Lääkettä luovuttavat biohajoavat verisuonistentit

Verisuonisairauksien hoidossa uusimpia keksintöjä ovat lääkettä luovuttavat stentit, joiden on osoitettu vähentävän merkittävästi suonen uudelleenahtautumista onnistuneen hoidon jälkeen. Metallisten stenttien käyttöön liittyy ongelmia, joiden vuoksi biohajoavia stenttejä on alettu tutkimaan yhtenä uutena vaihtoehtona. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida prekliinisesti uuden lääkettä luovuttavan biohajoavan polylaktidista valmistetun verisuonistentin bioyhteensopivuutta, turvallisuutta sekä tehokkuutta.

Ilkka Uurto

Takrolimuusivoide soveltuuu vaikean atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon

Atooppisen ihottuman hoito on perustunut 1950-luvulta alkaen kortisonivoiteisiin. Etenkin keskivaikeaa tai vaikeaa ihottumaa sairastavat joutuvat kuitenkin käyttämään niitä paljon ja ovat alttiita sivuvaikutuksille. Takrolimuusivoide on ensimmäinen paikallishoitolääke, joka sopii atooppisen ihottuman pitkäaikaishoitoon. Väitöskirjatyössä selvitettiin pitkäaikaisen takrolimuusivoidehoidon vaikutusta atooppista ihottumaa sairastavien potilaiden ihon stafylokokkikolonisaatioon, kollageenisynteesiin, ohuiden ihoalueiden, kuten silmäluomien, hoitoon sekä astman ja allergisen nuhan oireisiin ja löydöksiin.

Hannele Virtanen

Kasvohalvauksen luokitus ja etiologia

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia kahta kasvohalvauksen vaikeusasteen arvioinnissa käytettyä luokitusta, selvittää ihmisen herpesvirusten mahdollista etiologista osuutta kasvohalvauksessa ja kartoittaa Melkersson-Rosenthalin (MR) oireyhtymän taudinkuvaa.

Mervi Kanerva

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän geenitausta

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä (MSS) on varhaisella lapsuusiällä alkava harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus. MSS:n pääoireita ovat pikkuaivojen surkastumisesta johtuva ataksia, kaihi, lihasheikkous sekä liikunnallisen ja älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen. Potilailla voi lisäksi esiintyä mm. hypogonadismia, luustomuutoksia, karsastusta sekä lyhyt aikuispituus. Harvinaisten, yhden perintötekijän aiheuttamien sairauksien tutkiminen voi olla apuna yleisempien keskushermostoa rappeuttavien sairauksien tautimekanismien selvittämistyössä.

Anna-Kaisa Anttonen

Ihmiskudosten alfa4-ketjuiset laminiinit ja syöpä

Tyvikalvot ovat soluväliaineen erilaistuneita osia, jotka sijaitsevat solukerrosten ja tiettyjen yksittäisten solujen välittömässä läheisyydessä. Ne tukevat kudosten rakennetta ja vaikuttavat solujen toimintaan solujen pintareseptorien välityksellä. Laminiinit kuuluvat tyvikalvojen päärakenneosiin. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää vähiten tunnettujen laminiinien, alfa4-ketjuja sisältävien laminiinien, esiintymistä ihmiskudoksissa.

Noora Vainionpää

Turvapaikanhakijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin vastaanottokeskukseen kymmenen kuukauden aikana 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta ja heidän terveyspalvelujen käyttöään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi arvioitiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa käytettävissä olevia voimavaroja. Tutkimukseen osallistuneet olivat kotoisin 25 eri maasta ja heistä valtaosa oli nuoria aikuisia. Kaksi kolmasosaa oli miehiä ja viidesosa oli alaikäisiä.

Ilkka Pirinen

Geenitesti on hyödyllinen keliaakikon sukulaisten keliakiariskin arvioinnissa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion yliopistossa tehdyssä keliakian perinnöllisyyttä koskevassa sukututkimuksessa löydettiin kaksi uutta keliakiaan liittyvää geenialuetta. Tutkimukseen osallistui 60 itäsuomalaista perhettä. Tutkimuksessa todettiin, että vähäoireinen keliakia on yleinen keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa ja että keliaakikkojen sukulaisten perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan kartoittaa HLA-geenimäärityksellä. HLA-geenien todettiin vaikuttavan keliakian taudinkuvaan.

