Psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla

Suomen psykiatrisessa palvelujärjestelmässä tapahtui 1990-luvulla merkittäviä muutoksia. Psykiatrinen ja muu erikoissairaanhoito yhdistyivät hyvin pitkän erillisyyden historian jälkeen vasta vuonna 1991. Maamme ensimmäinen mielenterveyslaki, vuoden 1993 valtionosuusuudistus ja muut julkishallinnon suuret muutokset sekä syvä talouslama muovasivat järjestelmää. Mielenterveyspalvelut hajaantuivat voimakkaasti. Merkittävästi päätösvaltaa psykiatriassa siirtyi uusille tahoille, pois alan ammattihenkilöiltä ja kuntatasolle saakka. Alan yhteiskunnallinen asema muuttui monimutkaisella tavalla. 1990-luvun muutokset olivat vaihtelevassa määrin suunniteltuja ja ennakoituja, ja niitä on kokonaiskuvan tarkentumiseksi tarkasteltava myös historian jatkumolla.

Juha Hyvönen

Biohajoavat materiaalit käden murtumissa

Kädessä murtumat ja nivelrikko ovat yleisiä. Murtumien hoidossa metallisilla kiinnittimillä saavutetaan stabiili ja luotettava kiinnitys. Metalliset kiinnittimet aiheuttavat kuitenkin kädessä myöhäisongelmia, kuten jänneärsytystä, ja ne joudutaan usein poistamaan uudessa toimenpiteessä. Käden tuhoutuneet nivelet voidaan korvata erilaisilla menetelmillä, kuten jännesykeröllä tai erilaisilla proteeseilla. Sormen tyvi- eli rystysnivelissä silikoniproteesit aiheuttavat usein luukatoa ja vierasesinereaktioita, ja suuri osa niistä rikkoutuu ajan kuluessa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää elimistössä liukenevia implantteja käden alueelle. Näin voidaan ehkäistä implanttien aiheuttamia pitkäaikaiskomplikaatiota, koska elimistöön ei jää pysyvää vierasta materiaalia.

Eero Waris

Varhaiskehityksen ennustamat terveysriskit

Väitöskirjatyössä tutkittiin elämänkaarinäkökulmasta Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen kliiniseen osioon osallistuneita 65-75- ja 56-70-vuotiaita. Tavoitteena oli luonnehtia tarkemmin epidemiologisissa tutkimuksissa todettuja yhteyksiä syntymäkoon, lapsuuskasvun ja aikuisiän metabolisen oireyhtymän osatekijöiden välillä.

Hilkka Ylihärsilä

Nivelreuman aktiivisuudelle uusi mittari

Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi, toimivaksi osoittautunut nivelreuman aktiivisuuden mittari ja todettiin, että yhdistelmähoitoa perinteisillä reumalääkkeillä saaneilla potilailla nivelreuma säilyi pysyvämmin remissiossa kuin yhtä perinteistä reumalääkettä saaneilla.

Heidi Mäkinen

Dissosiaatio-oireet pohjoissavolaisilla

Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että henkilö ei kykene yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, muistojaan tai aistihavaintojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Psykologisia dissosiatiivisia oireita voivat olla mm. psyykkisistä tekijöistä johtuva muistinmenetys, itsen tai ympäristön kokeminen vieraaksi tai oudoksi tai identiteetin hajoamisen kokemukset. Dissosiaatio voi ilmetä myös ruumiillisina oireina, kuten kouristuksina tai äänen tai näön menetyksenä. Dissosiaatio on ymmärretty adaptiiviseksi reaktioksi mielen tasapainoa uhkaaviin voimakkaisiin kokemuksiin.

Päivi Maaranen

Pre-eklampsia ja istukan verisuonten kehitys

Munasolun kiinnittyminen aiheuttaa äidissä immunologisen reaktion, jonka voimakkuuden aste suurelta osin ratkaisee, syntyykö istukkaan normaalisti toimiva verisuonisto. Alkuraskauden sikiö kehittyy vähähappisessa ympäristössä. Sen jälkeen syntyy istukan alle väljiä valtimosuonia, jotka takaavat istukan riittävän verenkierron. Ellei näin tapahdu, istukan hapenpuute jatkuu ja voi kehittyä sekä äidille että sikiölle vaarallinen raskausmyrkytys.

