Tehohoitopotilaan sedaatio

Lähes kaikki tehohoitopotilaat tarvitsevat kivunhoitoa ja sedatoivaa lääkitystä. Sedatoivia lääkkeitä annetaan toistuvina annoksina tai jatkuvana infuusiona. Jatkuva lääkeinfuusio mahdollistaa tasaisemman sedaation, mutta lisää liiallisen sedaation riskiä. Yksittäisen lääkkeen valintaa tärkeämpää laadukkaan sedaation toteuttamisessa on sedaation monitorointi ja ohjeistus. Sedaation tavoitetaso määritellään yksilöllisesti ja se arvioidaan uudelleen toistuvasti. Sedaation pitkittymisen välttämiseksi lääkeannoksia on pyrittävä pienentämään systemaattisesti tai jatkuva infuusio on keskeytettävä päivittäin.

Ilkka Parviainen

Kauanko istute kestää, haaste laatutyölle

Istutteita käytetään ihmisen elimistössä yhä enemmän ja niillä on huomattavia pitkäaikaisvaikutuksia. Vaikka istutteiden on tarkoitus kestää koko loppuiän, joudutaan niitä silti uusimaan. Istutteiden pitkäaikaisseurantaa suorittaa Lääkelaitoksen implanttirekisteri. Istutteiden tarkempaa seurantaa varten tulisi niitä asettavilla yksiköillä olla oma järjestelmä, joka tarvittaessa pystyy nopeasti reagoimaan laatupoikkeamiin tai niiden uhkiin. Säännöllinen seuranta on tarpeen, ettei istute pääse aiheuttamaan elimistössä vaikeasti korjattavia vahinkoja. Artikkelissa kerrotaan istuteseurannan perusteista ja sen ongelmista sekä esitellään menetelmiä, joilla työyksiköt voivat seurata ja parantaa työnsä laatua.

Timo Niinimäki, Markku Larmas

Tehohoitopotilaan hengityslaitehoito

Hengityslaitehoito on tavallisin elintoimintojen tukihoito teho-osastoilla. Hengitysvajauksen hoitotulokset ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti. Tärkein syy tähän on ollut mekaaniseen ventilaatioon liittyvän keuhkojen lisävaurioitumisen patofysiologian ymmärtäminen ja tämän tiedon pohjalta kehitettyjen keuhkoja säästävien ventilaatiostrategioiden käyttäminen. Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkovaurio saattaa olla keskeinen syy tehohoitopotilaiden merkittävimmän kuolinmekanismin, monielinvaurion, kehittymiseen.

Tero Varpula, Päivi Valta

TOS - nuoren ihmisen muistettava yläraajavaiva

Thoracic outlet -oireyhtymä, TOS, on vaihtelevasti koko yläraajaan, hartiaan, lapaseutuun ja kaulalle oireita aiheuttava kaulan hermoverisuonipunoksen pinnetila, jossa oireita vaikeuttavat erityisesti käden kohoasennot. Oireiden monimuotoisuuden vuoksi TOS:a on usein vaikea tunnistaa. Yläraajan puutuminen, särky, rasitusherkkyys ja voimattomuus varsinkin yläasennoissa viittaavat TOS:iin. Usein diagnoosi viivästyy vuosiakin. Myös vaikeasti oireilevissa tapauksissa hoito yleensä auttaa merkittävästi.

Martti Vastamäki

Miten pommi vahingoittaa?

Räjähdykset voivat aiheuttaa ihmiselle vammoja suoraan painevaikutuksen kautta sekä suuren liike-energian saavuttavien sinkoavien irtokappaleiden ja esimerkiksi sortuvien rakenteiden välityksellä. Vammojen laatu riippuu pitkälti etäisyydestä räjähdyspisteeseen. Paineaallon vauriovaikutus kohdistuu erityisesti ilmapitoisiin onteloihin kuten välikorvaan, nenän sivuonteloihin, keuhkoihin ja suolistoon. Myyrmannin pommiräjähdyksessä sai surmansa 7 ihmistä, jotka tiettävästi olivat räjähdyspisteen välittömässä läheisyydessä. Kauempana olleille yli 160 henkilölle on tullut eriasteisia paine- ja vierasesinevammoja.

