Harvinainen TRAPS diagnostisena ongelmana

Systeemiset autoinflammatoriset oireyhtymät ovat joukko harvinaisia, autosomaalisesti periytyviä tauteja, joiden oirekuvaan kuuluvat toistuvat kuumekohtaukset ja muut tulehdusoireineen. 1990-lopulla lääketieteellisessä kirjallisuudessa perinnöllisiin kuumeoireyhtymiin luettiin välimerenkuume (FMF) ja "hyperimmunoglobulinemia D with periodic fever syndrome " (HIDS), jotka ovat peittyvästi periytyviä, sekä "tumour necrosis factor receptor-associated periodic syndrome " (TRAPS), joka periytyy vallitsevasti. Näihin on viime vuosina liitetty ainakin viisi vallitsevasti periytyvää oireyhtymää. Kaikissa nåissä oireyhtymissä kohdegeenin mutaatiot aiheuttavat aggressiivisen ja pitkittyneen tulehdusreaktion. Yhteistä kuumeoireyhtymille on jaksoittaisesti esiintyvä korkea kuume, peritoneumin, pleuran, perikardiumin ja nivelten tulehdus, sekä lihassärkyä ja erilaisia ihottumia. CRP ja SAA sekä muut akuutin faasin proteiinit nousevat voimakkaasti, jonka seurauksena saattaa olla komplikaatioita, kuten AA-amyloidoosi. Varsinkin FMF:ssa, jonka taustalla on tulehdusreaktiota ja apoptoosia säätelevää pyriiniä koodaavan MEFV-geenin mutaatio, AA-amyloidoosi on yleinen komplikaatio. Kolkisiinilääkityksen myötä FMF-potilaiden amyloidoositapaukset ovat vähentyneet.

Susanna Stjernberg-Salmela

Sopeutuminen vanhemmuuteen lapsettomuuskokemuksen jälkeen

Koeputkihedelmöitys sovellutuksineen on vakiintunut tahattoman lapsettomuuden tehokkaimmaksi hoidoksi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nykyään 3,4 % Suomessa vuosittain syntyneistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoidolla. Hoitojen tehokkuus ja turvallisuus ovat parantuneet, mutta vähän tiedetään lapsettomuuden ja lapsettomuushoitojen psyykkisistä vaikutuksista tulevien vanhempien henkiseen hyvinvointiin.

Leena Repokari

CYP2C8-välitteiset lääkeinteraktiot

Vasta aivan viime vuosina on havaittu, että CYP2C8-entsyymillä voi olla tärkeä merkitys mm. lääkeaineyhteisvaikutuksissa. Eräät lääkeaineet voivat estää CYP2C8-entsyymin kautta tapahtuvaa metaboliaa. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin CYP2C8-entsyymiä estävien lääkkeiden vaikutusta sellaisten lääkeaineiden pitoisuuksiin, joiden aikaisemman tiedon perusteella arveltiin metaboloituvan CYP2C8-välitteisesti. Näiden lääkeaineiden metaboliaa tutkittiin myös koeputkiolosuhteissa. Lisäksi CYP2C8-entsyymiä estävän lipidilääke gemfibrotsiilin yhteisvaikutusmekanismia tutkittiin selvittämällä interaktion säilymistä koehenkilöillä gemfibrotsiilin annon lopettamisen jälkeen.

Aleksi Tornio

Eturauhassyöpäpotilaiden sydänriskit ja ennustetekijät

Paikallisesti levinnyttä (T3-4 M0) ja luustoon levinnyttä (T1-4 M1) eturauhassyöpää sairastaneet potilaat satunnaistettiin kirurgiseen kastraatioon (orkiektomia) tai lääkkeelliseen kastraatioon lihaksensisäisellä polyestradiolifosfaatilla (PEP) annoksella 240 mg/kk. Tutkimuksessa verrattiin hoitojen kliinistä tehoa sekä sydän- ja verisuonikomplikaatioita ja hoitoa edeltäviä plasman testosteroni- ja estradiolipitoisuuksia levinneisyysasteen mukaan sekä selvitettiin potilaiden yleistilan vaikutusta näihin hormonitasoihin. Lopuksi luotiin T1-4 M1 -potilaille eturauhassyövän aiheuttaman kuoleman ennusteellinen luokittelu kolmeen riskiryhmään käyttämällä hoitoa edeltäviä ennustetekijöitä.

Arto Mikkola

Osteoporoosi- ja tulehduskipulääkkeiden uusia luustovaikutuksia

Bisfosfonaatteja on käytetty jo lähes 40 vuoden ajan luukadon hoidossa ja esimerkiksi pahanlaatuisten kasvainten aiheuttamissa luupesäkkeissä vähentämään luunsyöjäsolujen aktiviteettia. Perinteisten tulehduskipulääkkeiden joukkoon on tullut uusia tarkemmin suunnattuja lääkkeitä, syklo-oksygenaasi-2 (COX-2) -entsyymin estäjiä, joiden luustovaikutukset tunnetaan huonosti. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin näiden kahden lääkeryhmän tarkempia luustovaikutuksia sekä luuta hajottavissa että luuta muodostavissa soluissa.

