Vauvojen vaikea RSV-infektio voi johtua synnynnäisestä alttiudesta

Respiratory syncytial -virusinfektio on tavallinen vauvaikäisille hengitysvaikeuksia aiheuttava sairaus. Väitöskirjatyössä tarkasteltiin vastasyntyneiltä otetuista verinäytteistä sellaisten lasten kykyä tuottaa sytokiineja, jotka alle puolen vuoden iässä sairastuivat joko vaikeaan tai lievään RSV-infektioon, jonkin muun viruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon tai jotka pysyivät terveinä puolivuotiaiksi asti. Ne lapset, joiden valkosolut tuottivat suuria määriä interleukiineja 6 ja 8, olivat muita alttiimpia saamaan sairaalahoitoa vaativan RSV-infektion. Vaikeaan RSV-infektioon sairastuvat lapset olivat myös altistuneet muita useammin tupakansavulle ja heitä oli imetetty vähemmän aikaa kuin muissa ryhmissä olleita lapsia.

Hanna Juntti

Sosiaalisten tilanteiden pelko suomalaisnuorilla

Sosiaalisten tilanteiden pelko on ahdistuneisuushäiriö, jonka keskeisenä oireena on voimakas pelko joutua kielteisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisessa tai esiintymistilanteessa. Häiriö johtaa kärsimykseen näissä tilanteissa ja usein sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että kliininen häiriö kehittyy valtaosin nuoruusiän aikana, on kulultaan pitkäaikainen ja edeltää masennustilojen, myöhempien ahdistuneisuushäiriöiden ja päihteiden käytön puhkeamista myöhäisnuoruudessa tai aikuisiällä. Oireiden diagnostisesta arvioinnista, esiintyvyydestä tai liitännäistekijöistä suomalaisnuorilla ei ole aiempaa tutkimustietoa.

Klaus Ranta

Helikobakteeri-infektion laaja seulonta ja hoito onnistuu terveyskeskuksessa

Vammalassa aloitettiin terveyskeskuksessa kansainvälisesti ainutlaatuinen väestöpohjainen helikobakteeritulehduksen seulonta- ja hoito-ohjelma pilottitutkimuksella 1994. Vuonna 1996 kaikki 15-40-vuotiaat ja 1997- 2000 kaikki 15- ja 45-vuotiaat vammalalaiset kutsuttiin verinäyteseulontaan. Seulontaan osallistui yhteensä 4 626 henkilöä (75 % kutsutuista). Vasta-ainepositiivisille tarjottiin helikobakteeritulehduksen lopettava lääkekuuri.

Anniina Salomaa-Räsänen

Kahvi ja tyypin 2 diabetes

Type 2 diabetes is one of the diseases that largely determined by lifestyle factors. Coffee is one of the most consumed beverages in the world and recently released data suggest the effects of coffee consumption on type 2 diabetes. The objective of the present study was to evaluate the effects of habitual coffee consumption on various aspects of type 2 diabetes and its most common complications.

Siamak Bidel

Liikunta vahvistaa nuoren naisen luustoa

Seurantatutkimus osoitti tärähdyksiä sisältävän liikunnan hyödylliseksi nuorten naisten luille. Toisaalta liikunnan määrän selvä vähentäminen vaikutti kielteisesti luumassaan. Vähäestrogeenisten ehkäisypillerien käyttö saattaa haitata hyvän huippuluumassan saavuttamista.

Essi Pikkarainen

Perinnöllisten kasvainten pohjoissuomalaiset juuret

Multippeli endokriininen neoplasia tyyppi 1 (MEN1) on vallitsevasti periytyvä oireyhtymä, jossa henkilöllä on suurentunut riski saada hormonaalisia kasvaimia lisäkilpirauhasiin, haimaan, mahasuolikanavaan ja aivolisäkkeeseen. Pohjois-Suomessa on näitä potilaita enemmän kuin muualla maassa yhteensä. Taustalla vaikuttaa kahden eri MEN1-geenivirheen (1466del12, 1657insC) perustajailmiö. Väitöstutkimuksessa pystyttiin löytämään näiden perustajamutaatioiden kantavanhemmat, jotka ovat syntyneet 1700- ja 1800-luvuilla Pohjois-Pohjanmaalla.

Outi Vierimaa

Naisilla vaarallinen tulehdusreaktio metabolisessa oireyhtymässä

Metaboliseen oireyhtymään (MBO) liittyvä rasvakudoksen tulehdusreaktio on naisilla selvästi vaikeampi kuin miehillä. Tämä pitkään kestävä tulehdusreaktio voi selittää sen, miksi naisilla on tyypin 2 diabeteksen kehittymisen myötä suurempi vaara sairastua sydäntauteihin kuin miehillä.

Juha Saltevo

Taittovirhekirurgia on riittävän turvallista

Taittovirheet, erityisesti likitaitteisuus, yleistyvät suuressa osassa maailmaa. Samanaikaisesti taittovirhekirurgia on yleistynyt räjähdysmäisesti: vuosittain maailmassa tehdään miljoonia PRK- ja LASIK-toimenpiteitä, jotka ovat yleisimmät taittovirheiden korjausmenetelmät. Näissä toimenpiteissä laserenergian avulla kudosta poistamalla sarveiskalvoa muotoillaan taittovoimakkuuden muuttamiseksi. Kuitenkin näiden menetelmien taustalla olevat kudostason mekanismit ja solubiologiset haavan paranemista käsittelevät tutkimukset perustuvat pääasiassa havaintoihin, jotka on tehty koe-eläimillä, eikä yli 10 vuoden seurantatutkimuksia sarveiskalvojen toipumisesta ole.

Jukka Moilanen

Syöttösoluilla on tärkeä rooli aivoinfarktin aiheuttamissa vaurioissa

Valtimotukoksesta aiheutuneen aivoinfarktin ennuste on viime vuosina huomattavasti parantunut liuotushoidon ansioista. Liuotushoito ei kuitenkaan sovellu kaikille potilaille aivoverenvuodon riskin takia. Jos aivoinfarkti johtuu primaarisesta aivoverenvuodosta, ennuste on tunnetusti huono ja hoitokeinot lähes olemattomat.

Daniel Strbian

Sytokiinien vapautuminen epileptisten kohtausten jälkeen

Epileptiseen sarjakohtaukseen on osoitettu koe-eläinmalleissa liittyvän sytokiinien ilmentymisen lisääntyminen ja vapautuminen lähinnä hermoston tukisoluista. Ilmentymisen ja vapautumisen on katsottu liittyvän toisaalta hermoston sähköiseen purkaukseen ja toisaalta sen seurauksena syntyvään hermokudostuhoon.

Kai Lehtimäki

Autonomisen hermoston testit paljastavat perinnöllisen rytmihäiriövaaran

Äkillisesti lisääntynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus lisää vakavien rytmihäiriöiden vaaraa mm. kasvattamalla ohimenevästi sydämen sähköiseen toipumisvaiheen (repolarisaation) keston alueellisia eroja. Tämän ilmiön merkitys korostuu tietyissä vakaville rytmihäiriöille altistavissa perinnöllisissä taudeissa, joissa repolarisaatio on valmiiksi poikkeava. Näille taudeille on tunnusomaista henkeä uhkaavan rytmihäiriön ilmaantumisen riski tilanteissa, joissa autonomisen hermoston toiminta muuttuu äkillisesti.

Petri Haapalahti

Antibioottien käytön rajoittaminen on helpottanut helikobakteerin hoitoa Suomessa

Helikobakteerin hoito on helpompaa Suomessa kuin monissa muissa maissa, koska tärkeintä bakteerin häätämiseen tarvittavaa antibioottia käytetään maltillisesti muiden sairauksien hoidoissa. Toiseksi yleisin antibiootti tehoaa bakteeriin melko huonosti erityisesti naisilla, koska antibioottia käytetään myös gynekologisten infektioiden hoitoon.

Tarmo Koivisto

Neuronaalisten seroidilipofuskinoosien molekyylitausta

NCL-taudit eli neuronaaliset seroidilipofuskinoosit ovat resessiivisesti periytyviä yhden geenin sairauksia ja ilmenevät pääasiassa lapsuusiässä. NCL-taudit aiheuttavat vakavan hermosolujen tuhoutumisen keskushermoston alueella, johtaen sokeutumiseen, psykomotorisen kehityksen häiriintymiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tässä väitöskirjatyössä on keskitytty kahteen suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaan NCL-tautiin, infantiiliin NCL:n (INCL, CLN1) ja myöhäisen lapsuusiän NCL-tautiin (vLINCLFin, CLN5). INCL-taudissa palmityyliproteiini-tioesteraasia eli PPT1-entsyymiä koodittava CLN1-geeni on mutatoitunut. PPT1:n on todettu poistavan palmitaatti-rasvahappotähdettä proteiineista koeolosuhteissa, mutta sen toiminta elimistössä on vielä tuntematon. vLINCLFin-taudissa CLN5-geeni on vioittunut, mutta geenin koodittaman CLN5-proteiinin toimintaa ei toistaiseksi tunneta.

Annina Lyly

Biomateriaalin käyttö ja kuvantamismenetelmät välikorvakirurgiassa

Välikorvaleikkauksiin usein liittyvän välikorvan ja kuuloluuketjun kirurgisen rekonstruktion tavoitteena on luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat hyvän kuulon sekä välikorvan säilymisen tulehduksettomana ja ilmapitoisena. Välikorvan rekonstruktiossa on käytetty implanttimateriaaleina perinteisesti potilaan omia kudoksia sekä tarvittaessa erilaisia hajoamattomia biomateriaaleja, mm. titaania ja silikonia. Ongelmana biomateriaalien käytössä voi olla bakteerien adherenssi eli tarttuminen vieraan materiaalin pintaan, mikä saattaa johtaa biofilmin muodostumiseen. Tämä voi aiheuttaa kroonisen, huonosti antibiootteihin reagoivan infektion kudoksessa, mikä usein käytännössä johtaa uusintaleikkaukseen ja implantin poistoon.

Lauri Peltonen

Istukan ennenaikaisen irtoamisen riskitekijät

Istukan ennenaikainen irtoaminen on harvinainen raskaushäiriö (0,5-1 %), mutta se aiheuttaa jopa 30 % kaikista perinaataalikuolemista ja 10 % kaikista ennenaikaisista synnytyksistä. Ablaation syy on epäselvä, mutta on mahdollista, että istukka on kiinnittynyt jo raskauden alussa liian pinnallisesti altistaen ennenaikaiselle irtoamiselle. Tähän voi olla vaikuttamassa äidin immuunisäätelyn häiriintyminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä raskautta edeltävät ja raskaudenaikaiset tekijät ennustavat ablaatiota ja kuvata ablaation kliinisiä löydöksiä.

Minna Tikkanen

Biohajoava lanka jännekorjauksessa

Sormen koukistajajännevamman korjauksen jälkeisen aktiivisen mobilisaation on todettu johtavan parempaan toiminnalliseen lopputulokseen kuin nykyisin yleisesti käytetyn dynaamisen mobilisaation. Aktiivisen mobilisaation ongelma on jännekorjauksen pettämisriskin lisääntyminen nykyisten ommeltekniikoiden riittämättömän vahvuuden vuoksi. Jännekorjauksen lujuutta on parannettu kehittämällä monisäieommeltekniikoita, joissa jänteeseen tehdään useita rinnakkaisia ydinompeleita. Niiden kliinistä käyttöä rajoittaa kuitenkin monimutkainen ja aikaa vievä tekninen suoritus.

Anna-Kaarina Viinikainen

Akuutin haimatulehduksen geneettisesti määräytyvät ennustetekijät

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa geneettisesti määräytyviä ennustetekijöitä akuutissa haimatulehduksessa. Tutkimuksen kandidaattigeenit liittyvät trypsinogeenin aktivaatioon taudin alussa ja systeemiseen tulehdukseen taudin edetessä.

Eija Tukiainen

Kasvohermohalvauksen kirurginen hoito hermotetulla lihassiirteellä

Pitkäaikainen kasvohermohalvaus on potilaalle henkisesti raskas ja kuormittava sairaus, sillä se vaikeuttaa merkittävästi sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa suuren kosmeettisen ja toiminnallisen haitan näille potilaille. Osa näistä potilaista hyötyy leikkaushoidosta, ja lisätiedon saanti leikkaustulokseen vaikuttavista tekijöistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta oikeat potilaat voidaan valita ja leikkausmenetelmiä parantaa.

Tuija Ylä-Kotola

Äkillisen alkoholihaimatulehduksen uusiminen

Äkillisen alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa suurimpia maailmassa. Haimatulehdusten sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet samaan tahtiin kuin alkoholin kulutus. Suomessa 68 % haimatulehdukseen sairastuneista on alkoholin suurkuluttajia.

Hanna Pelli

MMP:t biomarkkereina ihosyövissä

Ihosyöville ei ole luotettavia kudos- tai veriseuloja kasvaimen kasvunopeuden tai etäpesäkkeiden lähettämistaipumuksen ennustamiseksi. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia, mitkä metalloproteinaasit ovat olennaisia eri ihosyöpätyyppien synnyssä, leviämisessä ja ennustetekijöinä.

Tiina Kuivanen