Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia

Aivojen glioomista, joita todetaan Suomessa vuosittain runsaat 300, aikuisilla yli puolet on pahanlaatuisia eli syöpäkasvaimia (luokkaa III ja IV). Leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidon kehittymisestä huolimatta potilaiden ennuste on huono. Geeniterapia on osoittautunut yhdeksi lupaavaksi pahanlaatuisten glioomien hoitomuodoksi. Adenovirusvälitteisessä geeniterapiassa adenoviruskuljettimen avulla syöpäsoluun kuljetetaan hoitogeeni, tymidiinikinaasigeeni. Siirretyn geenin avulla solu tuottaa tymidiinikinaasientsyymiä, joka muuttaa elimistöön lääkkeenä saatetun viruslääkkeen, gansikloviirin, syöpäsoluja tappavaksi yhdisteeksi. Yksittäin tymidiinikinaasi tai gansikloviiri ovat solulle vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat kohdesolun tuhoutumisen. Geeniterapia toteutetaan kasvaimen leikkauksen yhteydessä. Geeniterapian turvallisuutta ja tehoa tutkittaessa käytetään merkkigeeninä beetagalaktosidaasigeeniä, jonka värjäytymisominaisuuksien avulla voidaan havaita geenin siirtyminen kohdesolukkoon.

Kristiina Tyynelä

Työaikojen hallinta vähentää naisten sairastamista

Huono työaikojen hallinta ennusti naisilla kaksinkertaista riskiä koetun terveyden heikentymiseen, puolitoistakertaista riskiä psyykkisen rasittuneisuuden ilmaantumiseen ja puolitoistakertaista riskiä joutua lääkärin todistamalle sairauslomalle. Miehillä huono työaikojen hallinta ei vaikuttanut itsearvioituun terveyteen, mutta lisäsi sairauspoissaoloja niillä miehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruumiillinen työ. Näin todettiin Kunta10-tutkimukseen kuuluvassa väitöskirjatutkimuksessa, jossa seurattiin kymmenen suomalaisen kaupungin henkilöstöä vuosina 1997-2003. Mukana oli yli 30 000 työntekijää. Työaikojen hallinnan vaikutuksia terveyteen ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty.

Leena Ala-Mursula

Diabetekselle altistavat geenit saattavat altistaa myös raskausmyrkytykselle

Pre-eklampsialla on monimutkainen perinnöllinen tausta, jota ei vielä tarkkaan tunneta. Sairaus esiintyy suvuittain, ja myös ympäristötekijöillä on vaikutusta sen esiintyvyyteen ja taudin vaikeusasteeseen. Väitöskirjatutkimuksessa etsittiin pre-eklampsialle altistavia geenejä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat diabetekselle ja verisuonten sisäpinnan toimintahäiriölle altistavat geenit ja niiden muutokset, polymorfiat. Kahdessa eri geenissä tällaisten polymorfioiden todettiin olevan yhteydessä pre-eklampsian ilmenemiseen.

Tanja Saarela

Vihreä lapsivesi yhteydessä vastasyntyneen aivovaurioon

Viidessä prosentissa synnytyksistä, joissa havaitaan mekoniumin eli lapsenpihkan värjäämää lapsivettä, vastasyntyneelle kehittyy keuhkosairaus vihreän lapsiveden joutuessa keuhkoihin. Näillä vastasyntyneillä havaitaan hengitysvaikeuksia, jotka usein vaativat tehohoitoa. Inhaloitavalla typpioksidilla hoidetaan keuhko-ongelmaa, mutta sen vaikutuksia aivokudokseen ei ole tunnettu.

Minna Aaltonen

Kaihipotilaiden näöntarkkuus leikkaukseen tullessa

Väitöskirjassa tutkittiin kaihipotilaiden näöntarkkuutta ennen kaihileikkausta Vaasan seudulla. Kaihileikkauksien määrä Vaasan seudulla ja koko Suomessa kasvoi noin seitsemänkertaiseksi 1982-2000. Tämä merkitsi sitä, että vuonna 2000 potilaat leikattiin varhemmin ja potilaiden näöntarkkuudet olivat parempia. Väitöskirjatyössä selvitettiin myös leikkaukseen tulijoiden näöntarkkuuksien muutosta lähetteen saapumisajankohdasta leikkauksen suoritusajankohtaan, joka oli keskimäärin 13 kuukautta myöhemmin.

