Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Oikaisu artikkeliin: Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Numerossa 12/2000 julkaistussa Juha Välimäen artikkelissa Suntti-implantti ­ tehokas hoito uveiittiglaukoomaan oli ensimmäisessä virkkeessä kroonisen uveiitin esiintyvyydestä virheellinen luku: oikea luku on 7­10/100 000/v. Lisäksi kuvion 1 hoitokaaviossa oli yksi Ei-sana väärässä kohdassa, joten julkaisemme kaavion tässä uudelleen.

Juha Välimäki

Uniapneataudin diagnostiikka ja hoito

Uniapneaa tai osittaista unenaikaista hengitystieahtaumaa on Suomessa arviolta 200 000 ihmisellä, joten kyseessä on todella kansantauti. Se lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta sairastuvuusriskiä voidaan vähentää hoidolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu suositus uniapneapotilaiden diagnosoinnin ja hoidon organisoinnista. Seuraavassa esitetään ensin yleiskatsaus uniapneasta ja sen jälkeen suositus hoidon järjestelyistä Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Uniapneataudin hoitosuositus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin asettama työryhmä antaa seuraavat unenaikaisen ylähengitystieahtauman diagnostiikan ja hoidon yleisluontoiset ohjeet. Suositus sisältää suuntaviivat siitä, milloin potilas on lähetettävä perusterveydenhuollosta jatkotutkimuksiin ja minne potilas ohjataan. Suositus perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon sekä työryhmän jäsenten käytännön kokemukseen.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Lyhytkestoisen psykoterapian tuloksellisuudesta

Tähän asti on uskottu, että vaikeat mielenterveyden ongelmat vaativat pitkäaikaista terapiaa. Kuitenkin suurin osa muutoksista saadaan aikaan kymmenellä ensimmäisellä hoitokerralla. Kirjoittajien mukaan lyhytkestoisella psykoterapialla saavutetaan yhtä hyviä hoitotuloksia kuin pitempään kestävällä hoidolla riippumatta taudin vakavuudesta. Tätä suuntausta tukevat myös mm. potilaiden toivomukset ja taloudelliset tosiasiat.

Antti Mattila, Ben Furman

Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Uveiittiglaukooman ennuste on viime vuosina parantunut erityisesti suntti-implanttikirurgian ansiosta. Implantilla alennetaan silmänpainetta johtamalla kammionestettä silikoniputkea myöten silmän ekvaattoritasolle sidekalvon alle. Uveiittiglaukooman hoidossa onnistumisprosentti on ollut hyvä, 75-89 %, ja suntti-implantit ovat hyvin siedettyjä. Komplikaatioista vain murto-osa on näköä uhkaavia. Implanttikirurgia on erinomainen apu ehkäistä näkövammaisuuden lisääntymistä uveiittiglaukoomapotilailla, erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Juha Välimäki

Vanhusten proteiinialiravitsemus ja lihaskato

Aliravitsemus on vanhusväestössä verrattain yleistä. Ongelma ja sen seuraukset - lihaskato, lihasvoiman ja toimintakyvyn heikkeneminen, sairastavuuden lisääntyminen, kaatuilutaipumus - ovat muiden suurten geriatristen kysymysten, kuten dementian, depression tai osteoporoosin veroisia. Lihaskatoon on Suomessa kiinnitetty liian vähän huomiota. Viime vuosina on tullut uusia lupaavia tutkimustuloksia vanhusten ravitsemus- ja liikuntaharjoitusinterventioista, ja näiden vuoksi suhtautumista tulisi muuttaa.

Kaisu Pitkälä, Matti Mäkelä

Epästabiilin angina pectoriksen lääkehoito

Diagnostiikan parantumisen myötä epästabiilin angina pectoriksen ilmaantuvuus on suurentunut suhteessa sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Väestön ikääntyessä epästabiilista anginasta koituu yhä suurempi kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle. Perinteisestä asetyylisalisyylihappo- ja hepariinihoidosta huolimatta epästabiiliin anginaan sairaalahoidossa liittyvä kuolleisuus on ollut suuri ja iskeemisten tapahtumien riski puolen vuoden kuluessa sairastamisesta on lähes 25 %. Uusien yhä tehokkaammaksi todettujen lääkkeiden tultua markkinoille epästabiilin anginan hoito on muuttumassa. Yhdessä invasiivisen hoidon kanssa ne parantavat potilaan ennustetta.

