Kenelle rautaa raskauden aikana?

Odottavan äidin veren hemoglobiinin pitoisuuden pieneneminen kuuluu raskauden fysiologiaan. Se johtuu etupäässä plasman tilavuuden kasvusta ja on sikiön ennusteelle suotuisaa. Miltei kaikki äidit saavat ravinnostaan riittämättömästi rautaa, suurelle osalle kehittyy raudanpuute ja osalle raudanpuuteanemiakin raskausaikana. Tämän takia raskaana oleville on suositeltu rutiiniluonteista rautaprofylaksia tai suunnattua rautalääkitystä. Tutkimuksissa rautalääkitys on lisännyt odottavan äidin rautavarastoja ja kohottanut hemoglobiinitasoa, mutta toisaalta se ei ole parantanut, jos kohta ei huonontanutkaan, äidin tai sikiön ennustetta.

Pekka Leinonen, Kari Teramo

Kouluikäisen ruoka-allergia

Ruoka-allergia on kouluikäisillä ja nuorilla aikuisilla lähes yhtä yleinen kuin pienillä lapsilla. Viiden ikävuoden jälkeen sen taudinkuva poikkeaa varhaislapsuuden ruoka-allergiasta. IgE-välitteisten ja yleisoireisten tautitapausten määrä on vähentynyt ja pääsääntöisesti suolioireinen taudinkuva on tullut niiden tilalle. Kouluiälläkin ruoka-allergian lopullinen diagnoosi saadaan tarkkaan valvotussa välttämis-altistuskokeessa.

Jorma Kokkonen

Maha-suolikanavan sairauksien aiheuttamat suumuutokset

Maha-suolikanavan sairaudet voivat aiheuttaa tulehdusmuutoksia myös suun alueelle. Yleisimpiä ovat kielen ja suun limakalvojen pitkäaikainen tulehdus ja aftaa muistuttavat haavaumat. Gastroesofageaalista refluksia sairastavilla esiintyy hampaiden eroosiovaurioita, ja keliaakikoilla on usein hammaskiilteen kehityshäiriöitä. Crohnin tautia sairastavilla voi ilmetä kasvojen ja huulten turvotusta sekä poskien limakalvopaksunnoksia. Maha-suolikanavan sairauksiin liittyvien suumuutosten tunnistaminen voi jouduttaa potilaan taudinmääritystä ja hoidon aloitusta.

Kristiina Heikinheimo, Tia Turunen, Veikko Luostarinen, Asko Kuusilehto

Ensilinjan hoito hormoniherkässä rintasyövässä

Hormoniherkkien rintasyöpien hoidossa tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja hoitokäytännöt muuttuvat uusien lääkkeiden ansiosta. Viime vuosikymmenellä käyttöön otetut ei-steroidaaliset aromataasientsyymin estäjät ovat osoittautuneet tehokkaammiksi ja vähintään yhtä turvallisiksi kuin aikaisemmin käytetyt antiestrogeenivalmisteet.

Eeva Salminen, Outi Ahokoski

Estrogeenia tarvitaan myös paikallishoitona emättimeen

Estrogeenia käytetään vaihdevuosiongelmiin varsin yleisesti joko laastarina, tabletteina tai geelinä. Tämän systeemisen hormonikorvaushoidon lisänä voidaan käyttää myös paikallisesti emättimeen annosteltavaa estrogeenia. Usein paikallishoito yksinään riittää erityisesti ikääntyneille naisille helpottamaan urogenitaalialueen oireita, kuten tulehduksia, virtsankarkailua, emättimen kirvelyä ja kuivuutta sekä yhdyntäkipua.

Juha Mäkinen, Seija Meltomaa, Otto Neirama, Pekka Klemi, Tiina Miettunen, Juha Kenraali, Jukka Mäenpää

Alaraajan syvän laskimotukoksen avohoito

Pienimolekyyliset hepariinivalmisteet ovat yksinkertaistaneet laskimotromboosin hoitoa. Nykyään valikoiduilla potilailla voidaan alaraajan syvän laskimotukoksen hoito pienimolekyylisellä hepariinilla ja varfariinilla toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti kokonaan avohoidossa. Pistosopetus ja muu ohjaus potilaille annetaan päivystyspoliklinikalla, mutta muuten jatkoseuranta tapahtuu avoterveydenhoidossa. Potilaat ovat tyytyväisiä ja hoitopäiviä erikoissairaanhoidossa ei synny.

