Paksusuolisyövän seulonta

Ulosteen veren analyysiä käytetään paksusuolisyövän seulontaan. Ei kuitenkaan ole ollut näyttöä siitä, että okkultin veren tutkiminen vähentäisi kuolleisuutta tähän syöpään. Yhdysvalloissa käynnistettiin vuonna 1975 suuri, 46 551 vapaaehtoista 50-80-vuotiasta tutkittavaa käsittävä tutkimus, jossa ulosteen verianalyysin avulla pyrittiin toteamaan paksusuolisyöpä jo varhaisvaiheessa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mistä palvelutuotteiden hinta muodostuu julkisella sektorilla? Esimerkkinä silmäsairauksien hoito KYS:ssa

Palvelujen hinnoittelu on pääsemässä vauhtiin myös julkisella sektorilla. Toistaiseksi käytäntö on kirjava ja ostajan on vaikea vertailla hintoja; jotkut tuottajat markkinoivat palveluitaan erilaisia tutkimuksia ja hoito-osioita käsittävinä kokonaisuuksina, tuotepaketteina, jotkut taas yksittäisinä suoritteina, tutkimusten tai hoidon osina. Hinnoittelu on kohdannut vastustusta, mutta kirjoittajien mukaan sillä on tervehdyttävä vaikutus - se saa aikaan säästämisen ilmapiirin. Artikkelissa kuvataan, miten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on määritelty hinnat silmätautien klinikan palvelutuotteille. Tuotteistamisen päälinjat heijastavat talon yhteisesti hyväksymiä hinnoitteluperiaatteita.

Tuomo Puustjärvi, Markku Auvinen, Erkki Kentta Erkki Tuovinen

Päihteiden sekakäyttäjät terveydenhuollon haasteena

Järvenpään sosiaalisairaalaan lähetetään aiempaa moniongelmaisempia potilaita. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita. Moniongelmaisen potilaan kuntoutukseen eivät enää riitä perinteiset sosiaalityön menetelmät - entistä useammin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua. Myös päihdepotilaiden diagnostiikka vaatii kehittämistä.

Irma Ovaska, Marja-Liisa Pääkkönen, Pekka Heinälä

Solumallisesta väestövastuusta hyviä kokemuksia Porvoossa

Porvoonseudun terveyskeskus siirtyi ensimmäisten joukossa solumalliseen väestövastuuseen, jossa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta koostuva työryhmä vastaa tietyn väestönosan perusterveydenhuollosta. Hoidon jatkuvuus on kuuden vuoden aikana parantunut huomattavasti ja odotusajat ajanvarausvastaanotolle ovat lyhentyneet. Solumallinen väestövastuu on osoittautunut myös taloudellisesti edulliseksi järjestelyksi.

Pertti Soveri

Yksilön kuolema yhteisössä Fyysinen ja sosiaalinen kuolema Suomessa

Artikkeli on kulttuurien ja uskontojen tutkijan puheenvuoro kuolemasta Suomessa ennen ja nyt, suomalaisista kuolemankulttuureista, joiden jopa esikristilliset juuret ovat yhä ilmeiset. Perinteiset kuoleman kohtaamisen muodot alkoivat väistyä suomalaisista kulttuureista toisen maailmansodan jälkeen. Sotakorvauksia maksaessaan kansakunta kaupungistui, teollistui ja kansainvälistyi. Kuoleman problematiikan kannalta on huomionarvoista arvomaailman 1960-luvulta kiihtyneen murroksen ajoittuminen kansanterveyslain toteuttamiseen. Samalla kun kuolema siirtyi koti- ja kylämiljööstä sairaaloihin, siitä vaiettiin kauan. Keskustelu alkoi jälleen avautua 1980-luvulla. Kuolemaankin näyttää pätevän yhteiskunnassamme yleensä vahva usko kansainvälisiin malleihin. Lääkintöhallitus on laatinut saattohoidon ohjeiston englantilaisen hospice-mallin mukaisesti. Pohtimatta sen sijaan on suomalaisen saattohoidon malli.