Jaakko Leinonen

Kuulokoje parantaa elämänlaatua

Noin 15 %:lla suomalaisista 55-75-vuotiaista on kuntoutusta vaativa kuulonheikkenemä. Huonokuuloisten määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Suomessa on sovitettu vuosittain noin 14 000 kuulokojetta, mutta tarve ylittää jo nyt tarjonnan ja kuulokojesovitusten odotusajat ovat olleet pitkät. Kuulokojeiden antamasta hyödystä ei ole Suomessa aiempia tutkimuksia. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin kuulokojeen käyttöä, niiden kustannuksia ja niistä saatavaa hyötyä. Elämänlaatumittareita käyttäen mitattiin kotikäynneillä ensimmäisen kuulokojeen hyötyä käyttäjilleen ja kuulokojeen käytön lisäopetuksen kustannustehokkuutta.

Arja Vuorialho

Naisten virtsankarkailun hoidossa hyviä tuloksia kevyillä nauhaleikkauksilla

Päiväkirurgiset, lyhytjälkihoitoiset nauhaleikkaustekniikat ovat kokonaan syrjäyttäneet aiemmat kajoavammat leikkausmenetelmät naisten virtsankarkailun hoidossa. Ensimmäisestä jo yli 10 vuotta sitten kuvatusta ja nopeasti maailmanlaajuisen suosion saavuttaneesta TVT-tekniikasta (Tension-free Vaginal Tape) on kehitetty lukuisia muunnelmia. Väitöstutkimus osoittaa, että nämä uudet päiväkirurgiset nauhaleikkausmenetelmät ovat tehokkaita ja turvallisia toimenpiteitä naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.

Eija Laurikainen

Mittalaite metanolimyrkytyksen nopeaan tunnistamiseen

Suomessa on päihdeongelmaisten joukko, joka käyttää alkoholeja sisältäviä kemikaalivalmisteita alkoholinkorvikkeina, tavallisimmin autokemikaaleja. Metanolimyrkytykset yleistyivät metanolia sisältävien lasinpesunesteiden tultua markkinoille Suomen EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolivälissä. Nykyisin metanoli aiheuttaa vuosittain 20-40, etyleeniglykoli 15-20 ja isopropyylialkoholi 1-5 kuolemaan johtavaa myrkytystä. Lievempiä liuotinainemyrkytyksiä ja -epäilyjä on moninkertainen määrä.

Olli Laakso

Silmän poisto ei ole aina välttämätöntä suurtenkaan silmäkasvainten hoidossa

Suonikalvoston melanooma (uveamelanooma) on yleisin silmänsisäinen pahanlaatuinen kasvain. Noin puolelle potilaista kehittyy etäpesäkkeet, ja monet potilaista menettävät käyttökelpoisen näkökyvyn kasvainsilmästään kasvaimen ja hoitotoimenpiteiden takia. Aikaisemmin uveamelanooman ainoana hoitona on ollut koko silmän poistaminen, mutta kahden viime vuosikymmenen aikana erilaiset silmän säästävät hoitomuodot ovat yleistyneet. Monissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että vaikka silmän poisto estää tehokkaasti kasvaimen paikallisen uusimisen, se ei vaikuta etäpesäkkeiden kehittymiseen tai eloonjäämisennusteeseen.