Pekka Koskinen, Vesa Naukkarinen

Uudet paikallishoitokeinot kroonisen haavan hoidossa, kasvutekijät ja keinoiho

Uudet haavanhoitomenetelmät, kasvutekijät ja keinoiho, ovat jo käytössä kroonisten ihohaavojen hoidossa. Suomessakin jo saatavilla olevat keinoihovalmisteet eivät toistaiseksi ole ensisijaishoitoja, mutta ne ovat hyvä vaihtoehto valikoidulle joukolle potilaita, joiden haavoja ei ole saatu perinteisin keinoin paranemaan. Keinoiho ei juurru haavaan perinteisen vapaan ihonsiirteen tavoin vaan edistää potilaan omaa paranemistaipumusta erittämiensä kasvutekijöiden avulla.

Annikki Vaalasti

Liikunnan ja ravinnon vaikutukset antioksidatiiviseen järjestelmään

Nykyinen ravintokäyttäytyminen ja fyysinen passiivisuus heikentävät elimistömme kykyä sietää oksidatiivista stressiä, jolla puolestaan on yhteys lukuisiin sairauksiin. Kun oksidatiivisen stressin ja liikunnan ja ravitsemuksen vuorovaikutusta tutkitaan tarkemmin, havaitaan että ravinnon täydentäminen antioksidanteilla lisää välillistä suorituskykyä sekä huippu-urheilussa että arkiliikunnassa. Antioksidantit vaikuttavat nimenomaan infektioihin, vammoihin ja rasituksesta palautumiseen.

Tuomo Tompuri, Osmo Hänninen

Tulisiko antibioottien käyttöä sairaaloissa rajoittaa?

Antibioottien käyttöön liittyy aina resistenssiongelma. Sairaaloissa antibioottien käytön rajoittamista on perusteltu mikrobien paremman lääkeherkkyyden lisäksi myös taloudellisilla säästöillä. Jokaiselle potilaalle yksilöllisesti määrättävään antibioottiin on sairaaloissa vaikea päästä, ja useassa sairaalassa on käytössä infektiotyyppikohtaiset suositukset antibioottivalinnoista. Kirjoittaja kehottaa lääkäreitä suhtautumaan entistäkin kriittisemmin antibioottien käyttöön, koska näin voidaan hidastaa epätoivottua kehitystä ja pyrkiä jopa kääntämään sen suuntaa.

Jukka Lumio

Kohti toimivaa endokrinologista diagnoosiluokittelua Suomen Endokrinologiyhdistyksen suositus ICD-10-diagnoosien käytöstä

Suomessa käytössä olevaa ICD-10-tautiluokitusta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on sairauksien yhdenmukainen ja vertailukelpoinen luokittelu. Endokrinologisten sairauksien osalta on nyt valmistunut täydennys, jossa on pyritty ottamaan huomioon mm. muiden samanaikaisten sairauksien ja komplikaatioiden merkitseminen.

Tapani Ebeling, Timo Sane, Jorma Viikari

Mihin hypnoosi perustuu?

Hypnoosiin liitetään paljon mystiikkaa, ja ehkä siksi se on myös helposti ohitettu pelkkänä hölynpölynä. Ilmiöstä on kuitenkin lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, varsinkin viime vuosina myös lääketieteen ja neurotieteen julkaisuissa. Hypnoosi määritellään nykyisin sosiaaliseksi vuorovaikutustilanteeksi ottamatta kantaa tajunnassa tapahtuviin muutoksiin. Varsinkin lavahypnoosiesityksien yhteydessä nousee esille kysymys näiden ilmiöiden oikeellisuudesta. Kokevatko ihmiset todellakin jotain vai onko kyse jostain muusta, kuten miellyttämisen halusta tai roolipelistä, vai onko ehkä kaikkia hypnotisoijia vedetty vain nenästä kohta jo 200 vuoden ajan?

Sakari Kallio

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen, Pekka Kannus

Tarvitaanko selkäydinnestetutkimuksia 2000-luvulla?

Tässä kirjoituksessa esitellään eräitä hermostovaurioiden tai sairauksien toteamiseen soveltuvia määrityksiä sekä tavallisimpia sairaustiloja, joiden diagnostiikassa tarvitaan edelleen selkäydinnesteen tutkimuksia. Vaikka hermoston infektioiden diagnostiikka on ehkä tärkein käytännön lääkäriä koskettava osa selkäydinnesteen tutkimistarpeesta sekä nykyään että todennäköisesti myös tulevaisuudessa, käsitellään se tässä kirjoituksessa hyvin lyhyesti. Harvinaisten metabolisten sairauksien diagnostiikassa käytettyjä selkäydinnesteen metaboliittien määrityksiä ei käsitellä lainkaan.

Tuula Pirttilä, Jarmo Oksi

Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen perheneuvolassa

Kirjoitus perustuu psykologian lisensiaatin tutkimukseeni Perheneuvolan työkäytännöt selvitettäessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä, joka tarkastettiin syksyllä 1999 Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 54 Jyväskylän perheneuvolaan vuosina 1985-1995 hakeutunutta asiakastapausta, joissa oli käsitelty lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Tulokset osoittivat mm., että hyväksikäytön yleisyyteen nähden alueen lapsista vain murto-osa tuli tutkimuksiin, he olivat iältään odotettua nuorempia ja hyväksikäyttäjä oli yleensä isä tai isäpuoli.

