Euroopan asiantuntijat arvioivat tulevaa Kustannukset kasvavat, lääkärin rooli laajenee

Terveydenhuollon kustannuksia kuvaava kasvukäyrä on Euroopassa taloudellisen kasvun ja inflaation käyriä selvästi jyrkempi seuraavien viiden vuoden aikana, vaikka julkisen sektorin kuluja karsittaisiin. Kansalaiset maksavat entistä suuremman osan terveydenhuoltokuluistaan itse, ja myös lääkärit törmäävät työssään entistä useammin budjetin raameihin. Näin arvioivat kymmentä Euroopan maata edustavat terveydenhuollon asiantuntijat tuoreessa tutkimuksessa.

Tietokonetomografiatutkimukset Suomessa

Tietokonetomografia-tutkimuksessa potilas altistuu huomattavasti suuremmalle säteilyannokselle kuin perinteisessä röntgenkuvauksessa. Vaikka tietokonetomografioiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on edelleen pieni, laitteiden yleistymisen myötä niiden merkitys säteilylähteenä on kasvanut huomattavaksi. Suomessa 23 sairaalan tietokonetomografiatutkimuksista tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että tutkimustekniikka vaihtelee huomattavastikin ja sen myötä myös potilaan saama säteilyannos. Tutkimustekniikan optimointiin on selvästi aihetta, varsinkin kun säteilyn aiheuttama syöpäriski on tuoreissa arvioissa määritelty entistä suuremmaksi.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä

Ei ole helppoa Britanniassakaan

Suomessa hallituksen päätös kahden hammaslääketieteellisen tiedekunnan lopettamisesta on järisyttänyt tiedemaailmaa. Sen lisäksi lääketieteelliset tiedekunnat ovat joutumassa leikkurin terien alle. Tässä hötäkässä ei liene toi-voakaan laatia tiedepoliittisia linjauksia Suomessa. Brittien lääkärilehden pääkirjoitus käsittelee sikäläistä tiedepolitiikkaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi pahoinvointilääke vastaan vanhat

Uudet pahoinvointilääkkeet, jotka ovat serotoniinin antagonisteja, estävät tehokkaasti solunsalpaajahoitoon liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Keskustelua on käyty toisaalta näiden melko kalliiden lääkkeiden aiheuttamista kustannuksista. Mutta tarvitaanko uusia serotoniinin antagonisteja, jos hoitoon ei kuulu kaikkein emetogeenisimpia solunsalpaajia, kuten usein on asian laita?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Työterveyshuolto voi toimia henkisen työsuojelun konsulttina

Tulospaineiden kasvaessa ja muutostahdin kiihtyessä monet ponnistelevat työssään voimiensa äärirajoilla. Ilmapiiri työpaikoilla kiristyy ja yhteistyö kärsii, luovuus saa kilpailijakseen masentuneisuuden ja pelon. "Henkinen työsuojelu" vilahtaa keskustelussa kuitenkin yhä harvemmin, vaikka uuden työturvallisuuslain voimaantulosta on kulunut vain neljä vuotta.

Anna-Liisa Elo, Paavo Sillanpää

Meflokiiniprofylaksi Itä-Afrikassa

Tällä palstalla on usein käsitelty malariaa. Vaikka se ei suomalaisia kovin paljon hetkautakaan, maailmanlaajuisessa mittakaavassa se on yksi infektiotautien keskustelluimpia aiheita. Tehokasta rokotetta ei ole vielä saatu aikaan, ja lääkeresistenssi on johtanut lääkevalikoiman olennaiseen kaventumiseen. Meflokiinia on pidetty eräänlaisena reservilääkkeenä malariaprofylaksissa. Sitä joudutaan kuitenkin käyttämään entistä enemmän, koska resistenssi klorokiinille on malaria-alueille laajalle levinnyt. Toisaalta meflokiini on tehokkain käytettävissä oleva lääke. Siirryttäessä sen laajaan käyttöön uusia vaihtoehtoja ei juuri enää ole. Meflokiinilla on lisäksi raportoitu harvinaisia keskushermostosivuvaikutuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Poistuuko psykiatripula Itä-Suomesta?

