Yliopistosairaalat ajavat rahoituslain muutosta
350 miljoonaa ei riitä – summa halutaan nostaa noin 600 miljoonaan euroon.
Sairaanhoitopiirien johtajien ja yliopistojen rehtoreiden mukaan hyvinvointialueiden rahoituksessa ollaan tilanteessa, jossa nyt tehtävillä päätöksillä järjestelmä voidaan rapauttaa.
Hallituksen esityksen mukaan yliopistosairaalalisän osuus hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon koko maan rahoituksessa olisi 1,7 prosenttia eli noin 350 miljoonaa euroa. Yliopistosairaalat ovat ehdottaneet perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénille , että yliopistosairaalalisä nostetaan 1,7 prosentista 2,9 prosenttiin. Näin kansallisen rahoituksen taso nousisi 350 miljoonasta noin 600 miljoonaan euroon. Muutos kattaisi tutkimus- ja koulutustoiminnan nykytason kustannukset. Nämä muodostavat 10 prosenttia toimintamenoista.
Hus-yhtymälle, joka ei siirry osaksi hyvinvointialuetta, korvattaisiin esityksen mukaan TKKIO-toimintojen kustannukset erillisrahoituksella, joka on 10 prosenttia Husin vuotuisesta talousarviosta.
Yliopistosairaaloissa koulutetaan lääkäreitä ja muita kriittisen tärkeitä terveydenhuollon ammattilaisia koko maahan. Tämän lisäksi sairaaloissa tehdään korkeatasoista tutkimusta. Nämä kuuluvat myös jatkossa yliopistollisten hyvinvointialueiden päätehtäviin.
Vaihtoehtoinen esitys jakaisi kulut tasaisemmin
Hallituksen esityksen mukaan uuden yliopistosairaalatekijän mukainen rahoitus jaettaisiin yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille niiden väestön suhteessa. Tämä lisäisi näiden alueiden rahoitusta noin 41 euroa asukasta kohti. Samalla esitys vähentäisi muiden hyvinvointialueiden rahoitusta 64 euroa asukasta kohti.
Väestömäärä ei sairaanhoitopiirin johtajien ja yliopistojen rehtoreiden mukaan sovellu yliopistosairaalatekijän määrittämiseen, sillä yhteys opetuksen määrään tai tieteellisen tutkimuksen laajuuteen ei ole riittävän vahva.
Vaihtoehtoisena mallina yliopistosairaalat esittävät, että rahoituksen jakaminen yhteistyöalueiden välillä perustuisi niiden asukaslukuun, kun taas yhteistyöalueiden sisällä rahoitus jaettaisiin todellisen tutkimus- ja koulutusaktiviteetin perusteella. Näin tutkimus- ja koulutustoiminnan rahoitus kohdentuisi tasapuolisesti koko maassa. Tutkimus- ja koulutustoimintaa voitaisiin jatkaa tehokkaasti myös muilla kuin yliopistollisilla hyvinvointialueilla.
Päätökset asiasta tehdään syksyllä.
