Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut II Tutkimukset ja hoidot

Monilla paikkakunnilla terveyskeskukset ovat sisällyttäneet toimintaansa myös erikoistutkimuksia ja -hoitoja. Vuoden 1990 alussa tehdyn kyselyn mukaan tavallisin näistä toimenpiteistä oli rektoskopia, joita tehtiin useammassa kuin kahdeksassa terveyskeskuksessa kymmenestä. Myös muita maha-suolikanavan endoskopioita tehtiin runsaasti, gastroskopioitakin 30 terveyskeskuksessa 203:sta vastanneesta. Sydäninfarktin liuotushoitoon oli ilmoitusten mukaan valmius lähes joka viidennessä terveyskeskuksessa. Yleiskirurgia ja synnytysten hoito olivat harvinaisia. Useimpia tutkimuksessa kysyttyjä toimenpiteitä tehtiin maan pohjois- ja itäosissa, paikkakunnilla joilla matkat erikoislääkärijohtoisiin sairaaloihin ovat keskimääräistä pitempiä.

Jorma Takala Antti Turunen Simo Kokko

Alkoholinkäytön määrä ja äkillisen haimatulehduksen vaikeusaste

Haimatulehdusta edeltävinä viikkoina nautitun alkoholin määrä vaikuttaa merkitsevästi haimatulehduksen vaikeusasteeseen, kun potilas sairastuu alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen ensimmäisen kerran. Nautitun alkoholin määrä ei sen sijaan näytä korreloivan taudin vaikeuteen, kun kyseessä on uusiutunut alkoholista aiheutunut haimatulehdus tai muusta kuin alkoholista johtuva haimatulehdus. Tämä todettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa potilaan henkilökohtaisella haastattelulla selvitettiin 101 äkillistä haimatulehdusta edeltänyt alkoholinkäyttö. Ensimmäisen kerran haimatulehdukseen sairastuneiden potilaiden kahtena edellisenä kuukautena käyttämän alkoholin määrä korreloi merkitsevästi sairaalahoidon pituuteen, komplikaatioiden ilmaantumiseen, ennustetta kuvaavien riippumattomien tekijöiden määrään sekä seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen.

Mika Jaakkola Isto Nordback

A-streptokokkien erytromysiiniresistenssi Suomessa

Erytromysiinin käyttö lähes kolminkertaistui Suomessa vuodesta 1979 vuoteen 1989. Vuonna 1988 todettiin Turun alueella erytromysiinille resistenttien A-streptokokkien lisääntyneen, ja vuonna 1990 aloitettiin laaja tutkimus tilanteen kartoittamiseksi laajemmin. Erytromysiinille resistenttien A-streptokokkikantojen osuus kasvoi selvästi vuodesta 1988 vuoteen 1990 sekä veriviljely- että nielu- ja märkänäytteissä. Ilmiö on huolestuttava, koska suun kautta annettavia lääkevaihtoehtoja A-streptokokki-infektioiden hoitoon on vähän. Ongelman ratkaisemiseksi erytromysiinin ja muiden makrolidiryhmän antibioottien käyttöä suositellaan rajoitettavaksi.

Helena Seppälä Antti Nissinen Helinä Järvinen Saara Huovinen Taisto Henriksson Elja Herva Stig E. Holm Matti Jahkola Marja-Leena Katila Timo Klaukka Sirkka Kontiainen Oili Liimatainen Sinikka Oinonen Leena Passi-Metsomaa Pentti Huovinen

Maahanmuuttajien virrat Suomessa

Ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa on Suomessa säädelty tiheällä seulalla. Työlupia on myönnetty lähinnä vain aloille, joilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Näin on estetty vähäistä ammattitaitoa vaativien alojen siirtyminen vierastyöläisten miehittämiksi ja siten jääminen jälkeen palkka- ja työolojen kehityksestä. Paluumuuttoa on ohjattu tiedottamalla ulkosuomalaisille maan työmarkkinatilanteesta sekä muista muuttopäätöksiin vaikuttavista suhdanteista. Näiden virtojen ulkopuolelta meille on otettu pakolaisia vuosittaisten kiintiöiden mukaan. Myös valtaosa turvapaikanhakijoista on saanut jäädä maahan joko pakolaisina tai muilla perusteilla.