Jukka Ylikoski, Roderik Mrena, Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen

Aktivoitunut proteiini C - käyttöaiheet vaikeassa sepsiksessä

Fysiologisista antikoagulanteista aktivoitunut proteiini C estää hyytymistekijöiden Va ja VIIIa toimintaa ja trombiinin muodostumista sekä stimuloi fibrinolyysiä. Lisäksi sillä on anti-inflammatorisia vaikutuksia. Rekombinanttitekniikalla tuotetun ilmisperäisen aktivoituneen proteiini C:n on osoitettu olevan turvallinen ja vähentävän merkittävästi sepsispotilaiden kuolleisuutta. Uuden arvokkaan lääkkeen käyttöaiheita on tässä katsauksessa pyritty rajaamaan tarkasti, jotta hoidolla saavutettava hyöty olisi kustannuksiin nähden mahdollisimman suuri.

Ville Pettilä, Juha Perttilä, Esko Ruokonen, Esa Rintala, Ari Uusaro, Tero Ala-Kokko, Olli Takkunen

Iäkkään lonkkamurtumapotilaan kuntoutumiseen liittyvät ongelmat

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumista hidastavat mm. korkea ikä, muut sairaudet, heikentynyt toimintakyky, heikko ravitsemustila, sekavuus ja dementia. Hoitoajat erikoissairaanhoidossa ovat lyhentyneet ja potilaat siirtyvät mahdollisimman nopeasti terveyskeskussairaaloihin. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että varhainen kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja hyvä kokonaistilan hoito nopeuttavat kuntoutumista. Keskittämällä kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin ja riittävin resurssein varustettuihin yksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista.

Tiina M. Huusko

Totaalinen kipu - kärsimys

Kuolevan potilaan kokema totaalinen kipu on kärsimystä, johon liittyy fyysisen kivun lisäksi joukko muita oireita, kuten yleinen epämukavuus, ahdistuneisuus ja pelko. Oireisiin liittyy tunne oman ruumiin toimintakyvyn ja samalla itsenäisyyden menettämisestä. Potilaan oireiden tulkitseminen voi olla vaikeaa, joten kivun lievitys on kärsimyksen lievittämisen lähtökohta. Sen avulla voidaan vähentää potilaan ahdistusta ja auttaa häntä kokemaan turvallisuutta, merkityksellisyyttä ja omanarvontuntoa.

Juha Hänninen

Elintoimintojen tukihoidot tehohoidossa

Tehohoidon tavallisimmat elintoimintojen tukitoimet ovat hengityslaitehoito, sydämen ja verenkierron vajaatoiminnan lääkehoito sekä munuaistoiminnan korvaushoidot. Tukitoimien tavoite on varmistaa elimistölle riittävä hapen tarjonta, jotta vältyttäisiin elintoimintojen pysyviltä häiriöiltä. Riittävän ajoissa aloitetulla elintoimintahäiriön tukihoidolla voidaan estää monielinhäiriön kehittyminen ja tehohoidon pitkittyminen. Elintoimintojen tuloksellinen tukihoito edellyttää tehohoitoon perehtynyttä ja koulutettua lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa. Elintoimintahäiriöiden hoito on kallista, mutta oikein kohdennettuna kustannukset ovat kohtuulliset saavutettua elinvuotta kohti.

Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Aineenvaihduntahäiriöiden seulonta vastasyntyneiltä Suomessa

Vastasyntyneiltä voidaan etsiä seulontatutkimuksilla vakavia synnynnäisiä aineenvaihduntahäiriöitä, jotka johtavat vammautumiseen tai kuolemaan ellei niiden hoitoa aloiteta ajoissa. Suomessa seulotaan toistaiseksi ainoastaan synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Viime vuosina on käyttöön tullut uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan etsiä samanaikaisesti useita eri aineenvaihduntasairauksia. Näin tulee käytännössä mahdolliseksi seuloa harvinaisiakin tauteja. Päätös uuden seulonnan aloittamisesta vaatii huolellisia kustannus-vaikuttavuusselvityksiä sekä priorisointi- ja arvokeskustelua.

