Pakarassa kipua – mikä hoidoksi?

Kiputila pakarassa (gluteaalinen tendinopatia) tai lonkan ulkosyrjällä (ns. trokanterbursiitti) tai) on varsin tavallinen ikääntyvän naisen krooninen vaiva vastaanotolla. Oireen patofysiologia on vieläkin osin tuntematon, mutta valtaosalla lienee kysymyksessä ikääntymiseen liittyvä lonkan tai pakaran jänteiden rappeuma ja usein myös oikea limapussin tulehdus eli bursiitti. Tautia on Suomessa totuttu hoitamaan tulehduskipulääkkeillä ja paikallisilla puudute-kortisoni-injektioilla. Australialaiskollegat ovat tehneet pakarakivun hoidoista hyvän satunnaistetun tutkimuksen.

Hannu Paajanen

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi

Eturauhassyövän uusiutumisen ennuste syntyy koneoppimisen avulla

Mitä paremmin eturauhassyövän käyttäytymistä radikaalileikkauksen jälkeen voidaan ennustaa, sitä paremmin voidaan valita kullekin potilaalle sopiva jatkohoito ja siten parantaa hoitotuloksia ja potilaan elämänlaatua. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa todettiin kolmen eri koneoppimistekniikan päihittävän perinteisen Coxin regressioanalyysin biokemiallisen residiivin ennustamisessa vuoden kuluessa leikkauksesta.

Ossi Lindell

Miten kuvantaa vatsaontelon kiinnikkeet?

Leikkausten, tulehduksen tai trauman jälkeen vatsaonteloon syntyy melko usein sidekudosjuosteita eli kiinnikkeitä. Laparotomian on arvioitu aiheuttavan niitä jopa 30–40 %:lle potilaista. Kiinnikkeiden muodostusta estetään hyvällä mini-invasiivisella leikkaustekniikalla, välttämällä verenvuotoja ja hoitamalla vatsaontelon tulehdukset huolella. Tanskalaiset kirurgit arvioivat kiinnikkeiden kuvantamista tuoreessa katsauksessaan, eikä mikään menetelmä ollut täydellinen.

Hannu Paajanen

Ientulehdusbakteerillako tekemistä Alzheimerin kanssa?

Takavuosina on tälläkin palstalla vihjailtu Alzheimerin taudin saattavan olla tarttuva tauti. Jotkut asiantuntijat ovatkin olleet huolissaan taudin mikrobietiologian tutkimuksen laiminlyömisestä. Jatkokertomuksen tuoreimman luvun kirjoitti nyt kansainvälinen tutkijaryhmä. Se on löytänyt ikenissä viihtyvää Porphyromonas gingivalis -bakteeria potilaiden aivoista ja osoittanut bakteerin erittämien toksiinien kytköksen neuronivaurioihin. Sokerina pohjalla he kehittivät toksiineille estäjän, joka ainakin hiirissä vähensi neuronivaurioita.

Heikki Arvilommi

Immuno-onkologista hoitoa pään ja kaulan alueen syöpään

Kaulan imusolmukkeisiin levinnyt pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpä uusiutuu ensilinjan hoidon jälkeen puolella potilaista noin kolmen vuoden kuluessa. Uusiutunutta tai etäpesäkkeistä tautia ei yleensä voi parantaa. Taudin kulkua voidaan jarruttaa käyttämällä platinapohjaisia yhdistelmähoitoja ja setuksimabia. Immuunivasteen muuntajalla, PD-1:n estäjä pembrolitsumabilla on saatu varhaisen vaiheen tutkimuksissa vaste 16–18 %:lle potilaista.

Sirkku Jyrkkiö

Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen. Vanhuksen AML tapaa olla häijympää sorttia perusteiltaan, ja muut matkan varrella ilmaantuneet liitännäissairaudet rajoittavat tehokkaiden hoitojen siedettävyyttä, mukaan lukien allogeeninen kantasolusiirto. Kevyemmällä hoitolinjauksella, esimerkiksi atsasytidiinillä, päästään harvoin täydelliseen hoitovasteeseen – ja sekin murenee usein seuraavien kuukausien aikana. Mutta kun rinnalle kaapataan kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon vastikään markkinoille tullut venetoklaksi, niin jo alkaa tapahtua.

Marko Vesanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030