Helicobacter pylori ja mahalaukun syöpä - Gordionin solmu aukeaa

Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n asiantuntijapaneelin kesäkuussa 1994 tekemä ratkaisu, jolla Helicobacter pylori -infektio määriteltiin mahalaukun syöpää aiheuttavaksi, perustuu lukuisten epidemiologisten ja tapaus-verrokkitutkimusten tuloksiin sekä havaintoihin helikobakteerigastriitin luonnollisesta kulusta. Kuitenkin vasta interventiotutkimukset varmistavat helikobakteerihypoteesin lopullisesti. Helikobakteerin häätöhoidosta onkin odotettavissa tutkimustuloksia muutaman vuoden kuluessa. Mahalaukun syövän patogeneesi on joka tapauksessa monitekijäinen, vaikka helikobakteeri-infektio varmistuisikin sille altistavan tapahtumaketjun avaimeksi.

Pentti Sipponen, Harri Vainio

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Syömishäiriöt (anoreksia ja bulimia) ovat pääasiassa nuorten tyttöjen sairauksia. Suomessa anoreksian esiintyvyys on arviolta 0,5-1,0 %. Bulimia on selvästi yleisempi, sen esiintyvyys on 2-3 %:n tasolla. Anoreksiaan sairastutaan yleensä jo alle 18 vuoden iässä, bulimiaan myöhemmin. Taudinkulku on molemmissa sairauksissa vaihteleva ja yksilöllinen. Joillakin häiriö voi kestää vuoden verran, toisilla tauti pysyy vuosikausia. Huonoon ennusteeseen liittyviä seikkoja ovat myöhäinen sairastumisikä, sairauden pitkä kesto, lapsuudenaikaiset psyykkiset häiriöt, persoonallisuushäiriöt ja huonot perhesuhteet. Monella syömishäiriöisellä on myös muita psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, pelkotiloja ja pakkoajatuksia. Häiriöiden varhaisen toteamisen ja ensihoidon kannalta etulinjassa ovat yleislääkärit ja muut perusterveydenhuollon työntekijät.

Simo Saarijärvi, Tatjana Aaljoki

Sairaus ja lentomatka

Toista miljardia matkustajaa lentää vuosittain reittilentokoneilla, ja heistä viidenneksen arvioidaan olevan useamman tunnin mittaisella liike- tai lomalentomatkalla. Tällöin matkustaja siirtyy jokapäiväisestä elinympäristöstään usein sosiaalisesti ja kulttuuriltaan erilaiseen ympäristöön. Osa matkustajista on jo matkaan lähtiessään tilapäisesti tai pysyvästi sairaita, vajaakykyisiä tai vaikkapa vain korkean iän rasittamia. Monasti matkanteko lentäen on heille ainoa tapa päästä siirtymään maanosasta toiseen. Nykyaikainen matkustajalentokone tarjoaakin sellaiset olosuhteet ettei sairaus yleensä ole esteenä matkustamiselle.

Pekka J. Oksanen

Uusien epilepsialääkkeiden farmakokinetiikka

Tällä vuosikymmenellä epilepsian hoitoon on tullut viisi uutta lääkeainetta, joista neljä poikkeaa rakenteeltaan täysin perinteisistä valmisteista. Myös toisiinsa verrattuna niissä on melko paljon eroja. Kliinisiä etuja ovat pääosin vähäiset yhteisvaikutusten riskit, sekä lineaarinen, annoksesta riippumaton farmakokinetiikka. Artikkelissa esitetään uusien epilepsialääkkeiden tärkeimmät farmakokineettiset erityispiirteet.

Tapani Keränen

Keski-ikäisten miesten terveyskäyttäytymisen ja terveyden vaaratekijöiden muutokset 1980-94 - ravitsemus- ja liikuntaohjauksen vaikutukset

Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskuksen tulokset osoittavat, että ryhmissä annetulla ravitsemus- ja liikuntaohjauksella voidaan vaikuttaa keski-ikäisten miesten elintapoihin ja terveyteen.