Kirsti Näntö-Salonen, Martin Renlund, Maila Penttinen, Veli Kairisto, Ilkka Mononen, Olli Simell

Tunteet psykoterapeuttisessa vuorovaikutuksessa

Terapeuttinen vuorovaikutus, johon sekä potilas että terapeutti tuovat omat tunteensa, on kokonaistilanne. Terapeutti ymmärtää potilaan tunneviestejä omien tunnereaktioidensa avulla ja pyrkii tekemään ne potilaalle tietoisiksi lisätäkseen tämän itseymmärrystä ja eheyttä. Terapeuttisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on saanut yhä keskeisemmän merkityksen psykoterapeuttisessa työskentelyssä verrattuna aiempaan tiedostamisen merkityksen korostamiseen. Siksi terapeutin on uskallettava antaa tunteittensa ja ajatustensa liikkua vapaasti eikä pelättävä niitä. Vain silloin ne ovat hänen käytössään potilaan ymmärtämisessä.

Anneli Larmo

Tehohoidon tarpeen tunnistaminen ja potilasvalinta

Tehohoidon aiheista, hyödystä ja potilaiden pitkäaikaisennusteesta tehohoidon jälkeen on vain vähän tutkittua tietoa. Potilaiden valinta perustuukin suurelta osalta asiantuntijoiden ja tieteellisten yhdistysten konsensusohjeisiin. Potilasvalinnassa on tärkeintä arvioida potilaalle tehohoidosta saavutettava hyöty. Tehohoitoon tulee suunnata ainoastaan ne potilaat, joilla on ohimeneväksi arvioitu hengenvaarallinen tila ja joita ei voida hoitaa muualla. Tarpeeton tai turha tehohoito on eettisesti ja lääketieteellisesti perusteetonta.

Olli Takkunen, Ville Pettilä

Yhteisöllisyyden merkitys aivohalvauksen ehkäisyssä

Vapaaehtoisesta kansalaisaktiivisuudesta ja keskinäisen luottamuksen sitomasta ihmissuhdeverkostosta koostuvalla sosiaalisella pääomalla on merkitystä aivohalvauksen ehkäisyssä. Suomessa ruotsinkielisen väestön peruskulttuuriin kuuluva sosiaalinen pääoma näyttää selittävän suomen- ja ruotsinkielisen väestön suuren kuolleisuuseron. Uusin aivotutkimus sekä kansainväliset ja alustavat omat väestötutkimukset osoittavat, että sosiaalinen pääoma voi suojella aivohalvaukselta ja parantaa aivohalvaukseen sairastuneiden ennustetta.

Markku T. Hyyppä

Aikuisten lihavuuden hoito - mikä on realistista ja hyödyllistä?

Terveydenhuollossa lihavuuden hoitoon valitaan ne potilaat, joiden sairautta voidaan hoitaa laihduttamalla. Tärkeimmät sairaudet ovat tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, kohonnut verenpaine ja uniapnea-oireyhtymä. Realistinen ja hyödyllinen tavoite on 5-10 %:n pysyvä painon lasku, jonka saavuttaa 32-75 % potilaista. Lihavuuden perushoito on ohjausta asteittaisiin elämäntapojen muutoksiin, tavallisesti ryhmässä. Muita hoitomuotoja ovat lääkehoito ja valikoiduille sairaalloisesti lihaville potilaille leikkaushoito.

Pertti Mustajoki

Lyijymyrkytys romumetallin hitsaustyöstä

Kaksi saman työpaikan romumetallihitsaajaa tuli terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kovien mahakipujen takia. Potilaiden kliininen kuva sopi lyijymyrkytykseen ja heidät lähetettiin keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Lyijymyrkytys varmistui altistumistietojen sekä veri- ja virtsakokeiden perusteella. Puutteellinen suojautuminen ja tietämättömyys mahdollisesta terveysriskistä olivat johtaneet miesten lyijyaltistumiseen ja sairastumiseen. Tapaus osoitti, että alkuperältään tuntemattoman romumetallin hitsaukseen voi liittyä lyijymyrkytyksen riski.

