Epstein-Barrin virus ja sen aiheuttama lymfoproliferatiivinen oireyhtymä elinsiirtopotilailla

Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa nuoruusiässä yleisen mononukleoosin, mutta liittyy myös pahanlaatuisiin tauteihin. Perusterveiltä infektiopotilailta EBV-infektio voidaan osoittaa luotettavasti virusvasta-ainetutkimusten eli serologian avulla. Primaarisessa EBV-infektiossa kehittyy IgM- ja IgG-vasta-aineita viruksen kapsidiantigeenille (viral capsid antigen, VCA). Toipumisvaiheessa VCA-IgM-vasta-aineet häviävät, kun taas VCA-IgG-vasta-aineet säilyvät koko eliniän. EBV voi aktivoitua elimistössä, ja tuolloin serologia ei riitä taudinmääritykseen.

Sanna Aalto

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy suuri itsemurhariski

Tutkimus on osa etenevää seurantatutkimusta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (Jorvi Bipolar Study). Tutkimusta varten seulottiin 1 630 iältään 18-59-vuotiasta potilasta käyttäen Mood Disorder Questionnaire (MDQ) -mielialahäiriökyselyä. Kyselyn perusteella positiivisiksi osoittautuneet 490 potilasta haastateltiin puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tutkimukseen valikoitui lopulta 191 potilasta. Näillä oli diagnosoitavissa meneillään oleva kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjakso, josta myöhemmin käytetään myöhemmin nimeä indeksijakso.

Hanna Valtonen

Herpesvirus HHV-6 elinsiirtopotilailla

Hylkimisreaktio ja infektiot ovat maksansiirtopotilaiden merkittävimpiä komplikaatioita. Ihmisen herpesvirus 6 (HHV-6) aiheuttaa vauvarokon varhaislapsuudessa, ja se jää muiden herpesvirusten tavoin primaari-infektion jälkeen elimistöön piileväksi ja voi aktivoitua elinsiirron yhteydessä. HHV-6 kuuluu beetaherpesviruksiin yhdessä läheisten sukulaistensa sytomegaloviruksen (CMV) ja ihmisen herpesvirus 7:n (HHV-7) kanssa. CMV:n merkitys suorien ja epäsuorien komplikaatioiden aiheuttajana elinsiirtopotilailla on tunnettu, mutta HHV-6:n ja HHV-7:n merkityksestä tiedetään vähemmän.

Maiju Härmä

Uutta tietoa Klinefelterin oireyhtymästä voidaan hyödyntää hoidossa

Klinefelterin oireyhtymän (KS) aiheuttama ylimääräinen X-kromosomi on tavallisin miehen lapsettomuuteen johtava kromosomipoikkeavuus. Noin joka 600. vastasyntyneeltä pojalta löytyy tällainen kromosomisto. Oireyhtymään liittyvä lapsettomuus johtuu sukusolujen häviämisestä kiveksistä, ja lasten saamista on aikaisemmin pidetty mahdottomana. Uudet avusteiset lisääntymishoidot ovat kuitenkin muuttaneet tätä käsitystä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin kivesten tuhoutumiseen johtavia mekanismeja.

Anne Wikström

Ruokavaliota koskevia näkökohtia keliakian diagnostiikkaan ja hoitoon

Keliakian diagnoosi on perustunut villusatrofian löytymiseen koepalasta ohutsuolen limakalvolta. Hoitona on elinikäinen tiukka gluteeniton dieetti, jossa tulee välttää vehnää, ohraa ja ruista. Kaura on hyväksytty Suomessa yli kymmenen vuotta osaksi keliaakikon ruokavaliota. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ruokavalion merkitystä diagnostiikassa ja hoidossa.

Markku Peräaho

Tutkimus silmäluomen basalioomasta

Tässä väitöstyössä tutkittiin silmäluomen basaliooman epidemologiaa, hoitoa ja histopatologiaa. Basaliooma on silmäluomen yleisin pahanlaatuinen kasvain, joka kasvaa paikallisesti eikä yleensä lähetä etäpesäkkeitä. Silmäluomen basaliooman esiintyvyydessä todettiin merkitsevä kasvu Suomessa vuosina 1953-97.

Ville Paavilainen

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt varhaisessa ja edenneessä Parkinsonin taudissa

Liikkeitä säätelevän ekstrapyramidaalijärjestelmän lisäksi Parkinsonin taudin tiedetään vaikuttavan autonomisen hermoston toimintaan jo taudin varhaisvaiheissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintahäiriön aiheuttamia muutoksia sydämen sykevaihtelussa juuri diagnosoiduilla parkinsonpotilailla. Edennyttä tautia sairastaneilta potilailta tutkittiin verenpainetta, syketaajuutta ja hikoilua, ja heidän vointiaan seurattiin kliinisesti aamun lääkeannoksen jälkeen.