Annaliisa Heikinheimo

Kehitysvammaisen dementia

Kehitysvammaisilla esiintyy dementiaa huomattavasti aikaisemmin ja enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Esim. Downin oireyhtymässä voidaan havaita Alzheimerin taudin kaltaisia aivomuutoksia jo 30-vuotiailla. Dementian oireiden tunnistamista ja sen esiintyvyyttä arvioivaa testaamista vaikeuttavat kehitysvammaisten suorituskyvyn suuret vaihtelut. Kehitysvammaisuuden erityisasiantuntijuus on Suomessa viime vuosiin asti kertynyt erityishuoltopiirien kuntayhtymiin. Avohuollossa kehitysvammaisten tarvitsemia tutkimuksia ja kuntoutusta toteutetaan asuinkunnan peruspalveluissa, joissa tulisi myös arvioida kehitysvammaisuutta moniammatillisesti ja tunnistaa kehitysvammaisen dementia.

Pekka Mölsä

Halstedista nykypäivään - rintasyövän prognostisista tekijöistä prediktiivisiin tekijöihin

Tutkimustyö syövän ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden löytämiseksi on johtanut hoitovastetta ennakoivien, prediktiivisten tekijöiden löytämiseen. Ne ovat lisänneet ymmärtämystämme kasvaimen kasvusta ja leviämisestä, ja niillä on yhä tärkeämpi merkitys myös hoitoratkaisuja tehtäessä. Naisten yleisimmän syövän, rintasyövän, prognostiset ja prediktiiviset tekijät ovat kliinisen onkologian tärkeimpiä haasteita.

Guillermo Blanco

Liikenteen ja energiantuotannon päästöt ja terveys

Vastoin 1980-luvun optimistisia käsityksiä ilmansaasteiden terveysvaikutuksista ei ole päästy eroon merkittävistä ilmansuojelutoimista huolimatta. 1990-luvulla julkaistut väestötutkimukset ovat muuttaneet arvioita perusteellisesti, ja pienet hiukkaset, typen oksidit ja otsoni nähdään merkittäviksi kansanterveydellisiksi ympäristötekijöiksi. Sen lisäksi ilmastonmuutos voi tuoda vaikeasti ennustettavia vaikutuksia myös terveyteen.

Jouko Tuomisto

Skitsofrenian diagnoosi ja varhaistunnistaminen

Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ovat vakiintuneet nykyisten luokittelujärjestelmien ansiosta. Oirekuvan ja sairaudenkulun monimuotoisuus vaikeuttavat kuitenkin skitsofrenian tunnistamista, ja usein hoidon aloitus viivästyy. Ennen ensimmäistä psykoosivaihetta ilmeneviä psyykkisiä oireita kutsutaan ennakkovaiheen oireiksi. Varhaistunnistusohjelmien avulla pyritään ennakko-oireiden tunnistamiseen ja aikaiseen hoitoon. Tavoitteena on myös ehkäistä osa uusista skitsofreniatapauksista.

Olli Kampman

Liittyvätkö lahjakkuus ja mielenterveyshäiriö toisiinsa?

Kansanviisaus väittää liian viisauden olevan pahaksi ja hulluuden ja nerouden kulkevan käsi kädessä. Tieteellisesti lahjakkuuden ja psyykkisen haavoittuvuuden yhteys on paljolti ratkaisematta. Julkaisuissa on kuvattu lukuisia lahjakkaita henkilöitä, joilla on mielenterveyshäiriö, useimmiten mielialahäiriö mutta myös skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö. Teoreettisesti tämä yhteys voidaan ymmärtää keskushermoston kehityksen eräänä ulottuvuutena tai poikkeavuuteen liittyvän hyödyn perusteella. Lahjakkaan henkilön psykopatologia voi joskus edistää taiteellisia, poliittisia tai uskonnollisia saavutuksia.

Matti Isohanni, Irene Isohanni

Lääkkeiden haittavaikutukset suussa

Lähes kaikilla lääkeaineilla on sivuvaikutuksia, joista osa ilmenee haittavaikutuksina suun limakalvolla ja joskus myös hampaistossa. Muutokset voivat ilmetä limakalvon värjäytyminä, syöpyminä, liikakasvuna tai tulehduksena sekä neurologisina tai suun puolustusmekanismien häiriöinä. Hampaistohaittoja ovat ohimenevät tai pysyvät värjäytymät sekä lisääntynyt hampaiden reikiintyminen. Limakalvomuutokset voivat ilmaantua vasta vuosien päästä pysyvän lääkityksen aloittamisesta.

Panu Peitsaro, Marianne Lenander-Lumikari, Asko Kuusilehto