu työstä, työyhteisön toiminnasta ja työn kehittämisestä edistää myös työstä palautumista ja työkykyä. Osallistuminen lisää kokemusta vaikutusmahdollisuuksista, mikä sinällään lisää hyvinvointia. Samalla kunkin paras osaaminen saadaan käyttöön ja ratkaisuihin sekä muutoksiin sitoudutaan. Tässä on aikamoinen hyvän kehä, sanoo Laitinen.
Työ hyvinvointialueilla koetaan yleisesti mielekkääksi ja siihen satsataan. Vastaajista 88 prosenttia raportoi satsaavansa paljon työhönsä ja 88 prosenttia koki työnsä mielekkäänä. Tilanne on organisaatiomuutoksista huolimatta pysynyt muuttumattomana myös sote-uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Työntekijän sitoutumisesta työnantajaan kertoo työnantajan suosittelu ystävälleen. Tätä raportoi aiempaa useampi.