Juha Pentikäinen

Serotoniininestäjät depression hoidossa - jäitä hattuun!

Ryminällä markkinoitujen serotoniinin takaisinoton estäjien väitetään olevan perinteisiä trisyklisiä masennuslääkkeitä paremmin siedettyjä ja tehokkaampia. Asiaa selvitetään laajasti brittiläisessä meta-analyysissä: leedsiläiskollegat ovat käyneet läpi 63 satunnaistettua tutkimusta, joissa fluoksetiinia, fluvoksamiinia, paroksetiinia ja sertraliinia on verrattu trisyklisiin masennuslääkkeisiin. Kirjoittajat vertasivat ilmoitettuja masennuksen astetta mittaavia suureita eri tutkimuksissa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Euroopan asiantuntijat arvioivat tulevaa Kustannukset kasvavat, lääkärin rooli laajenee

Terveydenhuollon kustannuksia kuvaava kasvukäyrä on Euroopassa taloudellisen kasvun ja inflaation käyriä selvästi jyrkempi seuraavien viiden vuoden aikana, vaikka julkisen sektorin kuluja karsittaisiin. Kansalaiset maksavat entistä suuremman osan terveydenhuoltokuluistaan itse, ja myös lääkärit törmäävät työssään entistä useammin budjetin raameihin. Näin arvioivat kymmentä Euroopan maata edustavat terveydenhuollon asiantuntijat tuoreessa tutkimuksessa.

Asiakkaiden kokemukset terveyspalveluista Kuopion terveyskeskuksessa 1992

Kuopion terveyskeskuksessa tehtiin ennen väestövastuuseen siirtymistä syksyllä 1990 asiakaskysely terveyspalvelujen toimivuudesta. Kysely toistettiin alkuvuodesta 1992, kun lääkärien vastaanottotoiminta oli toiminut väestövastuisesti noin vuoden ajan. Tulosten vertailu osoittaa omalääkärin palvelujen käytön lisääntyneen ja keskitetyn päivystyksen käytön vähentyneen. Asiakkaat ilmoittivat päässeensä väestövastuujärjestelmässä nopeammin lääkärin vastaanotolle. Vastaajat olivat myös tyytyväisempiä saamaansa palveluun.

Marjukka Vallimies, Pekka Airaksinen, Ritva Paavola-Ikäheimo

Työmatkaliikunta - varteen otettava vaihtoehto perusliikunnaksi

Enemmistö suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Toivottavinta kansanterveyden ja -talouden kannalta olisi sellainen liikunta, joka vaatisi vähän investointeja, olisi turvallista ja kytkeytyisi luontevasti jokapäiväiseen elämään. Työmatkaliikunta täyttää nämä kriteerit. Tampereella tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että työmatkaliikuntaan suhtaudutaan myönteisesti ja halukkuutta sen lisäämiseen on.

Ilkka Vuori, Pekka Oja, Olavi Paronen

Ei ole helppoa Britanniassakaan

Suomessa hallituksen päätös kahden hammaslääketieteellisen tiedekunnan lopettamisesta on järisyttänyt tiedemaailmaa. Sen lisäksi lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutumassa leikkurin terien alle. Tässä hötäkässä ei liene toi-voakaan laatia tiedepoliittisia linjauksia Suomessa. Brittien lääkärilehden pääkirjoitus käsittelee sikäläistä tiedepolitiikkaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tietokonetomografiatutkimukset Suomessa

Tietokonetomografia-tutkimuksessa potilas altistuu huomattavasti suuremmalle säteilyannokselle kuin perinteisessä röntgenkuvauksessa. Vaikka tietokonetomografioiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on edelleen pieni, laitteiden yleistymisen myötä niiden merkitys säteilylähteenä on kasvanut huomattavaksi. Suomessa 23 sairaalan tietokonetomografiatutkimuksista tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että tutkimustekniikka vaihtelee huomattavastikin ja sen myötä myös potilaan saama säteilyannos. Tutkimustekniikan optimointiin on selvästi aihetta, varsinkin kun säteilyn aiheuttama syöpäriski on tuoreissa arvioissa määritelty entistä suuremmaksi.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030