Nuorten seksuaaliterveystiedot

Peruskoulun yläasteen oppilaiden seksuaaliterveystietoja tutkittiin kouluterveyskyselyn vuosien 1998 ja 1999 aineistoissa. Tyttöjen tiedot olivat paremmat kuin poikien ja 9. luokan oppilaiden paremmat kuin 8. luokan. Puutteita oli sukupuolitauteihin liittyvissä tiedoissa. Huonoja tietoja selittivät luokka-asteen ja sukupuolen ohella huono koulumenestys, keskimääräistä myöhäisempi sukukypsyyden saavuttaminen, suunnitelmat lyhyestä jatkokoulutuksesta sekä vanhempien matala koulutustaso. Monet nuoret aloittavat sukupuolielämän ilman riittäviä perustietoja seksuaaliterveydestä.

Arja Liinamo, Matti Rimpelä, Elise Kosunen, Jukka Jokela

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset

Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oli valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuneissa sairaaloissa samaa tasoa kuin Euroopan muissa maissa ja Yhdysvalloissa. Staphylococcus aureuksen, enterokokkien ja hiivojen osuus oli kuitenkin pienempi ja niiden mikrobilääkeherkkyys parempi. Suurin osa infektioista oli primaarisia, ja kahdessa kolmasosassa altistavana tekijänä oli keskuslaskimokatetri. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden torjunnasta helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista.

Outi Lyytikäinen, Jukka Lumio, Hannu Sarkkinen, Elina Kolho, Petri Ruutu, Valtakunnallisen Sairaalainfektio-Ohjelman (Siro) Seurantaryhmä

Homeille altistuneiden koululaisten sairastavuus

Oppilaiden altistuminen koulun seinien rakenteissa esiintyvälle homesienelle lisäsi kurkkukipua, nuhaa ja silmien ärsytystä kahdessa helsinkiläiskoulussa. Huono ilmanvaihto puolestaan oli yhteydessä oppilaiden päänsärkyyn ja väsymykseen. Helsingissä verrattiin kahden home-epäilykoulun ja kahden vertailukoulun oppilaiden sairauksia ja oireita. Koulujen homehtuneet rakenteet uusittiin ja luokkien ilmanvaihtoa lisättiin. Korjaustoimenpiteet pienensivät merkittävästi ilman hiilidioksidi- sekä bakteeripitoisuutta. Tämän jälkeen oireiden esiintyminen väheni selvästi oppilailla, joiden kouluissa homesientä oli havaittu.

Antti Pönkä, Seija Kalso, Mika Lahdenkari

Ravinnon ja seerumin vitamiinit ja kivennäisaineet vanhusten kuolleisuuden ennustajina

Kansaneläkelaitos teki vuosina 1986-87 Turussa ja sen ympäristössä laajan 65-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin henkilöihin kohdistuneen ravitsemustutkimuksen. Aineiston kymmenvuotisseurannassa selvitettiin mm. ravinnon ja veren vitamiinien ja kivennäisaineiden yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen.

Ritva Seppänen, Jukka Marniemi, Erkki Alanen, Olli Impivaara, Jorma Järvisalo, Tapani Rönnemaa, Sirkka-Liisa Kivelä, Tapio Rajala

Murtumien esiintyminen ja syyt eurooppalaisilla lapsilla

Tapaturmat ovat hyvin yleisiä lapsilla. Joka vuosi Suomessa noin 8-15 % lapsista hakeutuu hoitoon tapaturman aiheuttaman vamman vuoksi. Iso-Britanniassa vastaava luku on 20-30 %. Lasten kuolemaan johtaneista tapaturmista on julkaistu useita kansainvälisiä vertailuja, mutta vertailutietoja muista tapaturmista ei juuri löydy.