Jukka Marniemi, Ritva Seppänen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Juhani Mäki, Ilkka Vuori

Vuoristosairaus

Elämysten etsiminen vie suomalaisia vuoristoon kiipeilemään ja retkeilemään. Vuoristossa liikkuvan pitää tuntea vuoristosairauden oireet, joita alkaa esiintyä 2 500 metrin yläpuolella. Oireita ovat päänsärky, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, hengenahdistus ja tihentynyt sydämen syke. Pitkälle edenneessä sairaudessa uhkaavat hengenvaaralliset keuhkoödeema ja aivoödeema. Asetatsolamidi ja deksametasoni tehoavat vuoristosairauteen, mutta tehokkain hoito on laskeutuminen alemmaksi. Vuoristosairautta voidaan ehkäistä totuttautumalla korkeaan ilmanalaan asteittain.

Mikko Lintu, Hannu Hirsimäki, Pertti Mustajoki

Olkakipu diagnostisena ongelmana

Rasituksen tai vamman aiheuttamat olkanivelen vaivat ovat työikäisillä varsin tavallisia. Alle 35-vuotiailla olkavaivojen yleisin syy on olkanivelen jonkinasteinen instabiliteetti, 35-50-vuotiailla taas olkanivelen ahtaus eli impingement-oireyhtymä, ja yli 50-vuotiailla yleisin syy on kiertäjäkalvosimen repeämä. Rasitukseen liittyvät vaivat paranevat useimmiten itsestään, kun rasitusta vähennetään. Jos kipu pitkittyy, tarvitaan tarkempia tutkimuksia ja hoitoa. Olkapotilaan tutkimisen perusta on huolellinen inspektio ja palpaatio, mutta diagnoosin tueksi voidaan tarvita kuvantamistutkimuksia, sitä enemmän, mitä vähemmän kokemusta lääkärillä olkapotilaista on. Kalliit erikoistutkimukset eivät kuitenkaan aina ole edes hyödyksi, saati sitten tarpeen.

Martti Vastamäki

Katastrofipsykiatria Suomessa

Katastrofipsykiatrian toimintamallia ryhtyi Suomessa kehittämään lääkintöhallituksen asettama työryhmä vuonna 1990. Työryhmän vuonna 1993 antamien suositusten toteutumista selvittäneessä kyselyssä kävi ilmi, että toiminta on käynnistynyt paikallistasolla hyvin. Terveyskeskuksiin on perustettu kriisiryhmiä nopeaan tahtiin. Myös järjestöjen vapaaehtoisia kriisiryhmiä on perustettu viime vuosina hyvin paljon. Sen sijaan aluetasolla, sairaanhoitopiireissä, valmiudet eivät ole kehittyneet yhtä hyvin. Valtakunnalliseen koordinaatioon ja alan systemaattiseen seurantaan olisi myös syytä panostaa.

Kari Pylkkänen

Mikrobien superantigeenit - dermatologisia näkökohtia

Superantigeenit ovat ryhmä mikrobiperäisiä proteiineja tai mikrobien toksiineja, jotka aiheuttavat voimakkaan tulehdusvaikutuksen kudoksessa. Ihotaudeissa superantigeeneilla on selkeä merkitys mm. atooppisen ekseeman ja psoriaasin aktivoitumisessa ja pahenemisessa, mutta myös harvinaisemmissa taudeissa, kuten stafylokokin aiheuttamissa toksinen sokki ja scalded skin -syndroomissa sekä Kawasakin taudissa.

Jaana Panelius, Jorma Keski-Oja

Lääkepitoisuusmääritykset epilepsian hoidon seurannassa

Epilepsialääkkeiden pitoisuusmääritykset ovat hyödyllisiä erityisesti ongelmatilanteissa, lääkeannosten muutoksia suunniteltaessa ja silloin, kun potilas joutuu käyttämään useita lääkkeitä. Joskus niistä on apua myös potilaan hoitomyöntyvyyttä arvioitaessa. Pitoisuusmääritysten tulkintaongelmat ja viitealueiden suhteellisuus ovat kuitenkin viime vuosina nousseet huomion kohteeksi. Lisäksi on arvosteltu oireettomien potilaiden rutiinitutkimuksia. Hoitoratkaisut on joka tapauksessa tehtävä hyvän kliinisen arvion perusteella, ja lääkepitoisuusmäärityksiin ryhdyttäessä siihen on oltava selvä aihe.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Insuliinin valinnan ongelmat

