A-vitamiinijohdosta ja arsenikkia akuutin leukemian ensihoidossa

Akuutti promyelosyyttileukemia on monin tavoin poikkeus verrattuna muihin akuutin myelooisen leukemian muotoihin. Taudin alkuun liittyy hanakka hyytymishäiriö, mutta siitä selviytyminen on taannut hyvän hoitotuloksen suurimmalle osalle potilaista. Hoidon kulmakivi on tretinoiini (ATRA) ja siihen on liitetty solunsalpaaja sekä hoitokuureissa että ylläpidossa. Perinteinen hoitotapa saa kilpailijan arsenikista, jolla on spesifinen ja tretinoiinin kanssa synergistisen vaikutus tämän leukemian ytimeen.

Marko Vesanen

Lääkkeiden yhdistäminen parantaa nivelreuman hoidon tehoa

Jos metotreksaatti ei riitä rauhoittamaan nivelreuman tulehdusta, lääkitykseen kannattaa lisätä perinteisten reumalääkkeiden (hydroksiklorokiini ja sulfasalatsiini) yhdistelmä tai TNF:n salpaaja, sillä näin hoitoon saadaan lisää tehoa. Tutkimusryhmässä näiden kolmen perinteisen lääkkeen yhdistelmä ei ollut huonompi kuin metotreksaatin ja TNF:n salpaajan yhdistelmä.

Markku Kauppi

Syöpä ahdistaa myös potilaan puolisoa

Syöpäsairauksien ennuste on koko ajan parantunut, ja nykyisin noin 70 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Suurin osa potilaista ja heidän puolisoistaan toipuu syöpädiagnoosin aiheuttamasta masennuksesta parin vuoden kuluessa. Sen sijaan sekä potilaiden että heidän puolisoidensa riski sairastua ahdistuneisuushäiriöihin näyttää olevan pysyvästi suurentunut.

Tero Taiminen

Kilpirauhasen follikulaariset kasvaimet - neoplasia-, syöpä- ja ennustemerkkiaineita

Merkittävä kliininen ongelma kilpirauhasen follikulaaristen kasvainten diagnostiikassa on kilpirauhasen yleisimmän kasvaimen, hyvänlaatuisen follikulaarisen adenoomaan, erottaminen follikulaarisesta karsinoomasta sytologisesta näytteestä. Jopa hyvänlaatuisen struumakyhmyn erottaminen karsinoomasta voi olla vaikeaa. Diagnoosiin päästään ainoastaan tarkastelemalla histologista näytettä.

Annukka Heikkilä

Retinopatian riskitekijät tyypin 1 diabetesta sairastavilla

Diabeteksen aiheuttama silmänpohjasairaus, diabeettinen retinopatia, on työikäisen väestön tärkein hoidettavissa oleva näkövammaisuuden syy kaikissa länsimaissa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöitä ovat diabeteksen huono hoitotasapaino, korkea verenpaine, diabeteksen pitkä kesto, sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Nämä tekijät selittävät kuitenkin vain alle puolet vaikea-asteisen retinopatian riskistä.

Kustaa Hietala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030