Susanna Varilo, Terese Palm, Ronan Lyons, Eva Sellström, Annie M. Delahunty, Mitch Loeb, Ariana Vorko Jovic, Inese Bolman, Anneli Putro, Pertti Soveri

Ylipainoiset aliraportoivat energiansaantia enemmän kuin normaalipainoiset

Epidemiologisissa tutkimuksissa ja kliinisissä hoitokokeissa ravintoaineiden saantia arvioidaan biokemiallisten mittausten lisäksi ravintokyselyjen, ruokavaliohaastattelujen ja ruokapäiväkirjamenetelmän avulla. Näissä on kuitenkin rajoituksensa ja virhelähteensä.

Ritva Seppänen, Antti Jula, Tuula Aaltonen

Sydäninfarktin sairastaneiden, diabeetikoiden ja korkeariskisten ruokavalio suomalaisessa aikuisväestössä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sydäninfarktin sairastaneiden, diabetestä sairastavien tai korkeariskisten henkilöiden ruokavaliota FINRISKI 1997 -tutkimusaineistossa. Tutkimukseen osallistui 7 159 henkilöä viiden tutkimusalueen 25-64-vuotiaasta väestöstä. Taustatekijät ja yleiset ruokatottumukset selvitettiin kyselylomakkeella. Pituus, paino ja verenpaine mitattiin tutkimuskäynnillä. Yhden päivän ruokavalio haastateltiin alaotokselta, johon kuului 2 862 tutkittavaa. Poikkileikkaustutkimuksen henkilöt luokiteltiin sairaiksi tai korkeariskisiksi yhdeksällä eri tavalla. Tutkimuksessa verrattiin kunkin ryhmittelykriteerin mukaan sairaaksi tai korkeariskiseksi luokitellun väestönosan ja sille muodostetun vertailuryhmän ruokatottumuksia ja toteutunutta ruokavaliota.

Marja-Leena Ovaskainen, Susanna Raulio, Liisa Valsta, Mikko Virtanen, Erkki Vartiainen

Työterveyshuoltoyksiköissä valmiuksia selvittää myös työkyvyttömyyttä

Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta kehittyi 1990-luvun kuluessa yksi työterveyshuollon keskeinen lakisääteinen tehtävä. Siihen sisältyy työntekijöiden työssä selviytymisen seurantaa. Tämän työkyvyn arvioinnin ohessa suurella osalla sairaanhoitopalveluja tuottavista työterveyshuoltoyksiköistä on halua ja mahdollisuuksia tarvittaessa selvittää työssä käyvien työkyvyttömyyttä eläkevakuutusta varten. Siihen on yllättävän paljon valmiutta myös yksiköillä, joiden työterveyshuoltosopimukset sisältävät ainoastaan ehkäisevää toimintaa.

Lauri Virta, Jorma Järvisalo, Arto Laine

Gynekologisen syövän seuranta: potilaan kokemukset

Gynekologisen syövän hoitoon kuuluu pitkäaikainen seuranta, jonka tavoitteena on taudin uusiutumien löytäminen ja hoidon sivuvaikutusten hoitaminen, mutta myös potilaan tukeminen sairaudessaan. Kyselytutkimuksessa valtaosa potilaista piti seurantaa tarpeellisena tai erittäin tarpeellisena ja lähes yhtä moni oli tyytyväinen seurantaan yleensä. Vähiten tyytyväisiä oltiin lääkärien ja hoitajien kykyyn ymmärtää sairautta tunnetasolla sekä tiedonsaantiin tutkimustuloksista ja taudin uusiutumisesta.

Arto Leminen, Matti Forss, Pentti Lehtovirta

Onko verenpaineen mittaustavalla taloudellista merkitystä?

Kohonneen verenpaineen seurannassa tarvitaan säännöllisiä mittauksia, jotka voidaan nykyään suorittaa yhtä luotettavasti kotona kuin terveyskeskuksessakin. Siirtymällä kotimittauksiin voitaisiin seurantakäyntejä terveyskeskukseen harventaa. Kirjoittajat ovat verranneet kustannusten minimointianalyysissään eri menetelmiä ja toteavat, että kotimittauksilla voitaisiin säästää pelkästään uusien verenpainepotilaiden hoidossa lähes 60 milj. markkaa vuodessa. Terveydenhoitajilta säästyvää työaikaa voitaisiin käyttää esim. valistustyöhön tai muuhun rutiinimittauksia järkevämpään toimintaan.

