Bakteerivaginoosi raskauden uhkana

Bakteerivaginoosi on varsin yleinen emättimen infektio. Sitä on pidetty epämiellyttävänä, mutta harmittomana. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käsitykset sen viattomuudesta ovat kuitenkin muuttuneet, koska se on yhdistetty eri raskaushäiriöihin. Keskossynnytyksen riskin on todettu suurenevan bakteerivaginoosin vuoksi jopa seitsenkertaiseksi. Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi on syytä hoitaa, jos potilaan riski synnyttää ennenaikaisesti on muutenkin suuri.

Minnamaija Kekki, Tapio Kurki

Koulutuksen vaikutus masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksissa

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö perusterveydenhuollon potilailla, mutta se saattaa jäädä yleislääkärin vastaanotolla vaille riittävää huomiota. Stakes järjesti vuonna 1994 valtakunnallisen depressioprojektin osahankkeena viidessä terveyskeskuksessa koulutusjakson, jolla pyrittiin kehittämään masennuksen tunnistamista ja hoitoa terveyskeskuksissa. Vastoin odotuksia lääkärien alttius tunnistaa ja hoitaa potilaan masennusta väheni koulutuksen jälkeen. Masennuksen hoidossa kuitenkin potilaskeskeisen hoitokäytännön osuus lisääntyi ja pelkästään oirekeskeisen hoitokäytännön osuus väheni jonkin verran. Hoitokäytäntö oli harvoin perhe- tai systeemikeskeinen. Perusterveydenhuoltoon suuntautuvalle depressiokoulutukselle tutkimus antaa runsaasti uusia haasteita.

Jorma Kiuttu, Ville Lehtinen, Reeta Kalliokoski, Juha Katajamäki, Tarja Koffert, Marjo Kokko, Tenho Suomela

Creutzfeldt-Jakobin tauti ja muut prionitaudit

Prionitaudit ovat olleet tämän kevään suuri kohuaihe, kun Englannissa kymmenen nuoren potilaan Creutzfeldt-Jakobin taudin lähteeksi on epäilty nautakarjan spongiformista enkefalopatiaa, ns. hullun lehmän tautia. Harvinaista Creutzfeldt-Jakobin tautia on aiemmin todettu nuorilla potilailla lähinnä vain ihmisperäisen kasvuhormonin välityksellä saatuna. Sekä ihmisen että eläinten prionitaudeista on viime vuosina saatu merkittävästi lisää tietoa.

Jussi Kovanen, Matti Haltia

Nuuska ja sen vaikutukset terveyteen

Nuuskan ja muiden ei-poltettavien tupakkatuotteiden haittavaikutuksista vain yleisimmät on osoitettu tilastollisesti merkitsevästi. Pisimpään on tutkittu nuuskan yhteyttä suusyöpään ja näyttö siitä on vahva. Nuuskan on myös sitovasti osoitettu aiheuttavan ienten vetäytymistä ja leukoplakioita, mutta muuta tutkimustietoa suussa käytettävän tupakan yhteydestä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten sairauksiin on vähän. Nuuskan käyttäjät altistuvat nikotiinille kuten tupakoitsijatkin, ja nuuska aiheuttaa selvästi riippuvuutta.

Mikko Laaksonen

Tarvitsemmeko autonkuljettajien ikäkausitarkastuksia?

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta kehotti keväällä 1995 liikenneministeriötä selvittämään, voitaisiinko ajokortin haltijoiden ikäkausitarkastuksista luopua kokonaan, koska Suomen ja Ruotsin onnettomuuslukuja vertaillut tutkimus oli osoittanut, että ikäkausitarkastuksista ei ole hyötyä. Onnettomuuslukujen vertailu ei kuitenkaan anna perusteita ikäkausitarkastuksista luopumiselle. Ajokyvyn tutkimiseksi voitaisiin kuitenkin luoda hajautettu seurantajärjestelmä.

Heikki Summala

Potilaan oikeudet terveyden-huollossa Kenen ehdoilla hoitoa?

Lääkärien pitäisi ottaa selvästi kantaa terveydenhuollon rajallisten voimavarojen jakoon ja supistuksiin. Kysymys resurssien jaosta on lääketieteellinen, eettinen, oikeudellinen ja poliittinen. Jos lääkärit ja potilaat eivät yritä ratkaista voimavarojen jakoon liittyviä kysymyksiä, muut tekevät sen heidän puolestaan. Artikkelin kirjoittaja epäilee monen potilaan jo nyt saavan hoitonsa kunnan talousarvion ja päättäjien ehdoilla, sen sijaan että hoito määräytyisi potilaan ja hänen tarpeidensa mukaan.

