Tavoitteena polion hävittäminen maailmasta

Polio on saatu häviämään suuresta osasta maailmaa tehokkaiden rokotusohjelmien avulla. Monissa Aasian ja Afrikan kehitysmaissa tauti on kuitenkin yhä tavallinen. Näistä maista polioviruksia kulkeutuu jatkuvasti myös Eurooppaan ja sopivissa olosuhteissa ne voivat edelleen aiheuttaa sairaustapauksia ja rajoittuneita epidemioita täälläkin. Maailman terveysjärjestö on asettanut tavoitteeksi polion hävittämisen koko maailmasta vuoteen 2000 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on rokotustoimintaa ja valvontaa nopeasti tehostettava.

Tapani Hovi, Merja Roivainen, Mirja Stenvik

Sepelvaltimoverenkierron säätely

Sepelvaltimoverenkierron säätelyn ensisijainen tehtävä on turvata sydänlihaksen riittävä hapen saanti. Ateroskleroosin seurauksena sepelvaltimoverenkierto heikkenee: ahtauma rajoittaa veren virtausta, ja lisäksi jo ateroskleroosin varhaisessa vaiheessa sepelvaltimoverenkierron säätely häiriintyy. Sepelvaltimoverenkierron säätelyn häiriö on otettava huomioon mm. hoidettaessa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hypertoniaa. Samoin angina pectoriksen tehokas hoito edellyttää, että lääkäri tuntee sepelvaltimoverenkierron toiminnan periaatteet sekä käyttämiensä lääkevalmisteiden vaikutukset sepelvaltimoverenkiertoon ja sen säätelyyn.

Juha Hartikainen

MRSA:n aiheuttama enterokoliitti

Lontoolaiset kollegat raportoivat mielenkiintoisen tapauksen Lancetin palstoilla. Potilas on 71-vuotias monisairas. Hänellä on mm. Crohnin tauti, jonka vuoksi hänelle oli tehty hemikolektomia, sekä lääkitty verenpainetauti ja munuaisten toiminnanvajavuus. Potilaalla oli sairaalaan tullessa rintakipuja, kutinaa ja virtsan määrä pienentynyt. Hemoglobiini oli 83, kreatiniini heikentynyt aikaisemmin mitatusta (324-747) ja virtsasta löydettiin tulehdussoluja. Potilaalla oli jo tullessa myös vesiripuli. Virtsan ja ulosteen bakteeriviljelyt olivat negatiiviset. Hoidoksi aloitettiin kefuroksiimi.

Hepatiitti E

Tarttuvaa keltatautia aiheuttavat hepatiitti B- ja hepatiitti A -virukset tunnistettiin jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Jäljelle jäi kuitenkin joitakin tunnistamattomia hepatiittia aiheuttavia viruksia, joita alettiin poissulkuperiaatteen mukaan kutsua yhteisellä nimellä non-A, non-B -hepatiitti. Näitä tiedettiin olevan kahta lajia, joista toinen tarttui veriteitse kuten hepatiitti B ja toinen fekaali-oraalitietä kuten hepatiitti A. Veriteitse tarttuvan noin-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja saatiin selville geeniteknologian avulla vuonna 1989 ja se sai nimekseen hepatiitti C -virus. Fekaali-oraalitietä tarttuva non-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja on pystytty tarkemmin karakterisoimaan vasta viime vuosina.

Pirkko Pohjanpelto

Kirurginen thorakoskopia

Viimeaikainen videotekniikan kehitys, uudet instrumentit sekä edistyksellinen kirurginen tekniikka ovat lisänneet thorakoskopian merkitystä rintaontelon sairauksien diagnostiikassa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Monet aikaisemmin avoimen thorakotomian vaatineet sairaudet, kuten pneumothorax, useat thoraxin benignit kasvaimet, keuhkon, pleuran ja mediastinumin biopsiat, ruokatorven akalasia ja hiatushernia, voidaan nykyään hoitaa kirurgisen thorakoskopian avulla. Menetelmän etuina avothorakotomioihin verrattuna ovat pienempi leikkaustrauma, vähäisempi postoperatiivinen kipu sekä lyhyempi toipumisaika.

