Umpilisäkkeen tulehdukseen on sukurasite

Ensimmäisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus lisää yksilön suhteellista riskiä saada sama tauti. Riskisuhde oli 1,67 (1,64–1,71) väestötasoon verrattaessa. Sukulaisuussuhteen geneettinen etäisyys vaikutti riskin suuruuteen: kaksosella riskisuhde oli 3,40 (2,66–4,35) ja sisaruksella 1,98 (1,92–2,04), mutta kun taudin oli sairastanut lapsi tai vanhempi, riskisuhde oli 1,55 (1,51–1,59) ja 1,54 (1,50–1,58). Toisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus oli yhteydessä maltillisempaan riskisuhteen nousuun (1,11).

Nina Kaseva

Mikä lääke yliaktiivisen rakon hoitoon?

Yliaktiivisesta rakosta kärsivistä valtaosa hoidetaan edelleen suun kautta otettavin lääkkein, huolimatta viime vuosikymmenien edistysaskeleista. Käytössä olevat antikolinergiset lääkkeet eli antimuskariinit ja beeta-3-adrenergisen reseptorin agonisti mirabegroni ovat osoittautuneet suunnilleen yhtä tehokkaiksi, joten hoidon voisi aloittaa kummalla tahansa. Lääkevalinnassa on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, kuten potilaan ikä, muut sairaudet, polyfarmasia, lääkkeen hinta ja henkilökohtaiset mieltymykset.

Ossi Lindell

Mikä hoitolinjaksi, kun divertikuliittipotilaalla on kaasua suolen ulkopuolella?

Kirurgian päivystyksessä koolonin divertikuliitti alkaa olla yleisempi akuutin vatsan syy kuin appendisiitti. Noin 90 % divertikuliiteista on lieviä ja komplisoitumattomia, ja silloin hoitona on riittävä kipulääkitys ja tarvittaessa lyhyt antibioottihoito. Noin 15 %:lla potilaista on kuitenkin tietokonetomografiassa kaasua tulehtuneen suolenseinämän ulkopuolella.

Hannu Paajanen

Ponnistuksen ajoitus synnytyksessä epiduraalipuudutusta käytettäessä

Synnytyksen toinen vaihe kohdunsuun täydellisestä aukeamisesta (10 cm) lapsen syntymään on sekä äidille että sikiölle vaativin osuus. Erilaisia näkemyksiä on siitä, onko epiduraalipuudutuksen saaneen synnyttäjän hyvä aloittaa ponnistaminen heti kohdunsuun auettua vaiko vähän myöhemmin. Kätilöt saattavat ohjata äitejä tässä asiassa myös eri tavoin.

Helena Liira

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030