Irma Pahlman

Vakioitu potilastyytyväisyyden mittari

Potilaan tyytyväisyyden tiedetään vaikuttavan hoitomyöntyvyyteen ja paranemiseen, ja useat terveydenhuoltoyksiköt ovatkin sisällyttäneet tätä asiaa mittaavia kyselyjä sisäiseen laaduntarkkailuunsa. Suomessa ei kuitenkaan ole ollut luotettavaa kyselylomaketta, jolla voi saada vertailukelpoista tietoa terveydenhuollon eri organisaatioista. Helsingin kaupungin terveysvirasto on kehittänyt amerikkalaisesta kriittisesti laaditusta potilastyytyväisyyden mittarista Suomen oloihin sopivan muunnoksen. Mittari osoittautui arviointitutkimuksessa käyttökelpoiseksi.

Arja Peiponen, Mats Brommels, Outi Kupiainen

Oksidatiivinen stressi rotan kiveksessä

Vapaat radikaalit ja muut reaktiiviset happiyhdisteet ovat soluaineenvaihdunnan välituotteita. Normaalitilanteessa solujen antioksidaatioentsyymit ja epäentsymaattiset antioksidantit poistavat nämä potentiaalisesti haitalliset tuotteet tehokkaasti. Oksidatiivinen stressi tarkoittaa mahdollisesti soluvaurioon johtavaa tilannetta, jossa reaktiivisten happiyhdisteiden tuotto on lisääntynyt tai antioksidaatiotoiminnot heikentyneet. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin oksidaatio/antioksidaatio-tasapainon muutoksia rotan kiveksessä fysiologisissa ja patofysiologisissa tilanteissa. Oksidatiivisen vaurion merkkinä määritettiin lipidien peroksidoitumista. Puolustustoimintojen selvittämiseksi määritettiin antioksidaatioentsyymien aktiivisuuksia ja geeniekspressiota.

Ville Peltola

Orgaanisten liuottimien keskushermosto- vaikutusten tutkiminen in vitro

Viime vuosien aikana huoli teollisten kemikaalien neurotoksisista vaikutuksista on kasvanut. Samanaikaisesti todisteet ympäristöön joutuneiden kemikaalien yhteydestä pitkäaikaisiin muutoksiin hermokudoksessa ovat lisääntyneet. Hermoston toksisille vaurioille on tyypillistä, että ne voivat syntyä nopeasti ja niistä jää usein pysyviä vaurioita.

Leila Anita Vaalavirta

Vasemman kammion täyttötapahtumaa kuvaaviin Doppler- indekseihin vaikuttavat tekijät

Sydämen kammioiden täyttötapahtumalla eli diastolisella toiminnalla on tärkeä merkitys sydämen toiminnan kannalta. Jopa kolmanneksella sydämen vajaatoimintapotilaista perushäiriö on diastolisessa vaiheessa. Doppler-kaikukuvauksella voidaan mitata veren diastolista virtausta eteiskammioläppätasolla ja näin arvioida non-invasiivisesti kammioiden täyttötapahtumaa.

Seppo Voutilainen

Mausteallergia; ihotestireaktioiden ja kliinisten oireiden esiintyvyys

Väitöskirjatyössä tutkittiin mausteiden aiheuttamia välittömiä ja viivästyneitä ihotestireaktioita ja niiden kliinisiä korrelaatioita. Tutkimuksia tehtiin 21 mausteella ja yhteensä 2 044 potilaalle.

Aila Niinimäki

Lonkan isoelastinen tekonivel

Väitöskirjassa tutkittiin 1980-luvun alussa käyttöönotettua muovista valmistettua, luun joustoa myötäilevää tekoniveltä. Tämän joustavan proteesin tarkoitus oli kuormittaa tekonivelosia ympäröivää luuta mahdollisimman luonnonmukaisesti, jolloin Wolffin lain mukaisesti luun "stress shielding" atrofian pitäisi estyä. Tämä luukato nähdään sangen usein jäykkää proteesivartta ympäröivässä luussa. Isoelastisen tekonivelen kehittäminen oli aloitettu eläinkokeilla, jotka osoittivat sen materiaalin, polyasetaalin, soveltuvan elimistöön hyvin. Kuormituskokeet osoittivat kuormituksen jakautuvan huomattavan laajalle alueelle reisiluun yläosassa, ja ensimmäisissä potilastutkimuksissa oli saatu erinomaiset lyhytaikaistulokset.

Timo Niinimäki

Papilloomaviruksen merkitys kohdunkaulan syövän synnyssä varmistuu

Ihmisen papilloomaviruksia (HPV) on pidetty keskeisinä kohdunkaulan syövän aiheuttajina. Yhtään prospektiivista tutkimusta HPV-infektion yhteydestä kohdunkaulan syöpään ei kuitenkaan ole julkaistu. Nyt suomalaiset tutkijat ovat poistaneet tämän puutteen.