Kesällä 75 vuotta täyttänyt insuliini on yksi lääketieteen suurista keksinnöistä. Se on mahdollistanut nuoruustyypin diabetesta sairastaville normaalin elämän, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Insuliinihoidon käytännön toteutuksessa eri insuliinivalmisteiden ja niiden käyttötapojen tuntemus sekä potilaan yksilölliset piirteiden ja kokemusten huomioon ottaminen takaavat parhaan tuloksen. Uuden lisävaihtoehdon ovat tuoneet lyhytvaikutteiset insuliinianalogit, joista ensimmäinen tuli Suomessa markkinoille tänä syksynä.

Juha Saltevo

Vanhusten lonkkamurtumat ja niiden ehkäisy

Vanhusten reisiluun yläosan murtumat eli lonkkamurtumat ovat niin inhimillisesti kuin taloudellisesti merkittävä kansanterveysongelma. Viimeisen 25 vuoden aikana lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut Suomessa, ja on nyt noin 6 300 murtumaa vuodessa. Jos ehkäiseviin toimiin ei ryhdytä, murtumien määrä tulee vielä voimakkaasti lisääntymään 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä vanhusväestön määrän lisääntyessä.

Pekka Kannus, Jari Parkkari, Jussi Heikkilä, Ilkka Vuori

Uhkaavatko penisilliiniresistentit pneumokokit Suomea?

Penisilliinille ja muille beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyisiä pneumokokkeja on meillä toistaiseksi vähän, ja penisilliiniä suositellaan edelleen pneumokokki-infektioiden ensisijaiseksi lääkkeeksi. Entistä käytäntöä puoltaa myös se, ettei täydellisesti resistenttejä kantoja vielä ole, vaan suositusten mukaiset suuret lääkeannokset purevat vastustuskykyisimpiinkin muunnoksiin. Pneumokokkimeningiittien hoidossa aiheuttajabakteerin resistenssi kuitenkin on vaaratekijä, johon on varauduttava varsinkin jos tartunta on saatu esimerkiksi Etelä-Euroopasta.

Harri Saxén

Infektio ja ennenaikainen synnytys

Raskaana olevan naisen infektioiden tiedetään altistavan ennenaikaiselle synnytykselle ja yhä useammat tutkimukset ja havainnot viittaavat siihen, että huomattava osa ennenaikaisista synnytyksistä johtuu infektioista. Yleisimmin näissä tapauksissa bakteeriviljelyssä löytyy mykoplasmaryhmän patogeeneja, usein myös B-ryhmän streptokokki. Mekanismi, jolla infektio synnytyksen käynnistää, on epäselvä. Useimmissa antibioottihoitokokeiluissa ei hoidolla juurikaan ole saatu estetyksi ennenaikaisia synnytyksiä. Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa nainen on kuitenkin syytä ottaa sairaalatarkkailuun, tutkia myös bakteerinäytteet ja hoitaa löytyneet tulehdukset.

Anna Alanen

Naisen virtsaputken divertikkeli

Naisen virtsaputken divertikkeli on edelleen huonosti tunnettu sairaus. Monilla hoitoon hakeutuneilla potilailla on ollut oireita jo kauan ennen kuin divertikkeli on todettu. Tärkeää onkin, että lääkäri osaa epäillä divertikkeliä ja muistaa tehdä gynekologisen tutkimuksen yhteydessä vetopalpaation. Oireettomat divertikkelit eivät vaadi hoitoa lainkaan. Monet vaivoja aiheuttavat divertikkelit saadaan oireettomiksi ilman leikkaustakin, esimerkiksi laajentamalla virtsaputkea ja antibioottihoidolla. Jos konservatiivinen hoito ei auta, on marsupialisaatio ensisijainen leikkausmenetelmä distaalisten divertikkelien ja emättimen kautta suoritettava divertikulektomia proksimaalisten divertikkelien hoidossa.

Maria Laine, Pentti Kiilholma

Otsaontelotulehduksen hoidot

Otsaontelotulehdus kehittyy useimmin poskiontelotulehduksen yhteydessä, mutta noin kolmasosalla potilaista se on itsenäinen tauti. Tyypillinen potilas on nuori aikuinen, joka saa taudin nuhakuumeen jälkeen.