Jouko Järvenpää

Perintö- ja ympäristötekijät MS-taudissa

Multippeliskleroosin puhkeamista ja yksilöllistä taudin kulkua on vaikea ennustaa. Riskitekijät ovat todennäköisesti perintö- ja ympäristötekijöiden yhdistelmiä, mutta toistaiseksi ne tunnetaan huonosti. MS-taudin vallitsevuus lisääntyy päiväntasaajalta napoja kohti, ja Suomessa se on maailman suurimpia (n. 100/100 000). Taudin ilmaantuvuus on suurentunut kaikkialla maailmassa viime vuosikymmenten aikana.

Hanna Kuusisto

Vartijaimusolmukebiopsia erilaisissa rintasyövissä

Rintasyövän hoidossa ympäröivien imusolmukkeiden tila on merkittävin potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Leikkaushoidon osana kainaloimusolmukkeiden poisto on merkittävästi parantanut rintasyöpäpotilaiden ennustetta poistaen syövän etäpesäkkeet ja lisäksi se tarjoaa tietoa liitännäishoitojen suunnittelua varten. Kainaloevakuatioon liittyy kuitenkin huomattavaa, etenkin yläraajaan kohdistuvaa sairastavuutta.

Junnu Leikola

Nuorten ylipaino ja lihavuus

Ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Ylipainoisuus oli harvinaisempaa suurimmissa kaupungeissa asuvilla, lukiolaisilla, niillä jotka kokivat menestyvänsä koulussa keskitasoa paremmin sekä korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsilla. Näiden tekijöiden merkitys ei muuttunut tutkimusjakson aikana. Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. Samana ajanjaksona itsensä ylipainoiseksi kokeminen väheni sekä ylipainoisten että normaalipainoisten nuorten joukossa. Ylipainoisuus oli yleisempää erityisesti tytöillä, jotka käyttivät enemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä. Tulosten perusteella ei voi päätellä, oliko ylipainoisuus runsaamman television katsomisen ja tietokoneen käytön syy vai seuraus. Digitaalisten pelien pelaaminen ei ollut yhteydessä ylipainoisuuteen.

Susanna Kautiainen

Orgaaniset pölyt ja syöpävaara

Orgaaniset pölyt ovat tavallisia elintarviketeollisuuden ja maatalouden altisteita. Ne aiheuttavat yleisesti hengitysteiden ja ihon ärsytystä ja allergioita. Altistuminen orgaanisille pölyille ei näytä olevan merkittävä syövän riskitekijä. Eläin- ja kasviperäisille pölyille altistuminen saattaa jopa suojata keuhkosyövältä ja mahdollisesti joiltakin muilta syöviltä.

Aarne Laakkonen

Shwachman-Diamondin oireyhtymä

Shwachman-Diamondin oireyhtymä on harvinainen autosomissa peittyvästi periytyvä sairaus, jonka pääpiirteet ovat imeytymishäiriöön johtava haiman ulkoeritystoiminnan vajaatoiminta sekä verenkuvamuutoksiin, tulehdusherkkyyteen ja kohonneeseen leukemiariskiin johtava luuytimen häiriö. Oireyhtymään liittyvä geeni (SBDS-geeni) kromosomissa 7q11 on hiljattain tunnistettu ja siinä on kuvattu useita mutaatioita.

Sanna Toiviainen-Salo

Verensokerin vaikutus nuoren diabeetikon verisuoniin

Tyypin 1 diabetekseen liittyy selvästi lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. Tavanomaiset riskitekijät, kuten hyperkolesterolemia, verenpainetauti, lihavuus ja tupakointi, eivät kuitenkaan täysin selitä suurta kuolleisuutta tässä potilasryhmässä. Huono sokeritasapaino on liitetty mikrovaskulaarisiin lisäsairauksiin, mutta näyttö sen osuudesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä puuttuu. Ei ole myöskään selvitetty, onko akuutti vai krooninen hyperglykemia olisi keskeisempi diabeteksen komplikaatioiden synnyssä.

Daniel Gordin

Eturauhassyövän väestöpohjainen seulonta

Eturauhassyövän seulonta on nykylääketieteen kiistanalaisimpia aiheita. Eturauhassyövän syyt tunnetaan huonosti eikä sen kehittymistä pystytä ehkäisemään. Syöpäseulonnan avulla saattaa kuitenkin olla mahdollista vähentää taudista aiheutuvaa kuolleisuutta ja parantaa elämänlaatua. Toteamalla ja hoitamalla syöpä riittävän varhaisessa vaiheessa voidaan ennustetta yleensä parantaa. Eturauhassyövän diagnoosin varhentuminen ei kuitenkaan välttämättä lisää jäljellä olevaa elinaikaa, vaan saattaa ainoastaan lisätä aikaa, jonka potilas tietää sairaudestaan. Seulonta saattaa myös löytää syöpiä, jotka eivät seulottavan elinaikana uhkaa terveyttä ja jäisivät muuten toteamatta. Tällaisten syöpien löytäminen ainoastaan heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa terveydenhuollolle kustannuksia.