Ilkka Puusaari

Keliakian tehostettu diagnostiikka kannattaa

Keliakian taudinkuva on laaja ja tauti on yleinen: jopa 1 % väestöstä sairastaa sitä, suuri osa tietämättään. Gluteeniton ruokavalio on keliakian hoidon kulmakivi ja parantaa keliakiassa esiintyvän suolivaurion. Tiedetään, että keliakiaa esiintyy tietyissä riskiryhmissä, kuten potilaiden lähisukulaisilla ja autoimmuunitauteja sairastavilla, 5-10-kertaisesti muuhun väestöön verrattuna. Nämä potilaat ovat keliakian suhteen usein varsin vähäoireisia tai jopa oireettomia, eikä hoidon pitkäaikaisvaikutuksista ole tutkimustietoa. Ei myöskään tiedetä, noudattavatko diagnoosihetkellä oireettomat potilaat gluteenitonta ruokavaliota jatkossa.

Mervi Viljamaa

Sepelvaltimotaudissa elimistön puolustusjärjestelmä iskee harhaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvan komplementtijärjestelmän toimintaa, säätelyä ja mahdollisia vaikutuksista sepelvaltimon seinämässä ateroskleroosin kehittyessä. Komplementtijärjestelmä kuuluu elimistön synnynnäiseen puolustusjärjestelmään. Valtimon seinämässä esimerkiksi LDL-hiukkasten muuntuessa muodostuu rakenteita, jotka elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraiksi. Intimaan muodostuu krooninen tulehdusreaktio. Myös komplementtijärjestelmä on aktivoitunut ateroskleroottisessa sepelvaltimon seinämässä ja useissa eläinmalleissa on pystytty osoittamaan, että muuntelemalla ja hillitsemällä komplementtijärjestelmän aktivaatiota voidaan vaikuttaa ateroskleroosin kehittymiseen.

Riina Oksjoki

Lääketieteelliset ongelmat vaikuttavat selkäydinvaurioisen arjen toimintaan

Selkäydinvaurioihin liittyy usein lihasheikkouden ja tuntopuutosten lisäksi erilaisia lääketieteellisiä ongelmia, yleisimpinä rakon ja suolen toimintahäiriöt, neuropaattinen kipu, spastisuus, painehaavaumat sekä seksuaalitoimintojen häiriöt. Tässä väitöskirjassa selvitettiin näiden ongelmien vaikutusta työssäkäyntiin ja seksuaalielämään. Erityistavoitteena oli tutkia luun tiheyttä ja siihen liittyviä tekijöitä aikuisilla, joilla on synnynnäinen selkäydinvaurio meningomyeloseelen seurauksena.

Kirsi Valtonen

Nukleiinihapon monistustesti tuberkuloosin diagnostiikassa ja hoidossa

Tuberkuloosibakteerin hidaskasvuisuus vaikeuttaa taudin laboratoriodiagnostiikkaa. Keuhkotuberkuloosin toteaminen perustuu yskösten värjäys- ja viljelytutkimuksiin, joilla on kuitenkin heikkoutensa. Värjäystestillä voidaan vuorokaudessa todeta potilaan tartuttavuus, mutta testi on epäherkkä eikä erota tuberkuloosibakteeria ei-tuberkuloottisista mykobakteereista. Viljelytutkimus on herkkä ja antaa lopullisen mikrobiologisen varmistuksen tuberkuloosista, mutta tulos valmistuu vasta 2-4 viikon kuluessa. Viljelystä voidaan myös edetä lääkeherkkyystutkimuksiin ja epidemiologisiin selvityksiin.

Iiris Rajalahti

Uusia menetelmiä lääkekehitystyöhön

Uuden lääkkeen kehittämiseen kuluu keskimäärin 10-15 vuotta ja miljardi euroa. Lääkekehityksen tärkeimpiä päämääriä onkin tuottaa turvallisempia ja tehokkaampia lääkeaineita nykyistä nopeammin. Harvempi kuin yksi kymmenestä lääkekehitysprojektista johtaa onnistuneeseen lopputulokseen.

Miia Turpeinen

Uutta tietoa vastasyntyneiden mekoniumaspiraation hoidosta

Väitöskirjatyössä saatiin uutta tietoa vastasyntyneiden mekoniumaspiraatio-oireyhtymästä. Kokeellisissa tutkimuksissa keuhkojen toimintaa pystyttiin mittaamaan dynaamisella röntgentutkimuksella ja parantamaan tulehdusreaktiota lieventävällä lääkkeellä, pentoksifylliinillä.

