Kaikkia ei voi auttaa
Palkittu lääkäri on tehnyt 15 matkaa katastrofialueille ja lähtenyt matkaan kesken joulun vieton.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Ilkka Mikkonen kiinnostui avustustyöstä jo 12-vuotiaana, jolloin äiti ilmoitti hänet SPR:n ensiapuryhmään. Siitä lähti myös kipinä kouluttautua terveysalalle. Ensin hän opiskeli lääkintävahtimestariksi, sitten erikoissairaanhoitajaksi. Lääkäriksi hän valmistui 1998 Tampereen yliopistosta ja työterveyshuollon erikoislääkäriksi 2006.
Ensimmäiselle ulkomaan komennukselle Mikkonen lähti 1985 sairaanhoitajana käytyään ensin SPR:n katastrofityön peruskurssin.
Pian sen jälkeen hänelle tarjottiin mahdollisuutta lähteä Keniaan Lokichokioon hoitamaan Sudanin sisällissodan uhreja Punaisen Ristin koulutussairaalassa. Mikkonen toimin vuoden kenttäsairaalan osastonhoitajana.
Yksi mieleenpainuvimmista matkoista Mikkoselle oli 1991, jolloin hän oli sairaanhoitajana komennuksella Jordaniassa Persianlahden sodan vuoksi.
– Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, jonne meidän piti viedä avustustarvikkeita. Maan silloinen johtaja Saddam Hussein esti kuitenkin pääsyn maahan ja jäimme jumiin Irakin rajalle, josta meidän evakuoitiin Punaisen meren rannalle. Sieltä katsoimme, kun ohjukset lensivät Israelia kohti.
Pian sen jälkeen Mikkonen matkusti lääkärinä Albaniaan, jossa hän auttoi Kosovon sodasta paenneita albaaneja rajalle rakennetussa kenttäsairaalassa. Moni potilaista ei ollut saanut Kosovossa hoitoa pitkään aikaan, koska serbit olivat estäneet sen. Rajalla serbit olivat vieneet heiltä myös koko omaisuuden mukaan lukien passit.
– Yhden kenttäsairaalaan saapuneen naisen rintasyöpä oli edennyt niin pitkälle, että kasvain oli kasvanut ihosta läpi. Meillä ei ollut hänelle enää paljoa tarjottavaa.
Hetki kotona ennen seuraavaa keikkaa
Kun Mikkonen palasi Kosovosta kotiin Jyväskylään, odotti hänen vaimonsa Anne Mikkonen perheen neljättä lasta. Juuri, kun lapsen laskettu aika oli, pyydettiin isää YK-joukkojen Suomen pataljoonan lääkäriksi Kosovoon.
– Vaimo sanoi, että mene, koska se on tärkeää työtä. Sillä keikalla olin noin vuoden 1999–2000 ja tapasin matkalla ulkomaantoimittaja Rauli Virtasen, jonka kirjoittamassa kirjassa Hiljaiset auttajat olen mukana.
Palattuaan Kosovosta Mikkonen ehti olla hetken kotona, kun tuli jo komennus Seuraavaan YK-operaatioon Bosniassa. Yhteensä ulkomaankomennuksia SPR:n ja YK:n tehtävissä on kertynyt 15.
– YK:n mandaatilla olin Kosovossa, Bosniassa, Eritreassa, Etiopiassa ja kahdesti Libanonissa. SPR:n komennuksella olin useaan otteeseen Haitilla ja tsunamin aikaan Sri Lankassa, Mikkonen luettelee.
Joulun vietto jäi kesken
Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt lähtö Tsunamialueelle 2004. SPR:n avustustyöntekijät kuljetettiin Thaimaan sijasta Sri Lankaan, joka koki myös valtavia tuhoja.
– Kun Tsunami alkoi, olivat vaimoni ja kuusi lastani viettämässä joulua Lapissa. Olin itsekin siellä, mutta lähdin välillä käymään kotona Jyväskylässä. Siellä ollessani sain puhelun Punaiselta Ristiltä, ja minua pyydettiin lähtemään heti matkaan. Soitin vaimolle, joka vastasi jälleen myöntävästi, vaikka hän joutui palaamaan lasten ja koiran kanssa julkisilla kulkuneuvoilla Lapista.