Tapani Tuomiharju

PET-tutkimuksen mahdollisuudet II PET-tutkimuksen kliiniset sovellutukset neurologiassa

Positroniemissiotomografialla on voitu osoittaa monissa neurologisissa sairauksissa aivojen toiminnan muutoksia jo ennen kuin tauti on todettavissa muilla kuvantamismenetelmillä. PET on vielä paljolti tutkimustyön menetelmä, mutta neurologian alalla siitä aletaan saada myös kliinisiä sovellutuksia. Varsinkin ekstrapyramidisairauksien selvittelyyn PET-tutkimuksesta odotetaan erotusdiagnostista menetelmää.

Urpo K. Rinne Arto O. Laihinen Juha O. Rinnehanna M. Ruottinen Erkki E. Säkö

Terveydenhuollon ohjauksen ja rahoituksen uudet suunnat Euroopassa

Terveydenhuolto on Euroopan maissa sitonut jatkuvasti suuremman osan kansantalouden tuotosta, ja samalla ovat kasvamassa palvelujen laatua ja saatavuutta koskevat vaatimukset. Pyrkimys parempaan taloudelliseen kannattavuuteen onkin noussut johtavaksi teemaksi eri maiden uudistushankkeissa. Yhteisinä linjoina suunnitelluissa ja jo aloitetuissa terveydenhuollon uudistuksissa ovat liiketaloudellisten johtamisperiaatteiden soveltaminen, asiakkaiden ja palvelujen jakajien nykyistä suurempi valinnan vapaus sekä kilpailun nouseminen kannustimeksi palvelujen tuotantoon. Keskitettyä ohjausta vähennetään, päätäntävaltaa ja vastuuta siirretään alue- ja paikallistasoille. Yksityisen terveydenhuollon laajentumista pidetään suotavana.

Markku Pekurinen Raimo Jämsen

Myrkytyskuolemat vuosina 1988-1990

Vielä 1980-luvun alussa myrkytyskuolemia sattui Suomessa vuosittain noin 600 tapausta, mutta vuodesta 1987 lähtien niitä on tilastoitu joka vuosi yli 900 ja vuonna 1990 ylittyi jo tuhannen raja. Alkoholimyrkytyskuolemien määrä on viime vuosina pysynyt samalla, joskin korkealla tasolla, mutta lääkeainemyrkytyksiä todettiin oikeuskemiallisissa tutkimuksissa vuonna 1990 ennätysmäärä. Tuohon lukuun sisältyy poikkeuksellisen paljon itsemurhia. Lääkeainelöydöksinä yleisimpiä olivat neuroleptit ja antidepressiivit, mutta suhteessa myyntilukuihin tavallisin myrkytyskuoleman aiheuttanut lääke olivat barbituraatit. Myös huumausainelöydökset ovat viime vuosina lisääntyneet. Erityistä huomiota lääkärien pitäisi kiinnittää dekstropropoksifeenia sisältävien lääkkeiden määräämiseen, sillä niiden väärinkäyttö on selvä ongelma. Häkämyrkytyskuolemat ovat hieman vähentyneet, mutta pakokaasu on edelleen tavallinen itsemurhatapa.

Erkki Vuori Ilkka Ojanperä Aira Ruohonen Antti Penttilä

Lapsen sähköinen kyynärvarsiproteesi

Lihassoluja pitkin etenevien, vahvistettujen sähköisten impulssien avulla toimivat myoelektriset yläraajaproteesit ovat yleistyneet sekä amputoitujen aikuisten että lasten käytössä. Proteesin hankkimiseen tulee liittää käytön harjoittelu ja seuranta, jotta proteesista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Lapselle sähköinen proteesi on hyvä hankkia viimeistään ennen esikouluikää.