Jouko Suonpää, Kalle Aitasalo

Helikobakteeri-infektio ja tulehduskipulääkkeet

Helikobakteeri aiheuttaa kroonisen aktiivisen gastriitin, joka on ulkustaudin tärkein riskitekijä. Yli 90 %:n duodenaali- ja noin 70 %:n ventrikkeliulkuksista katsotaan johtuvan helikobakteeri-infektiosta. Tulehduskipulääkkeiden jatkuva käyttö taas aiheuttaa yli kolmasosassa tapauksista mahan ja pohjukaissuolen limakalvovaurioita tai haavaumia. Suurin osa muutoksista on kliinisesti merkityksettömiä, mutta 2-4 % tulehduskipulääkkeiden käyttäjistä saa ulkusvuodon tai -puhkeaman. Kyseisten kahden ulkuksen riskitekijän mahdolliset yhteisvaikutukset ovat kliinisesti kiinnostava kysymys.

Anna-Liisa Karvonen

Epikutaani- eli lapputesti kosketusallergian osoittamisessa

Epikutaani- eli lapputestaus on ihotautien erikoislääkärin perustutkimus viivästyneestä allergiasta johtuvan kosketusihottuman tutkimiseen ja sen aiheuttajan tunnistamiseen. Se antaa tietoa aineista, joita potilaan tulee välttää, jotta ihottuma paranee ja sen uusiutuminen estyy. Kosketusihottumat kuuluvat tavallisimpiin ihotauteihin, joita tutkitaan ja hoidetaan sekä sairaaloiden poliklinikoilla että avoterveydenhuollossa. Jokaisen kosketusihottumatapauksen huolellinen selvittäminen vähentää ihottumasta aiheutuvia haittoja ja hoitojen ja toistuvien sairauslomien kustannuksia. Epikutaanitestaus antaa tärkeää tietoa työperäisten ihottumien korvauskysymyksissä sekä potilaan ammatinvalintaan, uudelleenkoulutukseen ja onnistuneeseen uudelleensijoitukseen työelämässä.

Suomen Kontaktidermatiittityöryhmä

Interpersonaalinen psykoterapia

Interpersonaalinen psykoterapia on kohdennettua, ajallisesti rajattua ja lyhytaikaista psykoterapiaa. Se korostaa masennuspotilaan ajankohtaisia interpersonaalisia vuorovaikutussuhteita, samalla tiedostaen masennuksen geneettiset, biokemialliset, kehityshistorialliset ja henkilökohtaiset syytekijät. Interpersonaalinen psykoterapia käsittää yleensä 16-25 istuntoa 4-6 kuukauden aikana. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös pitkäaikaisessa terapiassa. Interpersonaalinen psykoterapia soveltuu erityisesti masennuksen hoitoon, joko yksinään tai yhdistettynä lääkehoitoon.

Teijamari Laasonen-Balk, Hannu Koponen

Sisemmän kaulavaltimon ja nikamavaltimon dissektoituman oireet, diagnostiikka ja hoito

Kaulan valtimoiden dissektoituma voi syntyä trauman seurauksena tai spontaanisti sisemmän kaulavaltimon tai nikamavaltimon kallonulkoiseen tai kallonsisäiseen osaan. Useimmin dissektoituma sijaitsee kallon ulkopuolisessa sisemmässä kaulavaltimossa. Tavallisimpia alkuoireita ovat päänsärky, kasvo- tai kaulakipu, Hornerin oireyhtymä, iskeemiset aivo-oireet sekä oireet aivohermoista. Osa dissektoitumista on oireettomia, ja koska nämä yhdessä lieväoireisten dissektoitumien kanssa jäävät usein diagnosoimatta, tauti lienee edelleen alidiagnosoitu. Dissektoituma tulee muistaa erityisesti nuorten potilaiden aivoiskeemisten ilmentymien etiologiana. Nuorista aivoinfarktipotilaista jopa 20-50 %:lla infarktin syynä voi olla kaulan valtimoiden dissektoituma.

Outi Heikkilä, Tapani Tikkakoski, Sami Leinonen, Kyösti Sotaniemi, Martti Lepojärvi