Lähtö tsunamialueelle kesti Mikkoselta alle kaksi tuntia. SPR:n työntekijöillä on aina matkalaukku pakattuna sitä varten, että tulee äkkilähtö. Mikkonen kertoo, että laukku on yhä pakattuna.
– Ajattelin, että voisin saada kutsun Venezuelan maanjäristysalueelle, mutta sitä ei ainakaan vielä ole kuulunut.
Mikkonen kuvaa matkaansa tsunamialueelle pysäyttävästi: kaikkialla oli ruumiita. Paikalla oli Punaisen Ristin lisäksi noin 1500 muuta avustusjärjestöä. Katastrofin keskellä oli Mikkosen mukaan myös jotain positiivista, kun tsunami vei mennessään myös Sri Lankassa toimivien sissien asevarastot.
Mikkosen merkittävimpiin työmatkoihin kuuli myös osallistuminen Aceh Monitoring Mission (AMM) -operaatioon, joka oli Euroopan unionin ja viiden Aasian maan yhteinen aseeton tarkkailuoperaatio Indonesiassa Acehissa 2005–2006. Martti Ahtisaari johti Acehin rauhannaneuvotteluja, jotka johtivat 2005 allekirjoitettuun sopimukseen ja Ahtisaaren Nobel-palkintoon. Suomesta oli mukana sotilaita ja poliiseja, ja Mikkonen toimi heidän lääkärinään.
Kenttäsairaalassa hoidettiin kaikkea
Mikkonen kertoo työskennelleensä ulkomaan komennuksella eniten perusterveydenhuollon tehtävissä. Koska katastrofialueelta oli usein tuhoutunut kaikki terveyspalvelut, olivat kenttäsairaalat paikkoja, joissa hoidettiin myös esimerkiksi lasten korvatulehduksia. Kenttäsairaaloissa myös leikattiin potilaita, jotka eivät päässeet muualle hoitoon.
– Oli tuberkuloosia, malariaa ja paljon synnytyksiä oli, koska synnytyssairaalatkin oli tuhottu.
Haitin maanjäristys neljä vuotta sitten oli Mikkosen edellinen komennus. Siellä hän toimi Punaisen Ristin tiimin työterveyslääkärinä.
–Se oli korona-aikaa, emmekä voineet ottaa koronapotilaita sairaalaan. Meillä oli vastuu siitä, että oma henkilökunta ei sairastu. Saimme myös paikallisilta syytöksiä siitä, että olimme tuoneet pandemian maahan.
Mikkonen on oppinut lukuisilta komennuksiltaan, että kaikkia ei voi auttaa, mutta jos yhdenkin ihmisen onnistuu pelastamaan, kannatti lähteä. Lääkärinä hän pitää myös komennuksista, koska niissä kaikki tekevät samoja töitä, eikä työntekijöiden välillä ole hierarkioita.
Muutaman kerran Mikkonen on Suomeen palattuaan kokenut kulttuurishokin.
–Kerran tulin Kenian komennukselta suomalaiseen työterveyshuoltoon. Kun koneemme lähti, jäivät paikalliset odottamaan puun alle seuraavaa avustuskuljetusta. Suomessa vastaanotolleni saapui nuori hyvin terveen näköinen nuori nainen, joka valitti, kun hänen huulensa olivat kovin rohtuneet. Kehotin häntä hakemaan apteekista huulirasvaa.
Mikkonen jäi eläkkeelle sairaala Novan kuntoutusylilääkärin virasta 2024. Nyt hän työskentelee Lahden Seudun yritysterveys ry:ssä työterveyslääkärinä.
– Eläkkeelle jäätyäni olin jonkin aikaa kotona, siivosin, kävin kaupassa ja tein ruokaa. Lopulta totesin, että ei tämä riitä, ja palasin takaisin työelämään.
Palkinnon työstään SPR:n katastrofialueella Mikkonen sai keväällä Lapuan räjähdyksen 50-vuotispäivänä. Tilaisuudessa palkittiin myös räjähdyksessä mukana olleita SPR:n työntekijöitä.