Maarit Valkealahti

Persoonallisuushäiriöt Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin persoonallisuushäiriöiden yleisyyttä nuorilla aikuisilla sekä niiden yhteyksiä lapsuuden perherakenteeseen ja yleisimpiin psykiatrisiin häiriöihin. Lisäksi arvioitiin persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä temperamenttitekijöihin. Tutkimusaineisto muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Tutkimus koostui kaksivaiheisesta psykiatrisesta kenttätutkimuksesta ja rekisteritutkimuksesta. Tutkittavien lapsuuden perherakennetta ja sosiodemografisia tekijöitä arvioitiin aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla.

Liisa Kantojärvi

Kipulääkkeiden vaikutus CYP1A2-entsyymin toimintaan

Sytokromi P450 1A2 (CYP1A2) on yksi tärkeimmistä lääkeaineita metaboloivista entsyymeistä. Lihasrelaksantti titsanidiini metaboloituu pääosin sen välityksellä maksassa. Titsanidiinin ja tulehduskipulääke rofekoksibin yhteiskäytön on raportoitu johtavan lisääntyneisiin haittavaikutuksiin, mutta yhteisvaikutuksen mekanismi on ollut tuntematon. Muitakin tulehduskipulääkkeitä käytetään monesti yhdessä lihasrelaksanttien kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yleisesti käytettyjen kipulääkkeiden ja hormonien vaikutusta CYP1A2:n toimintaan sekä koeputkiolosuhteissa (in vitro) että terveillä koehenkilöillä (in vivo) ja vertailla soveltuvin osin tuloksia toisiinsa.

Marjo Karjalainen

Rypsi- ja rapsiallergia atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla

Keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla ruoka-allergia on tavallista. Seesamin siemen- ja sinappiallergia ovat esimerkkejä uusista merkittävistä lasten ruoka-allergioista. Ranskassa sinappiallergia on lasten neljänneksi yleisin ruoka-allergia, ja siksi sinappi on sisältynyt vuosia Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautien klinikan pikkulasten ihopistokoesarjaan. Sinapista havaittiin tulevan paljon positiivisia tuloksia, vaikka imeväiset tai pikkulapset eivät sitä juuri syö. Kun samaan Brassicaceae-kasviheimoon kuuluvat rypsi ja rapsi lisättiin ihopistokoesarjaan, ihopistokoepositiivisten joukko oli jälleen suuri.

Sanna Poikonen

Maallikkoelvytyksen onnistuminen ja komplikaatiot

Väitöstyössä havaittiin maallikon suorittaman painelu-puhalluselvytyksen lisäävän merkittävästi potilaan oksentamista elvytyksen aikana verrattuna pelkkään painantaelvytykseen. Mahansisällön oksentaminen ja joutuminen keuhkoihin on vakava komplikaatio elvytyksen aikana. Oksennuksen joutuminen hengityselimistöön heikentää elvytyksen onnistumisen mahdollisuutta ja lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta potilaan jatkohoidon aikana. Tämä tutkimustulos tuo yhden näkökohdan lisää vilkkaana käytävään keskusteluun maallikon suorittaman puhalluselvytyksen osuudesta painelu-puhalluselvytyksessä.

Ilkka Virkkunen

Pregnancy acts as an important screening opportunity for CVD

Cardiovascular disease (CVD), the most common cause of death in most developed countries, have gender-specific characteristics. Protective effect of endogenous estrogen for CVD is established. In older ages, women have similar rates of CVD, and even a higher prevalence of hypertension than that of men. Although CVD is considered as a "man's disease", CVD kills more women. Most of our knowledge about management guidelines for CVD in women arise from studies conducted mostly in men. The increasing number of women with CVD shows the substantial need for identification of those specific variables relevant to cardiovascular health in women. Whether pregnancy-related factors and hysterectomy would reveal some of these variables and risk for CVD, is still uncertain.

Elham Kharazmi

Hiihtäjän astman taustalla hengitysteiden kuivuminen

Kestävyyslajien urheilijoilla esiintyy tavanomaista enemmän astmaa ja astman kaltaisia oireita. Näistä oireista kärsivät myös sellaiset urheilijat, joilla ei ole astman suhteen riskitekijöitä eikä aiemmin todettua astmaa. Astmaan liittyy poikkeava keuhkoputkien supistumistaipumus. Siinä oireiden taustalla on hengitysteiden tulehdusreaktio, jossa erityisesti eosinofiiliset ja lymfosyyttiset valkosolut kertyvät limakalvoille. Tähän tulehdusreaktioon liittyy myös keuhkoputken epiteelin vaurio. Tähän vaurioon liittyen epiteelin tyvikalvolle voi ilmaantua tenaskiinia. Se on soluväliaineen proteiini, jota ei yleensä esiinny terveen aikuisen keuhkoputken limakalvolla, vaan sen esiintyminen rajoittuu keuhkojen kehitykseen. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin kilpahiihtäjien ja astmaa sairastavien henkilöiden hengitysteiden koepaloja hengitysteiden tulehduksen selvittämiseksi.

