Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun riskiä insuliinihoitoon verrattuna

Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun eikä muidenkaan välittömien komplikaatioiden riskiä insuliinihoitoon verrattuna. Metformiinilla hoidetuista naisista 32 % tarvitsi lisäksi insuliinihoitoa glukoositasapainon saavuttamiseksi. Lisäinsuliinin tarvetta ennustivat naisen lihavuus, varhainen lääkehoidon tarve ja kohollaan olevat glukoosin paastoarvot. Metformiinille kohdussa altistuneet lapset olivat pidempiä ja painavampia 18 kuukauden iässä kuin insuliinille altistuneet lapset, mutta heidän motorisessa, kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessään ei ollut eroja.

Hilkka Ijäs

Uusia menetelmiä hyvänlaatuisten sappitieahtaumien endoskooppiseen tutkimiseen ja hoitoon

Endoskooppisen retrogradisen kolangio-pankreatografian (ERCP) aiheet ja komplikaatioluvut ovat hyväksyttävällä tasolla suomalaisessa keskussairaalassa. Endoskooppinen kolangioskopia on käyttökelpoinen, täydentävä diagnostinen menetelmä myös sklerosoivassa kolangiitissa. Pitkäaikaiseen haimatulehdukseen liittyviä ahtaumia kannattaa hoitaa päällystetyillä metallistenteillä. Proteiinien ilmeneminen muuttuu sappitieahtauman muodostuessa ja kudosreaktio voi olla suotuisampi biohajoavilla kuin metallistenteillä. Ensimmäiset käytännön kokemukset biohajoavien sappitiestenttien endoskooppisesta potilaskäytöstä ovat lupaavia.

Antti Siiki

Ateroskleroosin ja iskeemisen aivoverenkiertohäiriön riskiin vaikuttavia uusia geneettisiä tekijöitä

Väitöstutkimuksessa löydettiin ateroskleroosin ja iskeemisen aivoverenkiertohäiriön riskiin sekä oxLDL-pitoisuuteen vaikuttavia uusia geneettisiä tekijöitä. HDAC9 edistää kaulasuonen ateroskleroosia. HDAC9 ja MMP12 assosioituvat ateroskleroottisen plakin vakavuusasteeseen ja iskeemisen aivoverenkiertohäiriön riskiin. ApoB Pro2739Leu on uusi seerumin oxLDL-pitoisuuteen vaikuttava geenivariaatio.

Kari-Matti Mäkelä

Väestön mielestä vastuu mielenterveysongelmien hoidosta kuuluu ensisijaisesti yhteiskunnalle

Tulosten mukaan vastuu mielenterveysongelmien hoidosta ja oireilevien auttamisesta kuuluu väestön mielestä ensisijaisesti yhteiskunnalle ja vähemmässä määrin oireilevalle itselleen tai tämän läheisille. Ennaltaehkäisyssä ja hoidossa voivat parhaiten auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on käytössään riittävät resurssit.

Kirsti Kähärä

Verisuonten kasvutekijöitä muokkaamalla kohti parempia geenihoitoja

Verisuonten läpäisevyyden lisääntyminen ja siitä seuraava kudosturvotus on merkittävin VEGF-kasvutekijöiden aiheuttama haittavaikutus terapeuttiseen angiogeneesiin perustuvien hoitojen yhteydessä. VEGF-perheen jäsenten sitoutumisvoimakkuuden reseptoriinsa VEGFR-2:een todettiin olevan tärkein läpäisevyyden lisäystä määrittävä tekijä. Täyden angiogeenisen vasteen todettiin kuitenkin riippuvan tämän lisäksi voimakkaasti kasvutekijän kyvystä sitoutua apureseptoreina toimiviin neuropiliineihin ja heparaanisulfaatti-molekyyleihin. Lisäksi havaittiin uuden, käärmeen myrkyistä eristetyn VEGF:n, Vamminin, olevan erityisen tehokas verisuonten uudismuodostuksen välittäjä sekä kehitettiin uusia ominaisuuksiltaan parannettuja VEGF-D-muotoja.

