Ylipaino vaatii uuden yhteisötason ehkäisy hankkeen
Pekka Puska haluaa valtakunnalli sen ryhtiliik keen elintarvikeympäristöön.
Professori Pekka Puska ei hellitä eläkkeelläkään.
– Väestön lihominen on suuri haaste, joka näyttää alkavan nuoremmasta porukasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja tuo esiin tutkimustuloksen Pohjois-Amerikasta, jossa ylipaino ja huumeiden käyttö lyhentävät elinikää. Puska penää muutosta elintarvikeympäristöön.
– Meillä on valtava lihottavien ruokien tarjonta ja markkinointi, johon pitää tavalla tai toisella puuttua.
Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä kunnostautunut Puska on tyytyväinen yhteiskunnan vuosien aikana tekemiin päätöksiin muun muassa vero-ohjauksella.
– Jos kansanterveyttä katsoo ilman mielenterveydellisiä asioita, moni asia on mennyt eteenpäin. Tupakointi on vähentynyt, ruokavalio monipuolistunut, ja alkoholin käyttö laskee.
Puskan mielestä olisi korkea aika tehdä jotain ylimääräisille kiloille. Tähän tarvitaan valtakunnallista ryhtiliikettä.
Nuoria miehiä kaatui suorilta jaloilta
Puskalla on kokemusta yhteisötason vaikuttamisesta. Pohjois-Karjala-projekti leikkasi aikoinaan kokonaiskuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin 80 prosenttia.
Lähtötilanne 50 vuotta sitten oli karmea. Pohjois-Karjala oli maailman kärjessä kuolleisuustilastoissa. Väestö oli huolissaan ja toivoi apua.
– Nuoria miehiä kaatui suorilta jaloilta. Jossain vaiheessa tuli ajatus, että ehkei tämä olekaan ihan normaalia. Käsissä oli valtava ongelma, jolle piti tehdä jotakin.
Puska lähti uuteen hankkeeseen mukaan nuorena assistenttina. Vanhempi konkari Martti Karvonen oli sitä mieltä, että tästä tulisi pitkä projekti ja johtajaksi tarvittaisiin nuori kyky. Puska oli tehtävään sopiva. Toimeksiantona oli vähentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta.
– Meillä oli oikea teoria, ja teimme paljon töitä. Saappaat savessa kierrettiin Pohjois-Karjalaa ja tehtiin yhteistyötä kaikkien kanssa.
Pohjois-Karjala-projekti on osa Suomen sodan jälkeistä nousua. Hanke oli lippulaiva, jonka menestys perustuu pääasiassa kroonisten tautien vähenemiseen.
– Edelleen näitä sairauksia on, myös äkkikuolemia. Määrä on kuitenkin vähäisempi, ja monet pysyvät hengissä sairauksista huolimatta, hoidon kehitys vaikuttaa.
Kokonaiskolesteroli tärkein tekijä
Tuolloin lääketieteellinen tieto oli paljon ohuempaa. Joukko klassisia epidemiologia tutkimuksia johti kuitenkin oikeille jäljille. Kohonnut kolesteroli, kohonnut verenpaine ja tupakointi erottuivat riskitekijöinä.
– Ruoka oli äärettömän rasvaista, paljon suolaa, ei kasviksia. Muutosten piti koskea koko yhteisöä, ei vain yksilöitä. Kliinikot ihmettelivät tuolloin, mitä oikein on yhteisötason ehkäisy. Vaikka piintyneiden tapojen muuttaminen on vaikeaa, saimme muutosta aikaan.
Tärkein yksittäinen tekijä menestykseen oli kokonaiskolesterolitason 20 prosentin lasku. Siitä seurasi paljon hyvää. Muutos oli havaittavissa kaikissa sosiaaliryhmissä, miehillä ja naisilla.
Lähtötilanteessa miehillä oli ennenaikaisia sydänkohtauksia viisi kertaa enemmän kuin naisilla. Naisilla oli pääsääntöisesti paremmat elintavat jo valmiiksi.
– Aihe upposi hyvin kansaan. Ihmiset olivat innoissaan. Työ oli vakavaa ja hauskaa, projektiruoka oli yleinen käsite.
Tänä päivänä sekä elin- että eläkeikä ovat Suomessa nousussa.
– Nyt kannetaan kaunista satoa, joka on johtunut tehdystä työstä. Tämän päivän 75-vuotiaat ovat paljon terveempiä kuin 50 vuotta sitten. Vanhempaa väkeä on paljon enemmän, mutta se on paljon terveempää. Hyvin vanhat aiheuttavat sote-painetta, Puska summaa.