Matti Niemelä

Lasten psyykkisen häiriintyneisyyden tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Neuvola- ja kouluterveydenhuollolla on hyvät edellytykset lasten psyykkisen kasvun seuraamiseen ja myönteisen psyykkisen kasvun tukemiseen. Terveydenhuollon ammattilaiset myös varsin usein havaitsevat lapsen mielenterveysongelmat, mutta tarkempaan lastenpsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon lähettämisessä ollaan varovaisia. Mikäli oireet vaikuttavat lapsen kykyyn selviytyä ikätasoisista vaatimuksista kuten koulunkäynnistä tai näkyvät vaikeuksina ihmissuhteissa eikä ratkaisua perustasolla löydy, olisi hoitojärjestelmän kyettävä ohjaamaan lapsi mielenterveyspalvelujen piiriin.

Kirsti Kumpulainen, Kaarina Kemppinen

Aivojen reseptorien tutkiminen isotooppikuvauksin

Keskushermoston reseptoripitoisuuksia voidaan tutkia in vivo PET- ja SPET-kuvauksilla. Isotooppilääketieteen kuvausmenetelmät perustuvat radionuklidileiman sisältävän lääkevalmisteen havaitsemiseen elimistössä. Tuloksena saadaan kaksi- tai kolmiulotteisia kuvasarjoja, joista voidaan määrittää esimerkiksi elimen tai kudoksen radiolääkepitoisuus. Reseptorikuvauksella saadaan uutta ja aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Reseptorikuvauksia voidaan hyödyntää myös hoidon vasteen ja geenihoidon seurannassa sekä lääkekehittelyssä.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström

INR:n (International Normalized Ratio) käyttö suun kautta otettavan antikoagulanttihoidon annossäätelyssä ja INR-hoitoalueet

Suomessa siirrytään käyttämään varfariinihoidon seurannassa ja annossäätelyssä kansainvälisten suositusten mukaista tromboplastiiniajan INR-tulostusta ja -hoitosuosituksia. INR-tulostus otetaan käyttöön laboratorioissa 30.6.2000 mennessä, ja 31.12.2000 siirrytään yksinomaan sen käyttöön. Antikoagulanttihoidon seurannan vaatimat tutkimukset tulee suorittaa laboratorioissa, jotka ottavat osaa ulkoiseen laadunvarmistukseen ja joilla on sisäinen laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoisalajärjestöt ja lääketeollisuus valmistelevat yhdessä siirtymisen edellyttämät potilasohjeet, hoito-ohjeet ja seurantakortit.

Martti Syrjälä

Trochanterbursiitti - yleinen lonkkakivun aiheuttaja

Trochanterbursiitti on yleinen kiputila, joka paikallistuu reisiluun ison sarvennoisen alueelle, mutta voi tuntua myös alempana reiden ulkosivulla tai pakarassa. Kipu on joko jatkuvaa tai jaksoittaista. Osalla potilaista on jokin lonkka- tai alaselkäsairaus. Diagnoosi perustuu tyypilliseen kipuanamneesiin ja potilaan kliiniseen tutkimiseen, jossa löydöksenä on voimakas paikallinen painoarkuus bursassa reisiluun ison sarvennoisen päällä. Tehokkain hoito on glukokortikoidi-injektio bursaan. Tulehduskipulääkkeet eivät yleensä ole riittävä hoitokeino.

Kari Laiho, Jukka Martio

Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymällä (AS) tarkoitetaan lapsuusiässä ilmenevää neurobiologista periytyvien tekijöiden aiheuttamaa häiriötä, jonka kliinisinä löydöksinä ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus, epätavalliset kiinnostuksenkohteet, pikkutarkka ja muodollinen puhe sekä riippuvuus rutiineista ja rituaaleista. Sen esiintyvyys on 4/1 000, pojilla se on ainakin neljä kertaa niin yleinen kuin tytöillä.

Taina Nieminen, Tuula Kulomäki, Ritva Ulander, Lennart von Wendt

Parantaako kreatiini urheilusuorituksia?

Urheilijoille markkinoitu kreatiini on yksi 1990-luvun lisäravinnemarkkinoiden menestysartikkeleista. Ensimmäiset tutkimukset terveillä vapaaehtoisilla viittasivat siihen, että kreatiini parantaa voimakasta ja lyhytaikaista urheilusuoritusta. Myöhemmät kilpaurheilijoilla suoritetut tutkimukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti varmentaneet tätä. Kreatiinin myönteiset vaikutukset kilpaurheilussa näyttävätkin olevan pääasiassa sen lumevaikutuksen varassa.

Jyrki Vanakoski, Timo Seppälä

Niska-hartiakipupotilaan kliinis-neurofysiologiset tutkimukset

Niska-hartiakipujen selvittelyssä turvaudutaan kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmiin erityisesti silloin, kun syy ei kliinisen kuvan ja kuvantamistutkimusten avulla selviä. Tavallisin kliinis-neurofysiologinen tutkimus on tällöin ENMG-tutkimus, johon kuuluu useita mittauksia. Sillä voidaan sulkea pois tavallisimmat perifeeriset pinneoireyhtymät ja saada tietoa hermovaurion olemassaolosta ja laadusta.