Veli-Matti Lempinen Hannu Alaranta Timo Pohjolainen Helena Viljanen

Alkoholin aiheuttamat proteiinimodifikaatiot

Useissa eri tutkimuksissa on havaittu alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin, sitoutuvan elimistön proteiinien kanssa. Proteiinimodifikaatiot syntyvät joko asetaldehydin aiheuttamista suorista rakennemuutoksista tai asetaldehydiadduktien välittämistä häiriöistä proteiinien synteesi- tai metaboliatasolla. Proteiinimodifikaatiot voivat aiheuttaa elimistössä monia muutoksia, kuten immuunivasteen käynnistymisen, entsyymiaktiivisuuksien muuttumisen, DNA:n korjausmekanismien vähenemisen tai rakenneproteiinien vahingoittumisen. Näiden syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, koska niiden perusteella saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista tunnistaa entistä varhaisemmin alkoholin suurkulutus ja alkoholivauriot.

Pekka Sillanaukee Timo Koivula C.J. Peter Eriksson Kaija Seppä

Yleiskliininen stereomikroskooppi

Pienelläkin budjetilla voidaan kohentaa lääkärin tutkimusvarustusta ja potilaan hoidon tasoa. Kätevää, moneen käyttöön sopivaa, mutta kohtuuhintaista stereomikroskooppia ei ole saatavissa valmiina. Koska kliinistä työtä tekevänä lääkäri sellaisen kuitenkin tarvitsee, rakensimme oman sovelluksen. Monikäyttöiseksi ja hyödylliseksi todettu laite on rakennettu vähällä rahalla, mutta teknisestä laadusta tinkimättä.

Raimo Suhonen Markku Rantalainen

Moniulotteinen biopsykososiaalinen malli kuntoutusarvioinnissa

Artikkelissa kuvataan luokittelu, jonka tarkoituksena on kannustaa biopsykososiaalisen mallin sekä WHO:n käsitteiden käyttöön kuntoutusarvioinnissa ja kuntoutusmenetelmien kehittelyssä. Luokittelussa WHO:n sairauksien seurauksia kuvaavat peruskäsitteet olisi konkreettisesti sidottava ihmisen holistiseen olemukseen ja biopsykososiaaliseen arviointiin. Tehtävä ei ole helppo, koska se edellyttää yhtenäisen ilmiön pirstomista osiin. Silti luokittelun avulla arvioiva työryhmä voi päästä kullakin erillisalueella sellaisiin tuloksiin, että kuntoutettavasta syntyy mahdollisimman integroitunut kuva.

Seija Talo Ulla Rytökoski Lea Niitsuo Mariitta Vaara Markku Tuomaala

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut I Lääkärinvastaanotot, laboratorio- ja röntgentutkimukset, päivystysjärjestelyt

Kansanterveyslakia säädettäessä keskeisenä tavoitteena oli tasoittaa perusterveydenhuollon palvelutarjonnan alueellisia eroja. Laki tuli huhtikuun alussa olleeksi voimassa kaksikymmentä vuotta; niiden kuluessa terveyskeskuspalvelut ovat muotoutuneet paitsi keskitetyn suunnittelun ja paikallisten tarpeiden myös sattumanvaraisten tekijöiden mukaan. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytämiseksi sekä taustatiedoksi tulossa olevia muutoksia varten Kuopion yliopistossa on selvitetty kyselytutkimuksella ja toimintakertomustiedoista terveyskeskusten palveluvalmiutta sekä toimintojen järjestelyjä.

Simo Kokko Antti Turunen Jorma Takala

Pakolaisten asioiden hoito Suomessa

Suomeen on parin viime vuoden aikana tullut ensi kertaa merkittäviä pakolaismääriä. Olemme sen tosiseikan edessä, että tämä maa on "löydetty", vaikka onkin Euroopan kylmin, kallein ja pohjoisin valtio. Edellenkin turvapaikanhakijoita varmasti tulee, ja meidän on tähän virallisesti varauduttava. Kaikkien ulkomaalaisten asiat tulisi hoitaa tehokkaasti ja keskitetysti yhden viraston alaisuudessa.