Ville Pursiainen

Yläraajakivut ja sympaattisen hermoston toiminta

Yläraajan vaivat, erityisesti niska-hartiakipu ja rannekanavaoireyhtymä, ovat hyvin yleisiä: niitä esiintyy yhdellä kymmenestä. Nämä vaivat todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa, koska tietokoneiden käyttö lisääntyy nopeasti. Tietokonetyössä toistetaan samoja liikkeitä tunnista toiseen. Nykyiset työpisteet pakottavat huonoon asentoon, ja kiireinen työtahti ahdistaa. Yläraajavaivoja voivat aiheuttaa myös värähtelevät työkalut.

Zhiyong Ming

Munanjohdinsyöpä lisääntynyt Suomessa

Vuonna 2005 uusia naisten gynekologisia syöpiä todettiin 1 503, ja näistä 30 oli munanjohdinsyöpiä. Munanjohdinsyöpä on monietiologinen tauti ja harvinaisena vähän tutkittu; sen epidemiologiasta ei juurikaan ole tietoa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin munanjohdinsyövän esiintyvyyttä sekä siihen vaikuttavia riski, suoja- ja ennustetekijöitä. Lisäksi monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa selvitettiin riskiä sairastua uuteen syöpään sairastetun munanjohdinsyövän jälkeen.

Annika Riska

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito on tehostunut

Noin miljoona suomalaista tupakoi päivittäin, ja jopa puolelle pitkään tupakoineista kehittyy myöhemmällä iällä keuhkoahtaumatauti. Esimerkiksi vuonna 2001 suomalaisilla oli tämän taudin takiayli 100 000 sairaalahoitopäivää.

Tuija Kinnunen

Yövirtsaamisen ilmaantuvuus, syyt ja vaikutukset

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää yövirtsaamisen eli nokturian vallitsevuus ja ilmaantuvuus suomalaisessa yli 50-vuotiaassa miesväestössä. Toinen tavoite oli arvioida yleisimpien pitkäaikaissairauksien merkitys nokturian riskitekijöinä. Lisäksi haluttiin tutkia nokturian ja muiden virtsaamisoireiden haitallisuutta ja kehittää oirekyselylomakkeeseen perustuva mittari oireiden haitan vertailemiseen.

Jukka Häkkinen

Yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelu Suomessa

Perhesuunnittelukysymykset ovat ajankohtaisia yliopisto-opiskelijoille, koska he ovat optimaalisessa lastensaanti-iässä. Aikaisempien tutkimusten perusteella on ilmeistä, että koulutuksella on yhteyttä seksuaaliseen käyttäytymiseen, lastensaamiseen ja ehkäisyvalintoihin. Erityisesti koulutetut naiset näyttävät siirtävän raskaaksituloa.

Aira Virtala

Epilepsiaa sairastavien naisten raskaudenkulku on normaali

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista synnyttäjäväestössä, ja siihen on vuosikymmenten saatossa liitetty sekä äidin että sikiön suurentunut komplikaatioriski. Myös huoli epilepsian hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutuksesta sikiöön sekä mahdolliset epilepsialääkityksen myöhäisvaikutukset älylliseen kehitykseen lääkitykselle sikiöaikana altistuneilla lapsilla ovat viime vuosina puhuttaneet paljon.

Katriina Viinikainen

Aivohalvauspotilaiden kroonisia tunto- ja näkökenttäpuutoksia voidaan kuntouttaa

Aivohalvaus on yleinen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. liikuntakyvyn, puhekyvyn, muistitoimintojen ja aistitoimintojen puutoksia. Erityisesti liikuntakyvyn kuntoutus fysioterapian keinoin on kliinistä rutiinia, mutta tunto- ja näkökenttäpuutosten kuntoutukseen ei ole vakiintuneita menetelmiä. Aivohalvauksen aiheuttamat pysyvät toiminnalliset puutokset ovat suuri henkilökohtainen, sosiaalinen ja taloudellinen haitta.

Laura Julkunen

Luun kasvutekijällä voidaan parantaa sääriluun alaosan murtuman paranemista

Sääriluun alaosan ns. pilon tibiale -murtumat ovat yksi vaikeimmin hoidettavista murtumatyypeistä. Niissä vammaenergia on yleensä suuri, sillä ne syntyvät useimmiten liikennetapaturmissa tai korkealta putoamisissa. Säären alaosasta puuttuu suojaava lihaskerros, ja neljäsosassa murtumista luu on läpäissyt ihon eli kyseessä on avomurtuma. Valtaosa pilon tibiale -murtumista hoidetaan leikkauksella, koska virheasentoa ja murtumapirstaleita on vaikea hallita kipsihoidolla.