Pyry Toivanen

Uusia merkkitekijöitä löytyi ihosyövän diagnosointiin ja hoitoon

Väitöstutkimuksessa löytyi keino havaita ihon levyepiteelisyöpä varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyisin käytössä olevilla menetelmillä. Löytyi myös kaksi merkkitekijää, joiden avulla ihosyövän hoitoa voidaan parantaa. SerpinA1:n ilmentyminen on voimakkaasti koholla ihon okasolusyövässä. SerpinA1:n ilmentyminen lisääntyy, kun syöpä kehittyy esiasteesta kasvaimeksi, joka leviää. Tulosten mukaan SerpinA1:n ilmentymistä voitaisiin käyttää syövän varhaisen vaiheen diagnostiikkaan ja etenemisen ennustamiseen. EphB2:lla ja AIM2:lla on tärkeä rooli ihon okasolusyövän kehittymisessä.

Mehdi Farshchian

Lantiorenkaan murtumiin liittyvää kuolleisuutta, sairastavuutta ja vammautumista voidaan vähentää vaikuttavalla hoidolla

Lantiorenkaan etuosaan kiinnitettävä ulkoinen kiinnityslaite (eksterni fiksaatiolaite) ei ollut luotettava, eikä sillä voitu taata asianmukaista murtuman paikalleen asettamista ja hyvää lopputulosta vaikeimmissa B- ja C-tyypin murtumissa. Vaikeasti vuotavissa murtumissa tarvitaan lantion väliaikaisen stabiloinnin lisäksi valtimoiden varjoainekuvausta ja vuotavien suonten embolisaatiota, jonka tulokset todettiin hyviksi. C-tyypin lantionmurtumien sisäinen kiinnitysmenetelmä, lantiorenkaan kiinnitys edestä levyin ja takaa ruuvein tai levyin, osoittautui luotettavaksi. Saavutettu asento säilyi seurannassa erinomaisena tai hyvänä 90 %:ssa tapauksista ja korreloi hyvään toiminnalliseen tulokseen. Ristiluun H-tyypin murtumassa, jossa selkäranka irtoaa lantiosta, käytetty lannerangan ja lantion välinen kiinnitysmenetelmä, lumbopelvinen kiinnitys, osoittautui luotettavaksi. Leikkauksessa saavutettu hyvä asento oli yhteydessä hyvään neurologiseen toipumiseen ja kliiniseen lopputulokseen.

Jan Lindahl

Matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla ennusteellista merkitystä kielisyövässä

Etenkin matriksin metalloproteinaasi MMP-7:llä ja -13:lla näyttäisi olevan ennusteellista merkitystä kielisyövässä. TLR-2, -4 ja -9 -proteiinien ilmentyminen säätelee mahdollisesti kielisyövän invaasiota. Nämä TLR:t ilmentyivät sekä emokasvaimissa, kaulan etäpesäkkeissä että uusiutuneissa kasvaimissa, joten on todennäköistä, että TLR:eilla on jonkinlainen rooli kielisyövän synnyssä ja etenemisessä.

Laura Mäkinen

LGMD1D on Suomen yleisin vallitsevasti periytyvä hartia-lantiolihasdystrofia

LGMD1D on Suomen yleisin vallitsevasti periytyvä hartia-lantiolihasdystrofia. Syyksi paljastui DNAJB6-geenin mutaatiovirhe, joka oli kaikilla tämän aineiston suomalaisilla potilailla sama. Vielä ei ole varmuutta siitä, miksi elimistössä kaikissa kudoksissa runsaana esiintyvän DNAJB6-proteiinin geenivirhe aiheuttaa sairauden lihaskudokseen. Lihaksessa DNAJB6:n toiminta liittyy proteiinien laaduntarkkailujärjestelmän toimintaan. Potilasmäärä on pieni, mutta tiedossa on jo, että taudin kliininen kirjo tulee laajentumaan jatkossa uusien mutaatioiden löytymisen myötä.

Satu Sandell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030