Pula psykiatrian erikoislääkäreistä on ollut mielenterveystyön polttavin henkilöstöön liittyvä ongelma. Ilman osaavaa, ammattitaitoista ja koulutettua henkilöstöä puheet psykiatrian kehittämisestä ovat perusteettomia. Useat sairaanhoitopiirit ovat ylläpitäneet ns. satelliittikoulutusjärjestelmää, jolla on pyritty parantamaan mahdollisuuksia erikoistua psykiatriaan sekä edistämään psykiatristen yksiköiden avointen lääkärinvirkojen täyttöä. Kolmen viime vuoden aikana lääkärivajaus itäsuomalaisissa psykiatrisissa yksiköissä näyttää ratkaisevasti helpottuneen. Avointen virkojen osuus on pienentynyt lähes neljänneksestä seitsemään prosenttiin. Muutos johtuu paitsi tehostuneesta erikoislääkärikoulutuksesta, myös lääkäreiden huonontuneesta työllisyystilanteesta.

Jukka Hintikka

Kolesteroli nyt - koronaarit 30 vuotta myöhemmin

Johns Hopkinsin lääketieteellisessä tiedekunnassa oli 1940-luvun lopulla todella fiksuja tutkija-opettajia, jotka ottivat opiskelijoista kaiken irti. Viimeisellä kurssilla olevilta opiskelijoilta näet selvitettiin terveys ja otettiin verinäytteitä. Vuosina 1947-64 tutkimuskohorttiin oli kertynyt peräti 1 337 tutkittua, samanikäistä ja samaan sosioekonomiseen kastiin päätyvää miestä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Yleissairauskin voi edellyttää tutkimusta ja hoitoa keskussairaalan suusairauksien yksikössä

Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat luonteva yhteistyökumppani monen potilasryhmän ongelmien selvittelyssä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suun infektiopesäkkeiden diagnosointiin ja hoitoon systeemisairauksien yhteydessä. Suun infektiopesäkkeet on monissa tuoreissa tutkimuksissa havaittu riskitekijöiksi potilaan perussairauden ja sen hoidon kannalta. Valtaosa suusairauksien spesialistikonsultaatioista koskee kirurgisia potilaita, mutta keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt edustavat erikoissairaanhoidon korkeinta kliinistä tietämystä myös muilla hammaslääketieteen osa-alueilla.

Jukka H. Meurman

Keskuskortteli tulessa - terveyskeskus evakuoitava

Myöhäisenä huhtikuun iltana 1991 savun hajua alkoi tunkeutua Siilinjärven pääterveyskeskuksen tiloihin. Viimeisen päivystyspotilaan ollessa tutkittavana nimismies tuli ilmoittamaan, että terveyskeskus oli evakuoitava läheisen tavaratalokorttelin palon vuoksi. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin jouduttu evakuoimaan vuodeosastoa todellisessa tilanteessa vaan kokemukset ovat harjoituksista.

Veikko Viitasalo, Hannu Järvinen, Matti Pietikäinen

Tracer-menetelmä terveyskeskuslääkärien toiminnan laadun arvioinnissa

Kessnerin ym:n kehittämää tracer-menetelmää, jossa indikaattoreina olivat eräät tavalliset, helposti diagnosoitavat terveysongelmat, sovellettiin terveyskeskuslääkärien työn laadun arviointiin. Tarkasteltaessa sairauskertomusten laatua voitiin todeta, että sekä kliinisen tutkimuksen että hoidon kuvausta ei oltu aina kirjattu. Erityisen puutteellista olivat kuumeen mittauksen ja mittaustuloksen merkitseminen sekä kontrollikäyntipyynnön kirjaaminen. Hoidon laadussa, varsinkin antibioottihoidon ja sairausloman määräämiskäytännössä, ilmeni parantamisen varaa lähes kaikkien tarkasteltujen terveysongelmien kohdalla. Tulokset korostavat varsin selvästi tarvetta analysoida terveyskeskuslääkärin tutkimus- ja hoitokäytäntöä puutteiden korjaamiseksi. Hoidon antajan jatkuva oman toiminnan arviointi on tärkeää, jotta potilaat saisivat mahdollisimman suuren terveyshyödyn.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030