Tuukka Mäkinen

Koeputkihedelmöityksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Lapsen teko aloitetaan aina vain myöhemmässä iässä. Koska naisen hedelmällisyys vähenee iän myötä, lapsettomuushoitoa tarvitsevien parien määrä lisääntyy jatkuvasti. Lapsettomuushoitojen suurin ongelma on kasvanut monisikiöraskauksien määrä, joka on merkittävä riski sekä äidin että syntyvän lapsen terveydentilalle.

Zdravka Veleva

Kuvantamis-tutkimukset nivelreumassa

Nivelreuman kulkua on vaikeaa ennustaa sairauden alkuvaiheessa. Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko magneetti- ja isotooppikuvantamisen avulla ennustaa niveltuhon kehittymistä rannenivelessä potilailla, joilla reuma on juuri puhjennut. 28 potilaalle tehtiin merkkiainetehosteiset magneetti- ja isotooppikuvaukset taudin alkuvaiheessa sekä seurannassa yhden ja kahden vuoden kohdalla.

Kari Palosaari

Uutta lasten keuhkokuumeen diagnostiikkaan

Keuhkokuumetta aiheuttavan bakteerin tai viruksen löytäminen on nykyisillä tutkimusmenetelmillä vaikeaa, ja käytännön työssä lasten keuhkokuumeen aiheuttaja jääkin usein selvittämättä. Bakteerien lisääntyvä vastustuskyky antibiooteille ja keuhkokuumeen komplikaatioiden kuten keuhkopussin märkäkertymän yleistyminen korostavat keuhkokuumeen mikrobiologisen diagnostiikan tärkeyttä.

Elina Lahti

Bulimialla yhteys serotoniiniaineenvaihduntaan

Useisiin psykiatrisiin sairauksiin, esimerkiksi masennukseen ja syömishäiriöihin, uskotaan liittyvän aivojen serotoniinijärjestelmän (5-HT) häiriö. Serotoniinitransportteri (SERT) on 5-HT:n kuljettajaproteiini, joka poistaa 5-HT:a solunulkoisesta tilasta ja siten säätelee vaikuttavan 5-HT:n määrää. Aivojen serotoniinitransporttereita voidaan kuvantaa käyttämällä yksifotoniemissiotomografiaa (SPET) tai positroniemissiotomografiaa (PET).

Anu Koskela

Spirometrialla mitatut keuhkofunktiot väestössä

Astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa virtaus-tilavuusspirometria on keskeisessä asemassa. Kansainvälisten kriteerien mukaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu spirometrialöydökseen, jossa todetaan keuhkoputkien ahtautumisesta johtuva ilman virtausnopeuden ja keuhkotilavuuksien pienentyminen; tosiasiassa tauti on kuitenkin monivivahteisempi. Osalla potilaista keuhkorakkuloiden tuhoutuminen johtaa keuhkon laajentumaan (emfyseemaan) ja toisilla potilailla taudinkuvaa hallitsee krooninen keuhkoputkitulehdus. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 10 % väestöstä ja lääkärin toteama astma on aikaisempien tulosten perusteella noin 6 %:lla helsinkiläisistä aikuisista.

Annette Kainu

Työoloilla merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin terveyseroihin

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset sairastavuuden ja heikentyneen toimintakyvyn erot sekä fyysisen työkuormituksen ja työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa.

Akseli Aittomäki

Mahapanta sairaalloisen lihavuuden hoidossa

Sairaalloisen lihavuuden hoidossa pitkäaikaisia tuloksia on saavutettu vain leikkaushoidolla. Tässä tutkimuksessa on seurattu Vaasan keskussairaalan 280 mahapantapotilaan leikkaustuloksia 11 vuoden aikana vuodesta 1996 alkaen. Tutkimuskohteena on ollut painonlaskun lisäksi erityisesti elämänlaadun parantuminen, leikkauskomplikaatiot, haittavaikutukset ja lihavuuteen liittyvät liitännäissairaudet. Näin laajan potilasmateriaalin pitkäaikaistuloksia ei ole aikaisemmin julkaistu.

Pekka Tolonen