Risto Roine, Väinö Turjanmaa, Harri Sintonen

Paraneeko vanhusväestön terveys? Helsinkiläisvanhusten toimintakyky ja avun tarve 1989 ja 1999

Merkitseekö pidentyvä elinajan odote ikääntyvien parempaa terveyttä ja vähäisempää avun tarvetta, vai kasvaako hoidon tarve vanhusväestön määrän lisääntymisen myötä? Kotona asuvien 75-, 80- ja 85-vuotiaiden helsinkiläisvanhusten otoksille vuosina 1989 ja 1999 tehdyissä kyselytutkimuksissa muutokset olivat pieniä, mutta johdonmukaisesti samansuuntaisia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että iäkkäiden vanhusten toimintakyky olisi paranemassa, avun tarve vähenemässä ja elämänasenteet muuttumassa optimistisemmiksi.

Kaisu Pitkälä, Jaakko Valvanne, Sara Kulp, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Traumaattisen selkäydinvaurion taustasyyt - entäpä primaaripreventio!

Suomessa saa tapaturmaisesti vaikean selkäydinvaurion vuosittain noin 55 henkilöä. Eniten selkäydinvaurioita tulee liikenneonnettomuuksien, kaatumisen ja liukastumisen sekä sukeltamisen seurauksena. Vammautuneiden kokonaismäärä on pysynyt melko pitkään lähes muuttumattomana. Suhteellisesti eniten on lisäystä tapahtunut pyöräilytapaturmissa. Uusimpana ryhmänä on 1990-luvulla tullut moottorikelkkaonnettomuuksissa loukkaantuneet. Selkäydinvaurioon johtanut tapaturma on aina pulmallinen sekä yksilön että yhteisön kannalta. Yhdenkin tällaisen tapaturman estäminen on arvokasta.

Hannu Alaranta, Kirsi Valtonen, Antti Dahlberg, Eija Ahoniemi

Kroonisen lymfaattisen leukemian erotusdiagnostiikka

Kroonisilla leukeemisilla lymfoproliferatiivisilla sairauksilla tarkoitetaan pahanlaatuisia veritauteja, joissa lymfosyyttejä kertyy potilaan luuytimeen, imukudokseen ja vereen. Valtaosa näistä taudeista on B-lymfosyyttien klonaalisia proliferaatioita ja niistä tavallisin on krooninen lymfaattinen leukemia, KLL. T-lymfosyyttien ja luonnollisten tappaja- eli NK-solujen leukeemiset sairaudet ovat harvinaisia.

Tarja-Terttu Pelliniemi

Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä

Sepelvaltimotautipotilaiden lipidihäiriöiden hoidon toteutuminen

Lipidihäiriöiden hoito on tärkeää sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa ja lipidiarvot on pyrittävä saamaan hyvälle hoitotasolle tarvittaessa lääkkein. Selvitys avohoidon hoitokäytännöistä kuitenkin osoittaa, että lipidihäiriöiden hoito toteutui suositusten mukaisena vain runsaalla puolella sepelvaltimotautipotilaista. Naisilla suositusarvoihin päästiin harvemmin kuin miehillä, ja diabetesta sairastavia sepelvaltimotautipotilaita hoidettiin jopa huonommin kuin muita. Lipidilääkkeitä käytti vain vajaa puolet sellaisista potilaista, joilla olisi suositusten mukaan ollut perusteet siihen. Kolmasosa lipidilääkkeitä käyttävistä ei päässyt hoitotavoitteisiin.

Timo Saaristo, Jorma Lahtela, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lasten ja nuorten hevosurheiluvammat: Voidaanko loukkaantumisriskiä ennakoida ja ehkäistä?