Kalle Korhonen

Mulibrey-nanismin geenitausta

Mulibrey-nanismi on harvinainen monioireinen synnynnäinen sairaus, jonka oireisiin kuuluvat jo sikiökaudella alkava kasvuhäiriö, tyypilliset kolmiomaiset kasvonpiirteet sekä etenevä sydänsairaus. Useille potilaille kehittyy lisäksi metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes, ja heillä on suurentunut alttius lapsuusajan munuaiskasvaimiin sekä hyvänlaatuisiin munasarjakasvaimiin. Mulibrey-nanismin taustalla ovat virheet TRIM37-geenissä. Geenin tuottaman TRIM37-proteiinin normaali toiminta ja mulibrey-nanismin tautimekanismit ovat vielä toistaiseksi tuntemattomia. Alustavat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet proteiinin paikantuvan solun sisällä peroksisomeihin ja TRIM37-proteiinilla on osoitettu olevan ubikitiini-ligaasiaktiivisuutta. Nämä löydökset viittaavat siihen että TRIM37-proteiinin toiminta saattaa liittyä proteasomivälitteiseen proteiinien hajotukseen.

Riikka Hämäläinen

Diabeetikon sepelvaltimotautia ennustavat riskitekijät

Tyypin 2 diabeetikoilla ravitsemukseen liittyvät tekijät, kuten ravinnon rasvojen laatu ja suurentunut plasman homokysteiinipitoisuus, sekä tulehdusreaktion merkkinä suurentunut seerumin C-reaktiivisen proteiinin taso ennustavat sepelvaltimotautitapahtumia perinteisistä riskitekijöistä riippumatta.

Minna Soinio

Tekolonkka voi kestää hyvin myös nuorella ja aktiivisella potilaalla

Väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa väestötasolla, että lonkan tekonivelleikkauksella voidaan saavuttaa hyvät pitkäaikaistulokset myös nuorilla potilailla. Lisäksi todettiin, että sairaala Ortonissa kehitetyllä, teknisesti erittäin vaativalla lonkan tekonivelleikkauksella voidaan merkittävästi vähentää kipua ja parantaa kävelykykyä myös niillä potilailla, joilla lapsuudessa hoitamatta jäänyt lonkan synnynnäinen korkea sijoiltaanmeno on johtanut nivelen vaikeaan kehityshäiriöön. Tutkimus tuo uutta tietoa nuorten potilaiden tekonivelleikkausten tuloksista.

Antti Eskelinen

Hyytymisjärjestelmän ja fibrinolyysin aktivaatio aivoinfarktin ennusteen arvioinnissa

Valtimonkovettumistauti on iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden tavallisin syy. Veren hyytymisjärjestelmän ja endoteelin toiminnan tiedetään muuttuvan sen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko toistuvien veren hyytymistä, fibrinolyysiä ja vasoaktiviteettia mittaavien merkkiaineiden määritysten perusteella selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aivoinfarktin syntymekanismi, arvioida potilaiden toipumista ja ennustaa taudin uusiutumisriskiä.

Elena Haapaniemi

Uusi merkkiaine munasarjasyövän ennusteen arvioimiseen?

Matriksin metalloproteinaasit 2 ja 9 (gelatinaasit) ovat solunulkoista materiaalia ja kudoksia rajaavaa tyvikalvoa hajottavia entsyymejä. Ne edistävät syöpäkasvaimen leviämistä ympäröiviin kudoksiin. Gelatinaasien tuotanto on usein lisääntynyt syöpäkasvaimissa. Kasvainkudoksen gelatinaasiylimäärä on yhdistetty huonoon ennusteeseen joissakin syöpätaudeissa. Kudosinhibiittorit 1 ja 2 säätelevät gelatinaasien aktiivisuutta.

Marita Rauvala