Jarmo A. Salo

Donerade äggceller vid behandling av barnlöshet

Kvinnor som från födseln saknar egna äggceller, eller som senare drabbas av ovariell insufficiens eller är bärare av genetisk sjukdom, kan numera behandlas med donerade äggceller. Äggcellerna erhålls från friska, frivilliga donatorer. Sådana behandlingsprogram har genomförts vid Befolkningsförbundets barnlöshetsklinik och erfarenheterna från det första året presenteras. Graviditetsfrekvensen per embryoöverföring var 30 procent och per infertilt par 48 procent, vilket är högre än vid provrörsbefruktningar med egna celler. Behandlingen är enkel för mottagaren men krävande för donatorn och förutsätter därför absolut uppföljning på hög nivå och grundlig handledning.

Viveca Söderström-Anttila, Outi Hovatta

Työn fyysisen kuormittavuuden mittaaminen EMG-video-järjestelmällä

Työn fyysistä kuormittavuutta mitattaessa halutaan tuottaa sekä tutkijaa että työntekijää hyödyttävää tietoa. Usein ongelmana on, miten esittää mittaustulokset kumpaakin tyydyttävässä muodossa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa on kehitetty mittausjärjestelmä, jonka tuloksista on hyötyä molemmille: elektromyografiamittaus on yhdistetty työtehtävien videointiin.

Mikko Tulppo, Jorma Mäkitalo

Elvytysorganisaatio sairaalassa Ensihoidon keskittäminen elvytysryhmälle voi parantaa ennustetta

Sydämenpysähdyspotilaan ensihoitoa ennen sairaalaantuloa on kehitetty hyvin tuloksin. Sen sijaan sairaalapotilaiden ennuste elvytystilanteissa on jopa huonompi kuin sairaalaan ensihoitojärjestelmän kautta tuotujen sydämenpysähdyspotilaiden. Osin tähän on syynä se, että sairaaloissa yritetään elvyttää sellaisiakin potilaita, joilla ei ole selviytymismahdollisuuksia. Myös elvytysvalmiuden järjestelyjä on syytä arvioida kriittisesti, sillä yksikkökohtaisessa elvytysjärjestelmässä sekä laitteet että taidot pääsevät helposti ruostumaan. Seinäjoen sairaalassa yritetään parantaa sairaalapotilaiden elvytyksen tuloksellisuutta keskittämällä elvytykset teho-osastolta käsin toimivalle elvytysryhmälle. Liikkuva elvytysryhmä hälytetään potilaan luo kaikissa välittömästi henkeä uhkaavissa peruselintoimintojen häiriötilanteissa. Muissa maissa tavalliset koko sairaalaa palvelevat elvytysryhmät ovat suomalaisissa sairaaloissa harvinaisia.

Markku Kuisma, Kaisu Ikola

Vitamiinit ja rintasyöpäriski

Eräiden vitamiinien on arveltu vähentävän vaaraa sairastua rintasyöpään. Näihin kuuluvat vitamiinit C, E ja karotenoidit, joilla on antioksidanttiominaisuuksia, sekä A-vitamiini, joka on solujen erilaistumisen säätelijä. Ruokavalion ja vitamiinien käytön vaikutusta rintasyövän ilmaantuvuuteen on nyt tutkittu lähes 90 000 amerikkalaista sairaanhoitajaa käsittävästä aineistosta. Ravinnon laadun arviointi perustui yksityiskohtaiseen kyselykaavakkeeseen, ja rintasyövän ilmaantuvuutta seurattiin kahdeksan vuoden ajan tutkimuksen alkamisesta.

Päivystystoiminnan taloudellisuuden analysointi

Päivystäminen, toiminnallinen varautuminen palvelujen satunnaiseen ja kiireelliseen kysyntään, on oleellinen osa terveydenhuollon arkea. Tarjonnan järkeistämiseksi on tärkeää tuntea kysynnän todennäköinen laatu ja määrä sekä päivystystoiminnan kustannusrakenne, jotta voidaan asettaa tavoitteet päivystyspalvelujen saatavuudelle. Näiden tekijöiden analyysin varaan voidaan luoda nykyistä tehokkaampi ja palvelukykyisempi päivystysjärjestelmä.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Taru Mikkola

Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030