Lasten ja nuorten ratsastustapaturmat ovat luonteeltaan suhteellisen vakavia. Ruhjeet ja murtumat ovat yleisimpiä vammoja ratsastajalla, joka putoaa hevosen selästä. Eniten loukkaantumisia sattuu aloittelijoille. Kokeneet ratsastajat loukkaantuvat harvemmin, mutta toisaalta heillä halukkuus käyttää asianmukaisia varusteita, kuten kypärää ja ratsastussaappaita, on vähäisempää. Ratsastaja voi loukkaantua myös muulloin hevosten läheisyydessä oleskellessaan. Lääkärin tehtävä hevosurheilussa on vammojen hoidon lisäksi antaa tietoa loukkaantumisriskeistä ja parantaa turvallisuutta ennaltaehkäisevällä neuvonnalla.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki

Rokotuskattavuus Suomessa: Vuonna 1995 syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden yleisen rokotusohjelman toteutuminen

Neuvolarokotusten kattavuus on edelleen erinomainen Suomessa. Kahden vuoden ikään mennessä yli 95 % lapsista on täydellisesti rokotettu eli he ovat saaneet 12 rokoteannosta. Tutkimusta varten valittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla tuhat vuonna 1995 syntynyttä lasta, joiden rokotustiedot saatiin neuvolasta. Kirjoittajat korostavat, että vaikka useat rokotuksin ehkäistävät taudit on saatu maassamme lähes häviämään, vaatii hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen silti jatkuvaa työtä ja tosiasioihin perustuvaa tiedottamista.

Terhi Heinäsmäki, Eeva Koskenniemi, Jaason Haapakoski, Terhi Rönkkö, Hannamari Salonen, Terhi Kilpi

Ikivihreät-ADL-mittari toimintakyvyn kuvaajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoidonportailla

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kokeiltiin 22.4.1999 Jyväskylän yliopiston kehittämää Ikivihreät-ADL-mittaria, jolla arvioitiin yhdeksää päivittäistä perustoimintaa ja yhdeksää asioiden hoitotoimea. Kullekin muuttujalle annettiin hoitajien havainnointiin perustuen pistearvo 0-3, itsenäisyydestä täyteen avuntarpeeseen. Tutkittuja oli yhteensä 6 540. Summapistemäärien (asteikko 0-54) keskiarvot olivat: terveyskeskussairaaloissa 40,1, erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneillä 22,3, vanhainkodeissa 43,1, kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua samanaikaisesti saaneilla 24,7, kotisairaanhoidossa 18,3 ja kotipalvelussa 18,0.

Pia Laukkanen, Pertti Karppi, Markku Kauppinen, Tarja Niemi, Tapio Tervo, Marketta Korhonen

Tiedot ulkomailla sattuneista kuolemantapauksista jäävät usein puutteellisiksi

Ulkomaalaisen henkilön kuoleman yhteydessä jokaisessa maassa noudatetaan maan omaan lainsäädäntöön perustuvaa menettelyä. Myös vainajan kotimaassa tarvitaan tietoja kuolemansyistä ja -olosuhteista omaisten, vakuutusmenettelyjen ja tilastojen tarpeisiin. Käytännössä tietojen saamisessa voi olla varsin suuria ongelmia.

Kari Karkola, Pia Jumppanen, Pekka Karhunen

Pienen lapsen sopeutuminen päivähoidon aloittamiseen

Lasten sopeutumista päivähoitoon tutkittiin äitien arvioiden pohjalta kyselylomakkein. Aloitettaessa kyselyä lapset olivat noin 1-vuotiaita, ja he sopeutuivat päivähoitoon keskimäärin 1,5 viikon kuluessa. Jatkuvia ruokailuun liittyviä ongelmia oli 8 %:lla lapsista, nukkumiseen liittyviä ongelmia oli 20 %:lla. Sekä tyttöjen että poikien syömisongelmat liittyivät usein nukkumisongelmiin. Poikien syömisongelmat liittyivät myös sopeutumisvaikeuksiin päivähoitoon siten, että mitä enemmän syömisongelmia esiintyi, sitä pidempi oli päivähoitoon sopeutumisaika.

Soili Keskinen, Kristiina Hopearuoho-Saajala