Markku Pavela, Kari Reijula

Hereillä olo yleisanestesian aikana: harvinainen, mutta usein invalidisoiva komplikaatio

Yleisanestesian aikana hereillä oleva potilas on tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Hän pystyy kuulemaan mitä ympärillä tapahtuu, aistimaan kosketusta ja kipua, mutta ei kykene reagoimaan ahdistavaan tilanteeseensa eikä viestittämään siitä. Leikkauksen aikana näitä kokemuksia on vaikea havaita ilman aivosähkökäyrää mittaavaa laitetta, joka ilmoittaa anestesian syvyyden. Hereilläolokokemuksesta voi seurata varsin hankala krooninen posttraumaattinen stressioireyhtymä, joka invalidisoi pahasti potilaan jokapäiväistä elämää.

Seppo Ranta

Hematopoieettisten ja lymfoidisten kasvainten uusi WHO:n luokitus

Maailman terveysjärjestö uudisti vuonna 2001 pahanlaatuisten veri- ja imukudostautien luokituksen. Uusi luokitus perustuu kasvainten sytologiaan, histologiaan, immunofenotyypitykseen ja syto/molekyyligenetiikkaan. Mukana on useita kymmeniä erilaisia oireyhtymiä, ja jokaiselle tautityypille ja variantille on annettu oma ICD-tautiluokituksen mukainen koodi. Yksityiskohtaisen luokituksen tarkoituksena on päästä jo varhaisessa vaiheessa tarkkaan diagnoosiin ja oikean hoitolinjan valintaan.

Juhani Vilpo, Kaarle Franssila

PET-tutkimus syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa

Syövän hoidon suunnittelu perustuu huolelliseen taudin laadun ja levinneisyyden määrittämiseen. Kuvantamismenetelmien kehittyminen on merkittävästi lisännyt tietoa yksilöllisestä anatomiasta ja tautimassan laajuudesta. Aineenvaihduntaa mittaava PET-tutkimus on osoittautunut hyödylliseksi lisätutkimukseksi joissakin tilanteissa, kun halutaan sulkea pois syövän etäpesäkkeiden mahdollisuus ennen paranemiseen tähtäävän hoitosuunnitelman toteuttamista. Lymfoomien osalta PET-tutkimusta voidaan käyttää myös hoitovasteen seurannassa.

Sirkku Jyrkkiö, Joanne Nuutinen, Heikki Minn

Onko edennyt eturauhassyöpä solunsalpaajaresistentti syöpä?

Levinnyt eturauhassyöpä on parantumaton sairaus, ja hoidon primääritavoite on palliatiivinen eli potilaan oireiden lievittäminen ja mahdollisesti elinajan pidentäminen. Eturauhassyöpä on yleensä hormonisensitiivinen kasvain, ja levinneen taudin ensisijainen hoito on hormonihoito joko kemiallisella tai kirurgisella kastraatiolla. Yhä useampi tutkimus on osoittanut solunsalpaajahoidon parantavan merkittävästi levinnyttä eturauhassyöpää sairastavan potilaan elämänlaatua helpottaen syövän aiheuttamia oireita. Uusilla solunsalpaajilla on osoitettu merkittävää prostataspesifisen antigeenin, PSA-pitoisuuden pienemistä ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan myös elossaoloajan lisääntymistä.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Petteri Hervonen

Dekompensoidun sydämen vajaatoiminnan vanhat ja uudet hoidot

Noin 2-2,5 % suomalaisista sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Vaikka kroonisen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosien aikana tullut monia lääkkeitä, joutuvat sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat usein sairaalahoitoon tautinsa takia. Vajaatoiminnan pahenemisen syynä voivat olla esim. sydänlihastuhon vähittäinen eteneminen, uusi iskeeminen tapahtuma, rytmihäiriö, infektio tai potilaan huono hoitomyöntyvyys. Dekompensaatiotilanteen hoito päivystyksessä ja potilaan jatkohoidon järjestäminen vaativat huomiota, jotta potilaan pitkäaikaisennustetta voidaan parantaa, sairaalahoidon kestoa lyhentää sekä dekompensaation uusiutumista välttää.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen