Elämäntapamuutokset tehokkaita tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Diabetes Prevention Study, DPS

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on yksilölle vakava sairaus, joka aiheuttaa valtavia kustannuksia yhteiskunnalle. Diabetekseen sairastuvien määrän arvioidaan lisääntyvän huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomalainen aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että tautia voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista siirtää elämäntapamuutoksilla. Jo kohtuullisista, pysyvistä muutoksista on merkittävää terveydellistä hyötyä. Riskiyksilöiden löytäminen sekä yksilölliseen ja tehokkaaseen ruokavalio- ja liikuntaohjaukseen ohjaaminen ajoissa on kannattavaa. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on yksi valtakunnallisen ehkäisyn- ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO) lähivuosien painopisteitä.

Timo T. Valle, Jaana Lindström, Johan G. Eriksson, Helena Hämäläinen, Pirjo Ilanne-Parikka, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Anne Louheranta, Mauri Laakso, Vesa Martikkala, Merja Rastas, Virpi Salminen, Sirkka Aunola, Martti Hakumäki, Marjo Mannelin, Jouko Sundvall, Matti Uusitupa, Jaakko Tuomilehto

Sisäilmaongelmien tutkiminen työpaikoilla kyselyn avulla

Työterveyslaitoksen Sisäilmastokyselyyn vuosina 1996-99 vastanneiden toimistotyöpaikkojen työntekijöiden sisäilmaan liittyvät valitukset olosuhteista ja oireista koottiin yhteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 154 työntekijää 122 työpaikalta. Tavallisimpia ongelmia vastauksien mukaan olivat kuiva tai tunkkainen ilma, sisäympäristön pöly tai lika ja veto. Yleisimmät työhön liittyvät oireet olivat nenän ärsytys, tukkoisuus tai vuoto, silmien kutina, kirvely tai ärsytys ja väsymys. Naiset ilmoittivat olosuhdehaitoista ja työhön liittyvistä oireista useammin kuin miehet. Allergisilla henkilöillä ja tupakoitsijoilla oli useammin olosuhdehaittoja ja työhön liittyviä oireita kuin ei-allergisilla ja tupakoimattomilla.

Carita Sundman-Digert, Kari Reijula

Lasten sydänäänten kuuntelu videokonsultaatiotilanteessa

Telelääketiede tekee tuloaan, ja videoneuvotteluja sekä sitä kautta luotuja potilaskontakteja on kokeiltu. Kuvat, tekstit ja keskustelut siirtyvät sähköisesti, mikseivät myös kuuntelulöydökset? Työryhmä testasi elektronista tallentavaa steoskooppia sekä siihen liitettyä äänianalyysiohjelmaa videokonsultaatiossa ja totesi menetelmän käyttökelpoiseksi.

Anna-Leena Noponen, Anna Angerla, Sakari Lukkarinen, Kari Sikiö, Raimo Sepponen

Kaihileikkaukseen tulevien potilaiden näöntarkkuuden muuttuminen kahden vuosikymmenen aikana

Kaihileikkauspotilaiden preoperatiivisen näöntarkkuuden muutosta leikkausmäärien lisääntyessä tutkittiin Vaasan keskussairaalassa ja Selkämeren sairaalassa vuosina 1982, 1985, 1990, 1995 ja 2000 leikatuista potilaista. Kyseisenä ajanjaksona kaihileikkaustekniikka muuttui intrakapsulaarisesta ekstrakapsulaariseksi ja edelleen fakotekniikaksi, ja hoitojakso muuttui runsaan viikon vuodeosastohoidosta pääosin päiväkirurgiseksi. Kaihin takia vaikeasti näkövammaisten osuus leikkaukseen tulevista väheni seuranta-aikana 16 %:sta 3 %:iin ja lievemmin näkövammaisten osuus 32%:sta 11 %:iin. Kaihileikkausinsidenssin noustua yhdellä leikkauksella/1 000 asukasta nousi leikattavan silmän näöntarkkuuden keskiarvo 1,3 log-rivillä ja paremman silmän näöntarkkuus vastaavasti 0,4 log-rivillä.

Jaakko Leinonen, Leila Laatikainen

Teleneuroradiologian vaikuttavuus

Reaaliaikainen telekonsultaatiomahdollisuus lisää varmuutta potilaan tilan ja asianmukaisen hoitopaikan arvioimisessa varsinkin kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on saatu myönteisiä kokemuksia teleneuroradiologisesta etäkonsultaatiosta. Konsultaatiopalvelulla on voitu ennakoida leikkaustarvetta ja välttää tarpeettomia potilaskuljetuksia. Konsultaatiotarve on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti päivystysaikana hoidettavien kohdalla.

Marianne Maass, Juha Sjövall, Esa Kotilainen, Pirkko Sonninen, Martti Kormano

Miehet ja naiset toipuvat vakavasta masennustilasta yhtä hyvin

Miesten ja naisten toipumista vakavasta masennustilasta avohoidossa selvitettiin kahden vuoden seurannan ajan. Potilailla oli runsaasti oheissairauksia, mutta sukupuolten kesken ei ollut tässä suhteessa eroja. Potilaan ja tutkijan arvioima masentuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi ja samansuuntaisesti. Toipuminen oli nopeinta ensimmäisen puolen vuoden aikana. Seurannan päättyessä enää vain noin kolmanneksella diagnosoitiin vakava masennustila. Masennustilaa sairastavat mies- ja naispotilaat toipuivat avohoidossa yhtä hyvin, joten hoitoa ei tarvitse suunnitella lähtökohtaisesti sukupuolen perusteella.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Kaisa Haatainen, Kirsi Honkalampi, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä

Huonoon sosioekonomiseen asemaan liittyy lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus aivohalvaukseen. FINMONICA-aivohalvausrekisterin tietojen perusteella vuosina 1983-92 aikuisväestön ikävakioitu aivoinfarktin ilmaantuvuus oli alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä lähes kaksinkertainen verrattuna ylimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Myös kuolleisuus aivoinfarktiin väheni pienituloisista keskituloisiin ja siitä edelleen suurituloisiin siirryttäessä. Aivoverenvuodon ikävakioidussa ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa erot olivat samansuuntaiset ja yhtä selvät. Korkeampi sosioekonominen taso merkitsi myös laadukkaampia tutkimuksia ja lyhyempää hoitoaikaa sairaalassa.

Juhani Sivenius, Dimitrije Jakovljevic, Jaakko Tuomilehto, Cinzia Sarti, Jorma Torppa, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Kari Alhainen, Aapo Lehtonen, Minna Kaarisalo, Veikko Salomaa

Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa

Melu on tyypillinen ympäristön stressitekijä, jolla on selviä terveysvaikutuksia. Meluherkkyys lisää melun häiritsevyyttä ja se oli tässä tutkimuksessa merkittävä tekijä melun raportoinnissa. Yksilöt, jotka ovat erityisen herkkiä melulle, ovat myös muita alttiimpia melun vaikutuksille. Melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden on todettu ennakoivan melun terveysvaikutuksia, kuten verenpainetta, paremmin kuin itse melutaso. Melualtistuksen, melun häiritsevyyden ja meluherkkyyden tutkiminen kyselyin voi täydentää melukartoituksia meluntorjuntaa suunniteltaessa.

Marja Heinonen-Guzejev, Heikki S. Vuorinen, Jaakko Kaprio, Markku Koskenvuo, Kauko Heikkilä, Helena Mussalo-Rauhamaa

Epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutuminen Seurantatutkimus TAYS:n potilaista

TAYS:aan sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen lähetettyjen epästabiilia angina pectorista sairastavien potilaiden hoidon toteutumista ja vointia seurattiin puolen vuoden ajan. Viiveet sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ovat pitkät. Perinteinen lääkehoito toteutuu hyvin. Sen sijaan uudempien verihiutaleitten aggregoitumiseen vaikuttavien glykoproteiinin reseptorin salpaajien käytössä on tehostamisen varaa. Sitä paitsi statiinilääkitys oli käytössä viiden kuukauden kuluttua vain 46 %:lla kaikista ja ainoastaan

Saila Vikman, Matti Tarkka, Kari Niemelä

Työympäristön tupakansavulle altistumisen vaikutus kuolleisuuteen Suomessa

Tutkimuksessa arvioitiin työpaikan tupakansavulle altistumisesta johtuvaa osuutta vuosittaisesta kuolleisuudesta Suomessa. Arvioinnissa käytettiin hyväksi kuolinsyytilastoa, altistuneiden työntekijöiden lukumääriä ja epidemiologisten tutkimusten antamaa tietoa eri tautien riskeistä. Eräille tärkeille kuolinsyille arvioitiin seuraavat osuudet: keuhkosyöpä 2,8 %, krooninen keuhkoahtaumatauti 1,1 %, sepelvaltimotauti 3,4 % ja aivoverisuonien sairaus 9,4 %. Arvion mukaan Suomessa sattui vuonna 1996 yhteensä noin 250 työperäisen passiivisen tupakoinnin aiheuttamaa kuolemaa.

Markku M. Nurminen, Maritta S. Jaakkola

Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa 1997-2000 FINRES 2001 -raportti

Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien maailmanlaajuinen leviäminen on merkittävä uhka terveydenhuollolle. Suomessa resistenssitilanteen seuranta perustuu alueellisten kliinisen mikrobiologian laboratorioiden FiRe-verkostolle. Meillä avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien resistenssitilanne on vielä kohtuullisen hyvä, mutta koska bakteerit eivät tunne rajoja, kansainvälinen kehitys heijastuu vääjäämättä meillekin. Erityisen tarkkailun kohteena ovat tällä hetkellä pneumokokkien makrolidiresistenssi ja gonokokkien fluorokinoloniresistenssi.

Pentti Huovinen, Heikki Kaukoranta, Marja-Leena Katila, Antti Nissinen, Martti Vaara, Fire-Verkosto

Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle.

Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen

Kokemuksia alaraajojen ihon verisuonilaajentumien ruiskutushoidosta polidokanoliliuoksella

Ruiskutushoitoa eli skleroterapiaa on käytetty Suomessa varsin vähän alaraajojen ihon verisuonilaajentumien hoitoon. Se on kuitenkin yksinkertainen ja tehokas tapa hoitaa häiritsevät telangiektasiat ja retikulaarilaskimot. Hoitotekniikka on helppo oppia ja välineistö on yksinkertainen. Hoitosukan käytöllä varmistetaan ruiskutettujen suonien sulkeutuminen. Artikkelissa kuvataan 40 potilaan alaraajojen ihon verisuonilaajentumien polidokanoliliuoksella tehdyn skleroterapian hoitotulokset ja sivuvaikutukset. Potilaat olivat keskimäärin tyytyväisiä hoitoon, ja yksilötasolla hoitotulokset vaihtelivat olemattomasta erinomaiseen.

Ken Malanin

Lastenneuvolan terveydenhoitaja vauvaperheen tuen tarpeen havaitsijana

Vauvaperheisiin suunnatun, mahdollisimman monet perheet tavoittavan ja peruspalvelujen kautta toteutettavan ennaltaehkäisevän pienten lasten mielenterveystyön ja sen tutkimuksen tarve on ilmeinen. Tampereella aloitettiin 1997 lastenneuvolaan sijoittuva Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa - tutkimusprojekti, jossa lastenneuvolan terveydenhoitajan toimintaan pienten, alle 2-vuotiaiden lasten mielenterveyspalvelujen antajana pyritään vaikuttamaan. Projektissa terveydenhoitajilla annettu lisäkoulutus lisäsi odotusten mukaisesti terveydenhoitajien valmiuksia käsitellä vanhempien kanssa vauvaan, perheeseen ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia.

Kaija Puura, Tuula Tamminen, Mirjami Mäntymaa, Eija Virta, Merja-Maaria Turunen, Anna-Maija Koivisto

Tehoaako ryhmäneuvonta tyypin 2 diabeetikkojen hoidonohjauksessa?

Tyypin 2 diabetes on kasvava kansantauti, johon liittyy huomattavasti kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa tehdyssä interventiotutkimuksessa verrattiin yksilö- ja ryhmäneuvontaa tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidonohjauksessa. Menetelmät osoittautuivat yhtä tehokkaiksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden vähentämisessä. Tärkeänä edellytyksenä diabeteksen hoidon onnistumiselle pidetään pitkäjänteistä toimintaa ja hyvää hoitomyöntyvyyttä.

Pertti Tuominen, Toivo Rintamäki, Mauri Jussila, Sirpa Kotisaari, Anna-Liisa Sipilä, Heikki Oksa

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Astman ja keuhkoahtaumataudin valtakunnalliset hoito-ohjelmat ovat viime vuosina lisänneet spirometriatutkimusten tarvetta. Valtakunnallisen kyselyn perusteella Suomessa tehtiin vuonna 1998 arviolta 395 000- 425 000 spirometriatutkimusta. Tutkimusten laatu on monilta osin ollut puutteellinen, ja vaikka laatu on parantunut aiempaan tutkimukseen verrattuna, puutteita todettiin edelleen mm. tutkimukseen valmistautumisessa, tutkimuksen suorittamisessa, onnistuneen spirometriakäyrän tunnistamisessa ja tutkimuksen toistettavuuden arvioimisessa. Lisäksi tutkimuksen tekemiseen varattiin usein riittämättömästi aikaa. Spirometriatutkimuksien laadun parantamiseksi koulutus ja laaduntarkkailu ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Päivi Piirilä, Anne Pietinalho, Minna Loponen, Helga Naumanen, Markku Nurminen, Suvi-Päivikki Salo, Aino Siukola, Olli Korhonen, Kaj Koskela, Anssi Sovijärvi

Lasten päiväkirurginen nielurisaleikkaus

HYKS:n korvaklinikalla selvitettiin, kuinka lasten nielurisaleikkaukset onnistuvat päiväkirurgisina toimenpiteinä ja miten lasten vanhemmat päiväkirurgian kokevat. Sadasta lapsesta 90 pääsi kotiin leikkauspäivänä. Lasten vanhemmille soitettiin leikkausta seuraavana päivänä ja 1-4 kuukautta leikkauksen jälkeen. Primaarisia jälkivuotoja ei ollut. Kivun hoidossa ei ollut ongelmia. Yleisin komplikaatio oli oksentelu. Selvityksemme perusteella lasten nielurisaleikkaus on turvallinen ja päiväkirurgiaan hyvin soveltuva toimenpide. Suurin osa perheistä piti päiväkirurgiaa heille soveliaana.

Mervi Kanerva, Pekka Tarkkila, Anne Pitkäranta

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus Keski-Suomessa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin vuosina 1994-98 satunnaistettu interventiotutkimus lonkkamurtumapotilaiden leikkauksen jälkeisestä hoidosta. Siinä verrattiin keskussairaalan geriatrisella osastolla tapahtuvan tehostetun alkukuntoutuksen ja terveyskeskussairaaloissa annettavan kuntoutuksen vaikuttavuutta aiemmin itsenäisesti liikkuneiden avohoidon potilaiden hoidossa. Sairaalahoitoajan mediaani oli geriatrisessa yksikössä kuntoutetuilla 34 ja terveyskeskusryhmällä 42 vuorokautta. Keskivaikeasti dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista voitiin merkittävästi vähentää aktiivisen kuntoutuksen avulla.

Tiina M. Huusko, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen, Raimo Sulkava

Erythema migrans Turunmaan saariston asukkailla

Erythema migransin (EM) diagnosointi ei aina ole helppoa, sillä serologiasta ei borrelioosin tässä vaiheessa yleensä ole apua. Hoito tuleekin aloittaa kliinisen kuvan perusteella odottamatta laboratoriotestien tuloksia. Prospektiivisen tutkimuksen mukaan Turunmaan saariston alueella kahden vuoden seurannan aikana kliininen EM-diagnoosi tehtiin 82 potilaalle ja EM:n vuosittainen ilmaantuvuus oli 148/100 000 asukasta. Ihokoepaloista 35,5% oli PCR-positiivisia ja 21,5 % viljelypositiivisia. Potilaista oli seropositiivisia diagnosointihetkellä 31 % ja kolme viikkoa myöhemmin 53%. EM oli yleisemmin tasavärinen kuin rengasmainen punoitus. Vain pieni osa potilaista muisti punkin purreen. Borreliat näyttävät leviävän elimistöön varhain, usein aiheuttamatta yleistyneitä oireita.

Jarmo Oksi, Harri Marttila, Hanna Soini, Heikki Aho, Jaakko Uksila, Matti Viljanen

Keuhkoahtaumataudin (COPD) akuutin pahenemisvaiheen hoito kotisairaalassa

Noin puolet vaikean keuhkoahtaumataudin akuuteista pahenemisvaiheista voidaan hoitaa turvallisesti ja onnistuneesti kotisairaalassa, kunhan potilaiden perusteellinen tilannearvio suoritetaan sairaalan ensiapupoliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan potilaat olivat erittäin tyytyväisiä kotisairaalaan, mutta tuleeko hoito kotona halvemmaksi riippuu osittain myös hoidon organisoinnista. Tutkimuksen yhteydessä todettiin, että potilaiden kotiympäristön parannustoimenpiteillä voitaisiin auttaa kotona selviytymistä ja poistaa potilailla hyvin yleistä turvattomuuden tunnetta.

Sirkku Vilkman, Arvid Nyberg, Tuija Poussa, Petra Ranta