Hannele Karinen

Valtimo-laskimofisteli alaraajan verisuonten ohitusleikkauksissa

Alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yksi valtimonkovettumistaudin ilmenemismuodoista. Väestön vanhetessa ja diabeteksen yleistyessä alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yhä tavallisempia. Ns. kriittisessä iskemiassa potilaan huono verenkiertotilanne johtaa raajan menetykseen ilman verenkiertoa korjaavia toimenpiteitä. Alaraajan ohitusleikkausten tavoitteena on raajan säästäminen ja potilaan liikuntakyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen.

Katariina Laurila

Luotettava menetelmä pienten rintamuutosten diagnostiikkaan

Rinnan pienet kasvaimet tai mikrokalkkimuutokset, joina etenkin syövän esiasteet usein ilmenevät, huomataan yleensä seulontamammografiassa jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Yleensä ne eivät tunnu käsin rintaa tunnustelemalla eivätkä tavallisesti erotu luotettavasti myöskään kaikututkimuksessas, jota käytetään kookkaampien kasvainten näytteenoton ohjauksessa. Mammografiaohjattua näytteenottoa varten on kehitetty stereotaktinen menetelmä, jossa tietokoneohjelma määrittää kahdesta mammografiakuvasta rintamuutoksen tarkan sijainnin. Näytteenottoneulan sijainti suhteessa muutokseen tarkistetaan vielä ennen näytteenottoa varmennuskuvin.

Anna Sutela

Verisuonten uudismuodostus ja syövän lääkehoito

Verisuonten uudismuodostus on tärkeä tapahtuma syövän kasvussa sekä leviämisessä. Siihen liittyvien molekulaaristen mekanismien tuntemus on johtanut verisuonten uudismuodostusta ja syövän kasvua estävien uusien lääkeaineiden kehittämiseen.

Erika Iivanainen

Hyviä tuloksia sekä liki- että kaukotaittoisuuden kirurgisessa korjauksessa

Silmän taittovirhettä voidaan korjata refraktiivisilla toimenpiteillä. Tavallisin ja suosituin menetelmä on laserleikkaus, jossa sarveiskalvon kaarevuutta loivennetaan myopian (likitaittoisuuden) poistamiseksi tai vastaavasti hyperopiassa (kaukotaitteisuudessa) sarveiskalvon kaarevuutta jyrkennetään. Tosin voimakkaan myopian laserkorjauksessa sarveiskalvon liiallinen oheneminen saattaa tuottaa ongelmia, ja myös hyperopian korjauksessa muilla kirurgisilla menetelmillä tulokset ovat osoittautuneet paremmiksi kuin laserleikkauksella.

Annemari Koivula

Opioidien pitkäaikaisen käytön vaikutus aivoihin

Tutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaisen opioidien (heroiini ja buprenorfiini) väärinkäytön vaikutusta aivojen rakenteeseen magneettikuvauksella ja toimintaan EEG- ja magnetoenkefalografiatutkimuksilla (MEG). Lisäksi kognitiivista suoriutumista selvitettiin varhaisen vieroitushoidon aikana neuropsykologisilla testeillä. Tutkimukseen osallistui 23 opioidiriippuvaista henkilöä, joista 15 oli myös bentsodiatsepiiniriippuvaisia. Tutkittavilla oli vakava pitkäaikainen opioidiriippuvuus.

Reetta Kivisaari

Munuaisensiirron saanut lapsipotilas tarvitsee räätälöityä lääkitystä

Suomessa oli lokakuuhun 2007 mennessä tehty munuaisensiirto 191 lapselle, ja siirron saaneista lähes puolet oli jo saavuttanut aikuisiän. Lapselle tehtävä munuaisensiirto on tavallista suurempi haaste siksi, että siirteen tulisi kestää toimintakykyisenä useita vuosikymmeniä eikä siirtoleikkauksen jälkeinen hyljintälääkitys saisi haitata lapsen kasvua.

Paula Seikku

Siklosporiini interstitiaalisen kystiitin hoidossa

Interstitiaalinen kystiitti on krooninen rakon kipuoireyhtymä, jonka aiheuttajaa ei varmuudella tunneta. Potilaiden oirekuvaa hallitsee rakon seudun kipu rakon täyttyessä ja kivun väliaikainen helpottuminen virtsatessa. Potilaat joutuvat tyhjentämään rakkonsa tiheästi ympäri vuorokauden. Koska aiheuttajaa taudille ei tunneta, ei täsmähoitoa ole tarjolla. Oireiden vaikeus vaihtelee potilaiden välillä runsaasti, ja ainoastaan vaikeimmissa tapauksissa harkitaan raskaampia hoitoja, kuten esimerkiksi virtsarakon poistoleikkausta. Tätä ei kuitenkaan voida suositella, ennen kuin turvallisemmat hoitovaihtoehdot on todettu tehottomiksi.

Jukka Sairanen

Tärinä heikentää kuuloa

Kivityömiehet, rakennus- ja maataloustyöntekijät ja jopa hammaslääkärit altistuvat tärinälle, joka voi aiheuttaa kuulovauriota. Myös korvaleikkauksissa poran käyttö aiheuttaa sekä melua että tärinää. Mm. sopivat korvaporavalinnat vähentävät tärinäaltistusta korvaleikkauksissa ja suojaavat potilaita korvaleikkauksien aiheuttamilta kuulovaurioilta aiempaa paremmin.

Päivi Sutinen

Vanhenemiseen liittyvät amyloidisairaudet

Teollistuneissa länsimaissa ihmisen odotettavissa oleva elinikä nousee jatkuvasti ja vanhenemiseen liittyvien sairauksien lääketieteellinen ja sosiaalis-taloudellinen merkitys lisääntyy. Näistä sairauksista varmaankin tunnetuin on Alzheimerin tauti, joka samalla on eräs vanhenemiseen liittyvistä amyloidisairauksista.

Maarit Tanskanen

Sappikirroosi yleistyy myös Suomessa

Primaari biliaarikirroosi eli sappikirroosi on yleistynyt länsimaissa. Esiintyvyys on suurin Yhdysvalloissa (402/miljoona asukasta) ja ilmaantuvuus Skotlannissa (49/milj./vuosi). Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää esiintyvyys ja ilmaantuvuus Suomessa.

Henna Rautiainen

Terveyskeskuspalveluiden suurkäyttöä voi ennustaa potilaskohtaisesti

Kuopion yliopiston yleislääketieteen yksikössä tehdyssä väitöstutkimuksessa on kehitetty malli terveyskeskuksen terveyspalvelujen pitkäaikaisen suurkäytön ennustamiseen. Malli on jatkokehiteltävissä ennustamisen työkaluksi terveyskeskuslääkärin käytännön työhön.

Tuomas Koskela

Mitraaliläpän vuodon kirurgisen hoidon tulokset

Hiippa- eli mitraaliläpän korjausleikkaus on nykyisin ensisijainen valinta mitraaliläpän vuodon kirurgisessa hoidossa. Korjausleikkauksista on raportoitu yhteneväisesti erinomaisia pitkäaikaistuloksia. Tekoläppäleikkaukseen nähden korjausleikkauksiin liittyy pienempi välitön leikkauskuolleisuus sekä parempi leikkauksen jälkeinen pitkäaikaisennuste.

Jouni Heikkinen

EU:n toimivalta terveydenhuollossa kaipaa uudelleenharkintaa

Kansallisten käytäntöjen erilaisuus heikentää mahdollisuuksia valtioiden rajat ylittäville terveyspalveluille EU:n sisämarkkina-alueella. EU:n 15 vanhaa jäsenmaata kattaneessa tutkimuksessa testattiin suomalaisen ja luxemburgilaisen antibioottireseptin toimittamista toisen jäsenmaan apteekeista. Yleensä apteekit toimittivat pyydetyn tai terapeuttisesti samankaltaisen valmisteen, lukuun ottamatta Englantia ja Ruotsia. Ruotsista tosin toimitettiin suomalainen resepti pohjoismaisen reseptien vastavuoroisen tunnustamisen nojalla.

Mia Mäkinen