Jukka Ristiniemi

Kasvutekijät prolaboituneissa ja degeneroituneissa nikamavälilevyissä

Nikamavälilevykudos koostuu geelimäisestä ytimestä (nucleus pulpousus) ja tämän ympärille rengasmaisesti rakentuvasta annulus fibrosuksesta. Nikamavälilevykudossolu on erilainen eri osissa välilevykudosta: ulommassa vyöhykkeessä solu muistuttaa sidekudossolua ja geelimäisessä sisävyöhykkeessä solutyyppi on enemmänkin rustosolumainen.

Jukka Tolonen

Tulehduskipulääkkeiden haitat puntaroitavana

Tulehduskipulääkkeet lievittävät kipua ja tulehdusreaktiota sekä alentavat kuumetta. Ne estävät elimistössä tulehdusreaktiota välittävien prostanoidien muodostumista. Eräillä prostanoideilla on elimistössä myös hyödyllisiä vaikutuksia. Perinteiset tulehduskipulääkkeet estävät sekä hyödyllisten (mm. mahan limakalvoa suojaavien) että haitallisten, tulehduksen yhteydessä lisääntyvien prostanoiden muodostumista. Koksibien, vaikutus painottuu tulehdusta välittävien prostanoidien tuotannon vähentämiseen.

Arja Helin-Salmivaara

Syövän ilmaantuvuus viidessä Iranin maakunnassa

Syöpä on Iranin toiseksi yleisin ei-tapaturmainen kuolemansyy heti sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin syövän esiintyvyyttä Iranissa. Retrospektiivinen tutkimus tehtiin viiden vuoden aikana 1996-2000 viidessä Iranin maakunnassa (Ardebil, Gilan, Mazandaran ja Golestan pohjoisessa sekä Kerman etelässä). Vuonna 1996 yhteensä 15,7 % Iranin väestöstä asui näissä maakunnissa. Saatavilla olevat syöpäpotilaiden sairauskertomus- ja kuolemansyytiedot koottiin syöpärekisteritietokannaksi. Tutkimuksessa kehitettiin myös ilmaantuvuuslukujen korjaamiseksi uusi menetelmä, joka perustuu muiden syöpien esiintyvyyslukujen vertaamiseen leukemiaan, jonka esiintyvyys on vakaa.

Mahdi Fallah

Trombiinin muodostuksen säätely vastasyntyneillä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vastasyntyneiden veren hyytymisjärjestelmän toimintaa keskittyen erityisesti sen avainentsyymin, trombiinin, tuotantoon erilaisissa kliinisissä tilanteissa. Vastasyntyneiden veren hyytymisjärjestelmä eroaa monilta osin aikuisten järjestelmästä, mikä johtaa erilaiseen trombiinin säätelyyn. Riittävä trombiinin tuotanto on tärkeää sen monien veren hyytymistä edistävien vaikutusten vuoksi. Toisaalta liiallinen trombiinin tuotanto voi lisää tukoskomplikaatioiden riskiä. Lapsista sairailla vastasyntyneillä vuoto- ja tukoskomplikaatioiden vaara on suurin. Tutkitut potilasryhmät koostuivatkin teho-osastolla hoidetuista vastasyntyneistä, jotka saivat jääplasmansiirron tai verenvaihdon, sekä vastasyntyneistä, joilla oli avosydänleikkausta vaativa sydänvika. Lisäksi tutkittiin terveitä vastasyntyneitä, joista osa oli perinnöllisen tukostaipumusta aiheuttavan hyytymistekijä V:n Leiden-mutaation kantajia.

Satu Långström

Hormonikierukka on tehokas ja turvallinen ehkäisymenetelmä

Raskaus alkaa hormonikierukan käytön aikana hyvin harvoin. Tässä laajassa valtakunnallisessa kyselylomaketutkimuksessa viiden vuoden aikana 64 naista 17 360:stä ilmoitti tulleensa raskaaksi hormonikierukan käytön aikana: sataa naisvuotta kohti raskausluku oli 0,5. Kaikki naiset, jotka tulivat raskaaksi hormonikierukan käytön aikana, alkoivat epäillä raskautta joko tyypillisten raskausoireiden tai kuukautisvuotojen muuttumisen vuoksi. Jos raskaus kuitenkin alkaa hormonikierukan käytön aikana, kohdunulkoisen raskauden riski on suuri. Siksi onkin tärkeää kertoa naisille hormonikierukan asettamisen yhteydessä, että mikäli hormonikierukan käytön aikana vakiintunut vuotoprofiili muuttuu tai ilmaantuu raskausoireita, on äärimmäisen tärkeää ottaa yhteyttä omaan lääkäriin, jotta raskaus saadaan joko todetuksi tai poissuljetuksi. Kierukan asettamisen yhteydessä annettu asiaan liittyvä tieto lisää huomattavasti kierukan käyttäjien tyytyväisyyttä tähän ehkäisymenetelmään ja vähentää kierukan ennenaikaista poistattamista.

Tiina Backman