Uudenlainen ohjaus nopeutti kuntoutusasiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamista
Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen tiedonkulun toimimista selvittänyt Kela sairaalassa -projekti toi myönteisiä tuloksia sekä asiakkaan että hoitohenkilökunnan näkökulmasta.
Kela sairaalassa -projekti on tuottanut hyviä tuloksia. Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen tiedonkulun paraneminen nopeutti myös asiakkaiden prosesseja. Projektissa kokeiltu asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonvaihto koettiin erittäin hyödylliseksi, Kela kertoo tiedotteessaan.
Vuosina 2020–2022 toteutettu tutkimus selvitti, millainen merkitys Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen kumppanuuden kehittämisellä ja uusien toimintamallien luomisella on asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistamisessa, kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutuspolun sujuvuudessa.
Erikoissairaanhoidon ammattilaiset kokivat saaneensa projektin myötä entistä paremmin tietoa Kelan palveluista ja etuuksista. Erikoissairaanhoidon yksiköille nimetty Kela-asiantuntija helpotti yhteydenottamista Kelaan ja vähensi puhelinpalvelussa jonottamista. Myös kelalaiset saivat yhteistyön myötä ajantasaisempaa tietoa erikoissairaanhoidon toiminnasta.
Projektissa kokeiltiin toimintatapaa, jossa asiakkaalta pyydettiin suostumus hänen henkilötietojensa luovuttamiseen ja käsittelyyn varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollisti asiakkaan tietojen käsittelyn esimerkiksi hoitoneuvotteluissa tai yhteistyöpalavereissa erikoissairaanhoidon ja Kelan välillä.
– Tutkimuksen vastaajat kokivat, että parempi tiedon kulku ja yhteistyö organisaatioiden välillä nopeutti kokonaisuudessaan asiakkaiden prosesseja. Tämä on merkittävää niin työtä tekeville ammattilaisille kuin asiakkaillekin, Kelan erikoistutkija Sonja Tuomisto kertoo tiedotteessa.
Projektin aikana asiakkaiden koettiin olevan tavallista enemmän osallisina omassa kuntoutusprosessissaan. Lisäksi asiakkaat saivat enemmän tietoa itselle sopivista etuuksista ja palveluista sekä tukea niiden hakemiseen.
Digitaalisia järjestelmiä kehitettävä yhtenäisemmiksi
Projektissa kokeiltu asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonvaihto koettiin erittäin hyödylliseksi, mutta sen toivottiin olevan jatkossa helpompaa ja nopeampaa.
– Kelan ja erikoissairaanhoidon välillä on useita digitaalisia järjestelmiä, mutta niitä pitäisi kehittää yhtenäisemmiksi, jotta ne vastaisivat monialaisen ja tehokkaan yhteistyön vaatimuksiin, Tuomisto tiivistää.
Tutkimustulosten perusteella jatkossa pitää määrittää vielä tarkemmin, ketkä yhteistyötä tekevät, missä tilanteissa yhteistyötä tehdään ja mitä keinoja käytetään. Myös organisaation omia prosesseja ja tiedonkulkua pitää kehittää, jotta ulospäin tehtävä yhteistyö onnistuu paremmin.
Kehittämisprojektiin osallistui Kelan vakuutuspiirien lisäksi erikoissairaanhoidon yksiköitä eri puolilta Suomea.
Kelan erikoistutkijat Sonja Tuomisto ja Sari Miettinen ovat kirjoittaneet tutkimuksesta blogissaan.