Marja Nylund-Oja

Viikonloppujuomisen vaikutus verenpainearvoihin

Alkoholin tiedetään etenkin miehillä kohottavan verenpainearvoja, ja alkoholin suurkulutusta pidetään verenpainetaudin syynä 10-30 %:lla potilaista. Suomalaisen viikonloppupainotteisen juomisen verenpainevaikutukset poikkeavat kuitenkin päivittäisen juomisen seuraamuksista. 260 keski-ikäisen tamperelaismiehen aineistossa alkoholin suurkuluttajista päivittäin alkoholia käyttävien systolinen ja etenkin diastolinen verenpaine olivat selvästi korkeammat kuin absolutistien, mutta viikonloppujuojilla vain systolinen paine oli lievästi korkeampi.

Kaija Seppä Pekka Sillanaukee

Kosketus varhaisen vuorovaikutuksen väylänä

Vauvaan luodaan kontakti ennen kaikkea kosketuksen avulla. Kosketus vaikuttaa vauvaan eri tavoin eri kehitysvaiheissa. Vastasyntyneeseen saa kontaktin vasta kun vauvan vireys on otollinen, 2-6 kuukauden ikäisessä vauvassa kosketus herättää jo vastareaktioita. Kosketuksen ja sen avulla syntyvän kontaktin merkitystä vauvalle voi tarkastella tekemällä havaintoja tutkimuksen aikana, kuten lastenlääkäri työssään, mutta myös käyttämällä tietolähteenä psykoanalyysin kautta rekonstruoitua lasta.

Erkki Jukarainen

Milloin ja miten yleislääkärin tulisi hoitaa hyperlipidemiaa?

Hyperlipidemian hoitamisella pyritään pienentämään sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaraa. Hoidon tarvetta arvioitaessa tulee sen vuoksi tarkastella potilaan sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä kokonaisuutena. Samoin tulisi selvittää kaikki riskiä pienentävät mahdollisuudet. Myös tavoitteet tulee asettaa yksilöllisesti. Jos potilaalla jo on sepelvaltimotauti, tai jos hänellä on useita riskitekijöitä, niiden tulee olla keskimääräistä tiukempia. Mutta ainoanakin riskitekijänä selvä hyperlipidemia tulee hoitaa häiriötyypin mukaisella lääkityksellä silloin, kun hyvin toteutetulla ruokavaliohoidolla ei saada tyydyttävää tulosta.

Jorma Viikari

Nieltyjen vieraiden esineiden aiheuttamat ohutsuolen ja umpilisäkkeen puhkeamat

Useimmat nielemämme vieraat esineet kulkeutuvat tietämättämme ja vahinkoa tuottamatta läpi suoliston ja poistuvat ulosteen mukana. Toisaalta osa selvittämättömistä vatsakalvontulehduksista saattaa johtua esimerkiksi terävän kalanruodon aiheuttamasta ja itsestään sulkeutuneesta suolen puhkeamasta. Satakunnan keskussairaalassa Porissa tehtiin retrospektiivinen tutkimus yhteensä kymmenestä vuosina 1980-91 leikatusta potilaasta, joiden vatsakalvontulehduksen syyksi oli havaittu terävän vieraan esineen aiheuttama ohutsuolen tai umpilisäkkeen puhkeama. Seitsemän potilaan leikkaus oli aloitettu vaihtoviillosta umpilisäkkeen tulehdusta epäillen. Piikit tuntuivat pysähtyvän helposti varsinkin Meckelin divertikkeliin. Kaikki potilaat toipuivat leikkauksesta hyvin. Kun leikataan potilasta, jolla on vatsakalvontulehdus, ja havaitaan, ettei umpilisäke ole tulehtunut, on aina otettava huomioon mahdollisuus, että vieras esine on puhkaissut ohutsuolen.

Into S. Salonen Antti Hakkiluoto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030