Juhani Partanen

Kasvainmerkkiaine CA15-3:n pitoisuuden suureneminen oireettomalla rintasyöpäpotilaalla

CA15-3 on rintasyövässä eniten käytetty seerumin kasvain-merkkiaine, jota mitataan lähinnä levinnyttä tautia sairastavan potilaan hoitovasteen arvioinnissa. CA15-3:n on todettu lisääntyvän useita kuukausia ennen etäpesäkkeiden löytymistä, mutta toistaiseksi sen perusteella varhaistuneen diagnoosin ei ole osoitettu hyödyttävän potilasta. Silti määrityksiä tehdään Suomessakin rintasyöpäleikkauksen jälkeisessä normaaliseurannassa. Merkkiainetutkimukset maksavat ja johtavat lisäksi usein vielä kalliimpiin levinneisyystutkimuksiin. Miten CA15-3-arvon kohoamiseen pitäisi suhtautua - ja pitäisikö ainetta määrittää lainkaan?

Pauliina Rasmus, Riitta Keskikuru, Vesa Kataja

Virtsarakkosyövän muuttuva diagnostiikka ja seuranta

Virtsateiden yleisimmän pahanlaatuisen kasvaimen, virtsarakkosyövän, diagnostiikan ja seurannan perusta on virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Eri tutkijoiden ja samankin tutkijan eri ajankohtina tekemän irtosolututkimuksen herkkyys tunnistaa kasvain vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Kasvaimen erilaistumisaste ja kasvusyvyys vaikuttavat menetelmän herkkyyteen siten, että se on huonoin hyvin erilaistuneilla ja pinnallisilla kasvaimilla, joita virtsarakkosyöpäkasvaimista on kuitenkin suurin osa. Parin viime vuoden aikana on markkinoille tullut uusia, helpommin tulkittavia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia testejä käytettäviksi virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja seurannassa. Tässä artikkelissa esittelemme näitä uusia menetelmiä sekä omia kokemuksiamme niiden kliinisestä käytöstä.

Mika Raitanen, Timo Marttila, Teuvo L. J. Tammela

Miehen hormonaalinen ehkäisy

Miehen hormonaalinen ehkäisymenetelmä on jo teknisesti olemassa. Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimuksissa osoitettiin muutama vuosi sitten, että 200 mg:n viikoittaisilla testosteronienantaattiruiskeilla saavutettiin pareilla, jotka eivät käyttäneet muuta ehkäisyä, raskausluku 1,4 raskautta/100 henkilövuotta. Tämä vastaa naisen hormonaalisten ehkäisymenetelmien raskauslukuja. WHO:n tutkimuksissa käytetty ruiskeannostelu on kuitenkin liian hankala soveltuvaksi laajaan käyttöön, ja käytännöllisempiä annostelumuotoja kehitetään. Myös WHO:n käyttämä androgeenin määrä saattaa osoittautua laajaa käyttöä ajatellen ongelmalliseksi, ja androgeeniannosta voidaan vähentää korvaamalla osa siitä progestiinilla tai gonadotropiinien vapauttajahormonin (GnRH:n) antagonistilla. Viikoittaisten testosteronienantaattiruiskeiden sivuvaikutukset ovat olleet 1,5 vuotta jatkuneissa hoitokokeissa marginaalisia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet kerran kuukaudessa annettavien öljypohjaisten testosteroniundekanoaattiruiskeiden toimivuuden.

Pasi Pöllänen, Ilpo Huhtaniemi

Jalkaterän ja nilkan hermoperäiset kiputilat

Jalkaterän ja nilkan alueen kiputilat ovat sangen tavallisia. Jopa 40 %:lla väestöstä on jalkavaivoja ja jalan alueelta on löytynyt yli 2 000 erilaista vaivaa, häiriötä tai epänormaalia tilaa. Oireiden taustalla voi olla mekaanisia, metabolisia, neoplastisia, tulehdusperäisiä ja synnynnäisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa eri kudosryhmissä, kuten jalan ihossa, lihaksissa, hermokudoksessa, verisuonissa sekä luu- ja rustokudoksessa. Tässä kirjoituksessa käsittelemme tarsaalitunnelioireyhtymää, Mortonin oireyhtymää ja eräitä muita kipuja aiheuttavia hermovaurioita.

Ilkka Lehtinen, Matti Hurme, Ilkka Koskivuo