Heikki Joensuu

Serppi ja sepelvaltimotauti

C-reaktiivinen proteiini, "serppi", on akuutin faasin proteiini, jonka pitoisuus seerumissa kasvaa infektion ja inflammaation seurauksena. Otetaanpa "terve" väki tarkasteluun ja katsotaan, liittyykö CRP-taso lievää tulehdusta ylläpitäviin infektioihin tai elämäntapoihin. Sitä kautta se voisi olla sepelvaltimotaudin riskitekijä.

Heikki Arvilommi

Enteraaliseen ravitsemukseen välittömästi suolileikkauksen jälkeen?

Puutteellinen ravitsemus heikentää leikkauspotilaan toipumista, lisää infektioiden esiintyvyyttä ja pidentää sairaalassaoloa. Täydellisellä parenteraalisella ravitsemuksella voidaan näitä haittoja toki vähentää, mutta toisessa vaakakupissa on tällöin laskimotulehduksen vaara, metabolisten häiriöiden mahdollisuus ja pitkittyvä post-operatiivien ileus. Suo siellä, vetelä täällä.

Robert Paul

Jokamiehen uusi virus

Ennen tuntemattomien mikrobien kavalkadi jatkuu. Pari vuotta sitten löydettiin HIV-potilaan Kaposin sarkoomakudoksesta herpesviruksen kaltaista DNA:ta. Sittemmin sitä on löytynyt yleisesti erilaisista Kaposin sarkoomista ja mikrobi onkin alustavasti nimetty KSHV:ksi (Kaposin sarkoomaan liittynyt herpesvirus). Virus muistuttaa DNA:nsa perusteella arvioituna Epstein-Barrin virusta.

Heikki Arvilommi

Pienimolekyylinen hepariini puree laskimotukokseen avohoidossakin

Pienimolekyyliset hepariinit ovat yhtä tehokkaita antiokoagulantteina kuin perinteinen standardihepariinikin, mutta rakenteensa vuoksi niihin liittyy ennustettavampi vaikutus. Siksi veren hyytyvyyttä ei tarvitse seurata, kun pienimolekyylistä hepariinia käytetään esimerkiksi tukosten ehkäisyssä.

Robert Paul

Teleradiologia Suomessa

Radiologisten kuvien siirto telemaattisten järjestelmien avulla on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja tarjolla on jo terveydenhuollolle erityisesti suunnattuja palveluja. Kuvansiirtoyhteyksiä alettiin kokeilla yliopistosairaaloissa 1980-luvun lopulla, ja lähivuosina teleradiologia on suunnitelmissa myös kaikissa keskussairaaloissa.

Jarmo Reponen

Videoneuvottelun mahdollisuudet telepsykiatriassa

Telepsykiatrialla tarkoitetaan televerkon kautta tapahtuvaa psykiatrista vuorovaikutteista viestintää, jossa ollaan kahden tai useamman neuvotteluosapuolen kanssa samanaikaisessa ääni- ja kuvayhteydessä. Keskeinen telepsykiatrinen viestintäjärjestelmä on videoneuvottelu, jolla voidaan korvata esimerkiksi lääkärin ja etäällä asuvan potilaan sekä hänen perheensä tavanomainen tapaaminen vastaanotolla tai järjestää kahden lääkärin neuvottelu välimatkasta huolimatta. Tällä tavoin vältytään matkustamiselta ja säästetään aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Videoneuvottelu on nopeasti yleistymässä päivittäisessä potilastyössä ja konsultaatiossa. Suomen tiettävästi ensimmäiset kokeilut on aloitettu Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa. Videoneuvotteluna on järjestetty perheterapiaa, työnohjausta, konsultaatioita ja luento-opetusta. Alustavat kokemukset ovat lupaavia.

Marja-Leena Mielonen, Juha Moring, Matti Isohanni

Kuvansiirto patologien apuna

Kuvansiirto on lisääntynyt lääketieteen eri aloilla viime vuosina tekniikan kehittymisen myötä. Telepatologiassa siirretään mikroskooppiin liitetyllä videokameralla saatua kuvamateriaalia joko reaaliaikaisena tai yksittäisinä kuvina patologian yksiköstä toiseen. Menetelmä on käytössä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Mikkelin keskussairaalan patologian yksiköiden välillä, ja toiminta on alkanut myös Turun yliopistollisessa sairaalassa. Kuvansiirto on osoittautunut hyväksi konsultaatiotoiminnassa ja sitä voidaan käyttää myös pikadiagnostiikassa. Tulevaisuudessa kuvansiirtoon perustuvat tietopankit tulevat helpottamaan sekä diagnostista toimintaa että koulutusta.

Markku Helle, Heikki Helin