Eeva-Maija Karjalainen

Tarkempaan rautatasapainon arviointiin raskauden lopussa

Nykyaikaisilla laboratoriolaitteistoilla pystytään entistä tarkempaan yksittäisten solujen ominaisuuksien mittaamiseen. Ne mahdollistavat mm. punasolujen ja niiden varhaismuotojen, retikulosyyttien, koon ja hemoglobiinisisällön mittaamisen. Nämä uudet soluparametrit kuvastavat siten jatkuvasti uusiutuvien punasolujen hemoglobiinisisältöä ja raudan saatavuutta hemoglobiinin muodostukseen. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia synnyttämään tulleiden naisten ja heidän vastasyntyneiden lastensa rautatasapainoa uusilla punasoluja ja retikulosyyttejä kuvaavilla parametreilla. Niiden osoitettiin olevan tarkempia kuvaamaan synnyttämään tulleiden naisten rautatasapainoa kuin perinteisesti käytetyt laboratoriotutkimukset.

Mari Ervasti

Vauvojen vaikea RSV-infektio voi johtua synnynnäisestä alttiudesta

Respiratory syncytial -virusinfektio on tavallinen vauvaikäisille hengitysvaikeuksia aiheuttava sairaus. Väitöskirjatyössä tarkasteltiin vastasyntyneiltä otetuista verinäytteistä sellaisten lasten kykyä tuottaa sytokiineja, jotka alle puolen vuoden iässä sairastuivat joko vaikeaan tai lievään RSV-infektioon, jonkin muun viruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon tai jotka pysyivät terveinä puolivuotiaiksi asti. Ne lapset, joiden valkosolut tuottivat suuria määriä interleukiineja 6 ja 8, olivat muita alttiimpia saamaan sairaalahoitoa vaativan RSV-infektion. Vaikeaan RSV-infektioon sairastuvat lapset olivat myös altistuneet muita useammin tupakansavulle ja heitä oli imetetty vähemmän aikaa kuin muissa ryhmissä olleita lapsia.

Hanna Juntti

Sosiaalisten tilanteiden pelko suomalaisnuorilla

Sosiaalisten tilanteiden pelko on ahdistuneisuushäiriö, jonka keskeisenä oireena on voimakas pelko joutua kielteisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisessa tai esiintymistilanteessa. Häiriö johtaa kärsimykseen näissä tilanteissa ja usein sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että kliininen häiriö kehittyy valtaosin nuoruusiän aikana, on kulultaan pitkäaikainen ja edeltää masennustilojen, myöhempien ahdistuneisuushäiriöiden ja päihteiden käytön puhkeamista myöhäisnuoruudessa tai aikuisiällä. Oireiden diagnostisesta arvioinnista, esiintyvyydestä tai liitännäistekijöistä suomalaisnuorilla ei ole aiempaa tutkimustietoa.

Klaus Ranta

Helikobakteeri-infektion laaja seulonta ja hoito onnistuu terveyskeskuksessa

Vammalassa aloitettiin terveyskeskuksessa kansainvälisesti ainutlaatuinen väestöpohjainen helikobakteeritulehduksen seulonta- ja hoito-ohjelma pilottitutkimuksella 1994. Vuonna 1996 kaikki 15-40-vuotiaat ja 1997- 2000 kaikki 15- ja 45-vuotiaat vammalalaiset kutsuttiin verinäyteseulontaan. Seulontaan osallistui yhteensä 4 626 henkilöä (75 % kutsutuista). Vasta-ainepositiivisille tarjottiin helikobakteeritulehduksen lopettava lääkekuuri.

Anniina Salomaa-Räsänen

Perinnöllisten kasvainten pohjoissuomalaiset juuret

Multippeli endokriininen neoplasia tyyppi 1 (MEN1) on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, jossa henkilöllä on suurentunut riski saada hormonaalisia kasvaimia lisäkilpirauhasiin, haimaan, mahasuolikanavaan ja aivolisäkkeeseen. Pohjois-Suomessa on näitä potilaita enemmän kuin muualla maassa yhteensä. Taustalla vaikuttaa kahden eri MEN1-geenivirheen (1466del12, 1657insC) perustajailmiö. Väitöstutkimuksessa pystyttiin löytämään näiden perustajamutaatioiden kantavanhemmat, jotka ovat syntyneet 1700- ja 1800-luvuilla Pohjois-Pohjanmaalla.

Outi Vierimaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat